Kulttuuri- ja audiovisuaaliset asiat Euroopan unionissa

Sopimuksessa EU:n toiminnasta (SEUT 167 artikla) määritellään unionin tavoitteet ja toimivalta kulttuurin alalla. Sopimuksen mukaan "unioni myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä".

Käytännössä EU vaalii yhteistä kulttuuriperintöä sekä tukee taiteita ja luovia aloja Euroopassa. EU rahoittaa kulttuurivaihtoa, taide- ja kulttuurialan yhteistyötä ja liikkuvuutta sekä teosten levitystä.

EU edistää elokuva- ja audiovisuaalialan, kustannustoiminnan, musiikin ja kulttuuriteollisuuden edellytyksiä, jotta niihin perustuva eurooppalainen luova talous olisi kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Unionilla on vain jäsenvaltioiden toimivaltaa tukevaa ja täydentävää toimivaltaa. Lisäksi 167 artiklan 4 kohdan mukaan "Unioni ottaa kulttuuriin liittyvät näkökohdat huomioon muiden perussopimusten määräysten mukaisessa toiminnassaan, erityisesti kulttuuriensa monimuotoisuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi".

Euroopan yhteisön kulttuuritoiminnan rahoituksen pääväline on Luova Eurooppa -ohjelma. 

Luova Eurooppa –ohjelma (2021-2027) koostuu kulttuuri-, media- ja monialaisista toimintalinjoista. Kulttuurin toimintalinja tukee eurooppalaista yhteistyötä ja liikkuvuutta, median toimintalinja eurooppalaisen av-tuotannon ja markkinan vahvistamista ja monitoimialainen innovatiivista yhteistyötä. Rahoitusta jaetaan vuosittaisten hakukierroksen perusteella. Hankehakemukset lähetetään komissioon.

Suomessa Luova Eurooppa -yhteyspisteenä toimivat yhteistyössä Opetushallitus ja Suomen elokuvasäätiö. Yhteyspisteet auttavat hakijoita tuen hakemisessa.

Linkit: 

Luova Eurooppa 2021-2027 | Opetushallitus (oph.fi)

Luova Eurooppa -ohjelma - Mediadesk

Rahoitusta saadaan kulttuurialalle myös rakennerahastoista ja muista EU:n rahoitusohjelmista kuten esimerkiksi Horisontti-ohjelmasta. Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurkumppanuuden edistämisen tarkoituksena on tukea luovuutta ja taiteilijoiden liikkuvuutta, kehittää kulttuurienvälistä dialogia ja vahvistaa taidealojen kulttuurista ja taloudellista merkitystä.

Kulttuuri- ja audiovisuaaliasioita käsitellään ministeritasolla EU:n koulutus-, kulttuuri, nuoriso- ja urheiluneuvostossa. Kulttuuri- ja av-ministerineuvoston asioita valmistellaan neuvoston virkamiehistä koostuvissa työryhmissä, kulttuurikomiteassa (Committee on Cultural Affairs) ja av- ja mediatyöryhmässä.

Neuvoston ja kulttuurikomitean asialistaan vaikuttavat EU:n monivuotinen kulttuurin alan työohjelma (2023-2026), puheenjohtajuuskausien painotukset ja komission esille nostamat asiat. Työohjelman neljä kokonaisuuta ovat:

1. Taiteilijat ja kulttuurin alojen ammattilaiset: kulttuuri- ja luovien alojen vahvistaminen;
2. Kulttuuri ja ihmiset: kulttuuriosallistuminen ja kulttuurin yhteiskunnallisen roolin vahvistaminen;
3. Kulttuurin merkitys maailmalle: kulttuurin voiman hyödyntäminen;
4. Kulttuuri ja luovat kumppanuudet: EU:n ulkosuhteiden kulttuuriulottuvuuden vahvistaminen.

EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmä

Suomen EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että Suomella on yhteen sovitettu ja Suomen yleisiä EU-poliittisia linjauksia vastaava kanta kaikkiin EU:ssa vireillä oleviin asioihin niiden eri käsittelyvaiheissa. EU-asioiden yhteensovittamisesta sekä yhteensovittamisjärjestelmästä vastaa valtioneuvoston EU-sihteeristö (VNEUS).

Yhteensovittamisjärjestelmään kuuluvat

• toimivaltaiset ministeriöt,
• EU-valmistelujaostot,
• EU-asioiden komitea ja
• EU-ministerivaliokunta.

EU-valmistelujaostot

EU-asioiden komitea on asettanut yhteensä 36 sektorikohtaista valmistelujaostoa. Jaostojärjestelmä on EU-asioiden virkamiesvalmistelun perusrakenne. EU-jaostoissa puheenjohtaja ja sihteeri ovat yleensä toimivaltaisesta ministeriöstä.

Jaostot voivat kokoontua suppeassa tai laajassa kokoonpanossa. Suppeaan kokoonpanoon kuuluu toimivaltaisten ministeriöiden virkamiesten lisäksi muiden ministeriöiden ja virastojen edustajia. Laajaan kokoonpanoon kuuluu myös etujärjestöjen ja sidosryhmien edustajia. Kussakin jaostossa on myös edustaja valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osastolta ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksesta. Jaostot kokoontuvat vaihtelevasti tarpeen mukaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kulttuuri ja av (EU-31) -jaostosta, jossa edustettuina ovat VNEUS, UM, LVM, STM, YM, VM, Suomen Ahvenanmaan maakuntahallitus, Taike, OPH, Museovirasto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Kuntaliitto, Suomen elokuvasäätiö, Yle, Apfi ry, Suomen filmikamari ry, Finland Festivals, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Kirjailijaliitto ry, Suomen kustannusyhdistys, Suomen Muusikkojen liitto ry, Suomen Näyttelijäliitto ry, Suomen Teatterit ry , Suomen Tanssitaiteilijain liitto ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Suomen Museoliitto ry sekä Suomen Taiteilijaliitto ry.

Yhteystiedot: Kulttuuri- ja av (EU-31) – jaosto: Puheenjohtaja ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja sihteerit neuvotteleva virkamies Iina Berden ja kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä. 

Sähköpostiosoitteet [email protected]

Kansainvälinen yhteistyö

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa Suomessa kulttuurialan kansainvälisestä yhteistyöstä mm. Unescossa, Euroopan neuvostossa, Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja Pohjoismaisessa kulttuurirahastossa, Itämeren valtioiden neuvostossa, Arktisessa neuvostossa, Barentsin euroarktisen alueen neuvostossa ja niiden kulttuurielimissä sekä lähialueilla.

Euroopan neuvosto (Council of Europe) on eurooppalainen hallitustenvälinen foorumi laaja-alaiselle kulttuuripoliittiselle keskustelulle ja toimille. Sen kulttuuriyleissopimus luo puitteen kulttuuri- ja kulttuuriperintöalan yhteistyölle. Kulttuuria ja kulttuuripolitiikkaa on pyritty tuomaan esille mm. kulttuuripolitiikan maatutkintojen ja teema-analyysien kautta.

Euroopan neuvostolla on kolme kulttuuriympäristöön ja -perintöön liittyvää yleissopimusta sekä erityiskysymyksiä käsitteleviä suosituksia. Sopimukset käsittelevät mm. rakennus- ja arkeologista perintöä ja maisemia.

Suositukset käsittelevät mm. kulttuuriperinnön luettelointiin, hyödyntämiseen, elävöittämiseen, integroituun suojeluun, teollisuus- ja tekniseen perintöön, kaupunkitilaan ja -kulttuuriin, maaseudun rakennusperintöön sekä kulttuuriperinnön vaalimisen ammattitaitoihin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi suosituksissa otetaan kantaa mm. arkkitehtuuriperintöön, saastumisen vaikutuksiin, turismin ja kulttuuriperinnön suhteisiin ja kulttuuriperintökasvatukseen.

Pohjoismaisessa yhteistyössä korostetaan Pohjoismaiden keskinäistä kulttuuriyhteistyötä, Pohjoismaiden näkyvyyttä Euroopan unionissa ja yhteistyötä lähialueiden kanssa. Kulttuuriyhteistyön perustana on Pohjoismaiden allekirjoittama kulttuurisopimus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin toimialaan kuuluvia kysymyksiä käsitellään Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvostossa (MR-K) ja pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön virkamieskomiteassa (ÄK-K). Yhteistyötä tehdään alueilla, joilla Pohjoismailla on yhteisiä etuja tai haasteita ja joilla yhteistyö tuo tehokkuutta kehittämiseen.

Laaja-alaista pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä tukee Pohjoismainen kulttuurirahasto. Rahasto sijaitsee Kööpenhaminassa. Suomi osallistuu aktiivisesti rahaston toimintaan. Suomella on lisäksi kahdenvälinen kulttuurirahasto kaikkien Pohjoismaiden kanssa. Pohjoismainen kulttuuripiste Nordisk kulturkontakt  hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuri- ja taideohjelmaa, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurinalan liikkuvuusohjelmaa sekä NORDBUKn apurahaohjelmia.

• Pohjoismainen yhteistyö - Norden
• Pohjoismainen kulttuurirahasto
• Pohjoismainen kulttuuripiste

Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kulttuurialan alueellisesta yhteistyöstä pohjoisen ulottuvuuden politiikassa sekä Itämeren valtioiden ja Barentsin euroarktisessa neuvostossa.

Itämeren yhteistyön painopisteenä on alueellisen identiteetin vahvistaminen sekä kulttuuriperinnön ja -matkailun kehittäminen. Barentsin alueella vahvistetaan kulttuurin asemaa alueellisessa kehittämisessä luovan talouden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla. Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuudessa kehitetään luovien alojen toimijoiden verkostoitumismahdollisuuksia, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. 

Cultura-säätiö edistää Suomessa asuvien venäjänkielisten kotoutumista taiteen ja kulttuurin avulla sekä tukee apurahoin suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua.

• Itämeren valtioiden neuvosto / Council of the Baltic Sea States
• Barentsin euroarktinen neuvosto / Barents Euro-Arctic Council
• Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus / Northern Dimension Partnership on Culture
• Cultura-säätiö

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkosto edistää suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä.

Instituutit ovat kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja yleishyödyllisiä organisaatioita, joita ylläpitää yksityinen säätiö, rahasto tai yhdistys. Jokaisella instituutilla on oma vakiintunut tarkoituksensa, joka perustuu ylläpitäjäsäätiön sääntöihin. Tiedeinstituutit painottavat toiminnassaan tieteen edistämistä ja tutkimusta, mutta järjestävät myös kulttuuriohjelmaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain valtionavustuksia kulttuuri- ja tiedeinstituuteille. Näiden kanssa käydään myös tiedonvaihtoneuvotteluita.

Kulttuuri- ja tiedeinstituutteja Suomella on Ateenassa, Beirutissa, Berliinissä, Brysselissä, Budapestissa, Grand-Popossa, Kööpenhaminassa, Lontoossa, Madridissa, New Yorkissa, Oslossa, Pariisissa, Roomassa, Tallinnassa ja Tartossa, Tokiossa ja Tukholmassa. 

Suomen Pietarin instituutin toiminta on 16.6.2022 alkaen lakkautettu Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan takia.

Ulkomailla toimivien instituuttien lisäksi Espoossa sijaitsee Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, joka edistää ja kehittää Suomen ja Ruotsin välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry (SKTI) vahvistaa instituuttien yhteistyötä sekä avustaa instituutteja edunvalvonnassa, hallintopalveluissa ja kotimaan viestinnässä. Yhdistys edustaa Suomea EUNIC-verkostossa (European Union National Institutes for Culture), joka edistää kulttuuriyhteistyötä Euroopan unionin jäsenmaiden kesken. 

• Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit