Maahanmuuttotaustaisten oppilaiden
perustaitojen ja opetuskielen vahvistaminen

Oppimisen tueksi tarkoitettu toimenpideohjelma ajoittuu vuosille 2022–2026 ja se suunnataan erityisesti vuosiluokkien 7–9 oppilaille, joilla koulunkäyntiaikaa Suomessa voi olla vain 1–4 vuotta. 

Tarkoituksena on keskittyä koulujärjestelmän riittävään valmiuteen kohdata ja auttaa erityisesti niitä nuoria, jotka saapuvat Suomeen vasta yläkouluiässä ja joiden aiempi koulutausta on jäänyt vähäiseksi.  Oppilaiden kielelliset valmiudet ja kouluvalmiudet vaihtelevat. Oppilailla voi myös olla traumaattisia kokemuksia lähtömaassaan.

Perustaitojen ja kielitaidon vahvistaminen toimenpideohjelman tavoitteena

Toimenpideohjelma keskittyy koulujärjestelmän valmiuteen huomioida ja auttaa erityisesti niitä nuoria, jotka saapuvat Suomeen vasta yläkouluiässä ja joiden aiempi koulutausta on jäänyt  vähäiseksi.  Kielitaidon lisäksi oppilaat tarvitsevat tukea koulu- ja opiskeluvalmiuksissa sekä perustaidoissa.

Ohjelman toimet liittyvät pedagogiikkaan, opetuksen järjestämiseen ja oppimisen tukeen. Lisäksi mietitään, tarvitaanko lainsäädäntöön tai rakenteisiin muutoksia.

1. Valmistavan opetuksen arviointi
2. Suomi / ruotsi toisena kielenä - opetuksen kehittäminen 
3. Perusopetukseen valmistavan opetuksen integraation tukeminen
4. Koulukäyntivalmiuksien tukeminen
5. Seurannan kehittäminen
6. Malli maahanmuuttotaustaisten oppilaiden perusopetukseen integroitumiseen

1. Valmistavan opetuksen arviointi

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on kerännyt tietoja valmistavan opetuksen ja oppilaan oman äidinkielen opetuksen tilasta ja vaikuttavuudesta (ns VOMA-arviointi). Arviointien pohjalta laadittiin kehittämissuosituksia. Hankkeen loppuraportti julkaistiin syksyllä 2022.

• KIELELLISIÄ TAITOJA JA KOULUNKÄYNTIVALMIUKSIA – Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus –arviointi 

Arviointi tuotti tietoa perusopetuksen valmistavan opetuksen tilasta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnissa huomioitiin niin esiopetuksen, perusopetuksen kuin myös myöhään maahan tulleiden näkökulmat. Oman äidinkielen opetuksen tilan ja vaikuttavuuden arvioinnissa selvitettiin, millä tavoin opetus on järjestetty. Lisäksi selvitettiin opetusta ja oppimista edistäviä ja estäviä tekijöitä.

2. Suomi / ruotsi toisena kielenä - opetuksen kehittäminen 

Owal Group Oy on selvittänyt suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) -opetuksen toteutumista ja kehittämistarpeita varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

• Selvitys 17.3.2022: Suomi / ruotsi toisena kielenä - opetuksen nykytilan arviointi

Selvityksen mukaan S2-opetuksen kehittäminen edellyttää varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä yhteistyötä ja kansallista ohjausta. Haasteita S2-opetuksessa ovat resurssien niukkuus, täydennyskoulutuksen tarve sekä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden ohjaus koulutuspolkujen jatkuvuuden takaamiseksi.  

3. Perusopetukseen valmistavan opetuksen integraation tukeminen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaiden integraation tukemiseksi on käynnissä 13 hanketta, joissa kehitetään ja vakiinnutetaan hyviä käytäntöjä. Hankkeet keskittyvät valmistavan opetuksen ja esi- ja perusopetuksen nivelvaiheeseen sekä perusopetukseen integrointiin.

Opetushallituksen rahoittamat hankkeet päättyvät vuoden 2022 lopussa. Niiden kokemuksia hyödynnetään Karvin arvioinnissa.

4. Koulukäyntivalmiuksien tukeminen

Opetushallitus tukee vuonna 2022 yhteensä 12 miljoonalla eurolla opetuksen järjestäjien kehittämishankkeisiin, joilla vahvistetaan erityisesti oppilaiden opetuskielen ja tiedonalojen kielen kehittämistä, opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia sekä perustaitoja. 

Lisäksi varmistetaan sujuvia siirtymiä toiselle asteelle ja perusopetukseen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Karvi tekee hankeprosessista kehittävän arvioinnin.

5. Seurannan kehittäminen

Kehittämishankkeen seuranta ja tuki toteutetaan vuosina 2022–2024 hyödyntämällä sitouttavan kouluyhteisötyön mallia, jossa yhdistyvät yhteiskehittäminen ja arviointi. 

Opetushallituksen tehtävänä on hankkeiden tuen ja verkottamisen koordinaatio. Opetushallitus hyödyntää verkottumisessa valtakunnallista Poiju-verkostoa.

Karvi vastaa kehittävästä arvioinnista, seurannasta ja arvioinnin toteuttamisesta. Lisäksi Karvin arviointisuunnitelmaan lisätään toimenpideohjelman kokonaisarviointi vuosille 2025–2026. Karvi, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus toteuttavat seurantaa ja hankkeiden tukea yhteistyössä Opetushallituksen Poiju-verkoston kanssa. 

Osana kehittävää arviointia Karvi kartoittaa, kuinka paljon perusopetuksen yläluokilla on  maahanmuuttotaustaisia oppilaita, joilla ei ole koulunkäyntitaustaa, koulunkäyntikulttuuria tai lukutaitoa ja muita koulunkäynnin kannalta tarpeellisia perustaitoja (Karvi ja Opetushallitus).

6. Malli maahanmuuttotaustaisten oppilaiden perusopetukseen integroitumiseen

Toimenpideohjelman tutkimushankkeessa kartoitetaan ja kehitetään malli maahanmuuttotaustaisten oppilaiden perusopetukseen integroitumiseen valmistavan opetuksen aikana sekä kielellisesti tuettuun opetukseen perusopetuksessa.

Joustavassa mallissa huomioidaan oppilaiden edellytykset ja riittävä tuki. Malliin sisältyy oppilaiden tuki sekä tuki luokanopettajille ja aineenopettajille kielitietoisten työtapojen omaksumisessa.