Taiteen ja kulttuurin alan EU ja kansainvälinen yhteistyö

Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu kulttuuriin liittyvään eri maiden yhteistyöhön kansainvälisissä järjestöissä sekä Euroopan unionissa tehtävään asioiden valmisteluun. Suomen tärkeimpiä yhteistyöjärjestöjä ja -organisaatioita taiteen ja kulttuurin alalla ovat Euroopan unioni, Euroopan neuvosto ja UNESCO.

Kulttuuri ja audiovisuaaliset asiat Euroopan unionissa

Euroopan unionin tavoitteena on tukea kulttuurin moninaisuutta sekä saattaa se kaikkien saataville. EU mm. edistää ja rahoittaa kulttuurivaihtoa, kulttuurin alalla toimivien yhteistyötä ja teosten levitystä.

EU pyrkii huolehtimaan myös mm. elokuva- ja audiovisuaalialan, kustannustoiminnan, musiikin ja kulttuuriteollisuuden edellytyksistä, jotta niihin perustuva eurooppalainen luova  talous olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Sopimuksessa EU:n toiminnasta (SEUT 167 artikla) määritellään unionin tavoitteet ja toimivalta kulttuurin alalla. Sopimuksen mukaan "unioni myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä".

Unionilla on vain jäsenvaltioiden toimivaltaa tukevaa ja täydentävää toimivaltaa. Lisäksi 167 artiklan 4 kohdan mukaan "Unioni ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden perussopimusten määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi".

Euroopan yhteisön kulttuuritoiminnan rahoituksen pääväline on Luova Eurooppa -ohjelma. Suomessa Luova Eurooppa -yhteyspisteenä toimivat yhteistyössä Opetushallitus ja Suomen elokuvasäätiö.

Rahoitusta on saatu kulttuurialalle myös rakennerahastoista ja muista EU:n tukimuodoista. Myös Euroopan unionin ja Venäjän välillä on yhteistyötä. Euroopan unionin ja Venäjän yhteistyön sekä Pohjoisen kulttuurisen kumppanuuden edistämisen tarkoituksena on tukea luovuutta ja taiteilijoiden liikkuvuutta, kehittää kulttuurienvälistä dialogia ja vahvistaa taidealojen kulttuurista ja taloudellista merkitystä.

Kulttuuri- ja audiovisuaaliasioita käsitellään EU:n koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriministerineuvostossa. Kulttuuri- ja av-ministerineuvoston asioita valmistellaan neuvoston työryhmissä, kulttuurikomiteassa (Committee on Cultural Affairs) ja av-työryhmässä.

Kansainvälinen yhteistyö

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa Suomessa kulttuurialan kansainvälisestä yhteistyöstä mm. Unescossa, Euroopan neuvostossa, Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja Pohjoismaisessa kulttuurirahastossa, Itämeren valtioiden neuvostossa, Arktisessa neuvostossa, Barentsin euroarktisen alueen neuvostossa ja niiden kulttuurielimissä sekä lähialueilla.

Euroopan neuvosto (Council of Europe) on eurooppalainen hallitustenvälinen foorumi laaja-alaiselle kulttuuripoliittiselle keskustelulle ja toimille. Sen kulttuuriyleissopimus luo puitteen kulttuuri- ja kulttuuriperintöalan yhteistyölle. Kulttuuria ja kulttuuripolitiikkaa on pyritty tuomaan esille mm. kulttuuripolitiikan maatutkintojen ja teema-analyysien kautta.

Euroopan neuvostolla on kolme kulttuuriympäristöön ja -perintöön liittyvää yleissopimusta sekä erityiskysymyksiä käsitteleviä suosituksia. Sopimukset käsittelevät mm. rakennus- ja arkeologista perintöä ja maisemia.

Suositukset käsittelevät mm. kulttuuriperinnön luettelointiin, hyödyntämiseen, elävöittämiseen, integroituun suojeluun, teollisuus- ja tekniseen perintöön, kaupunkitilaan ja -kulttuuriin, maaseudun rakennusperintöön sekä kulttuuriperinnön vaalimisen ammattitaitoihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi suosituksissa otetaan kantaa mm. arkkitehtuuriperintöön, saastumisen vaikutuksiin, turismin ja kulttuuriperinnön suhteisiin ja kulttuuriperintökasvatukseen.

Pohjoismaisessa yhteistyössä korostetaan Pohjoismaiden keskinäistä kulttuuriyhteistyötä, Pohjoismaiden näkyvyyttä Euroopan unionissa ja yhteistyötä lähialueiden kanssa. Kulttuuriyhteistyön perustana on Pohjoismaiden allekirjoittama kulttuurisopimus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin toimialaan kuuluvia kysymyksiä käsitellään Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvostossa (MR-K) ja pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön virkamieskomiteassa (ÄK-K). Yhteistyötä tehdään alueilla, joilla Pohjoismailla on yhteisiä etuja tai haasteita ja joilla yhteistyö tuo tehokkuutta kehittämiseen.

Laaja-alaista pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä tukee Pohjoismainen kulttuurirahasto. Rahasto sijaitsee Kööpenhaminassa. Suomi osallistuu aktiivisesti rahaston toimintaan. Suomella on lisäksi kahdenvälinen kulttuurirahasto kaikkien Pohjoismaiden kanssa. Pohjoismainen kulttuuripiste Nordisk kulturkontakt  hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri- ja taideohjelmaa, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurinalan liikkuvuusohjelmaa sekä NORDBUKn apurahaohjelmia.

Taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelmalla opetus- ja kulttuuriministeriö tukee hankeyhteistyötä. Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi kokoaa alan toimijoita verkostoitumaan ja neuvottelemaan projektiyhteistyöstä. Lisäksi tuetaan suomalais-ugrilaista kulttuuriyhteistyöstä Venäjän kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kulttuurialan alueellisesta yhteistyöstä pohjoisen ulottuvuuden politiikassa sekä Itämeren valtioiden ja Barentsin euroarktisessa neuvostossa.

Itämeren yhteistyön painopisteenä on alueellisen identiteetin vahvistaminen sekä kulttuuriperinnön ja -matkailun kehittäminen. Barentsin alueella vahvistetaan kulttuurin asemaa alueellisessa kehittämisessä luovan talouden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla. Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuudessa kehitetään luovien alojen toimijoiden verkostoitumismahdollisuuksia, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. 

Cultura-säätiö edistää Suomessa asuvien venäjänkielisten kotoutumista taiteen ja kulttuurin avulla sekä tukee apurahoin suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkosto edistää suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä.

Instituutit ovat kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja yleishyödyllisiä organisaatioita, joita ylläpitää yksityinen säätiö, rahasto tai yhdistys. Jokaisella instituutilla on oma vakiintunut tarkoituksensa, joka perustuu ylläpitäjäsäätiön sääntöihin. Tiedeinstituutit painottavat toiminnassaan tieteen edistämistä ja tutkimusta, mutta järjestävät myös kulttuuriohjelmaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain valtionavustuksia kulttuuri- ja tiedeinstituuteille. Näiden kanssa käydään myös tiedonvaihtoneuvotteluita.

Kulttuuri- ja tiedeinstituutteja Suomella on Ateenassa, Beirutissa, Berliinissä, Brysselissä, Budapestissa, Kööpenhaminassa, Lontoossa, Madridissa, New Yorkissa, Oslossa, Pariisissa, Roomassa, Tallinnassa ja Tartossa, Tokiossa ja Tukholmassa. 

Suomen Pietarin instituutin toiminta on 16.6.2022 alkaen lakkautettu Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan takia.

Ulkomailla toimivien instituuttien lisäksi Espoossa sijaitsee Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, joka edistää ja kehittää Suomen ja Ruotsin välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry (SKTI) vahvistaa instituuttien yhteistyötä sekä avustaa instituutteja edunvalvonnassa, hallintopalveluissa ja kotimaan viestinnässä. Yhdistys edustaa Suomea EUNIC-verkostossa (European Union National Institutes for Culture), joka edistää kulttuuriyhteistyötä Euroopan unionin jäsenmaiden kesken. 

Lisätietoja

Kimmo Aulake, neuvotteleva virkamies 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Tekijänoikeuden ja audiovisuaalisen kulttuurin vastuualue Puhelin:0295330067   Sähköpostiosoite: