Koulutuksen järjestäjä voi hakea muutosta ammatillisen koulutuksen järjestämislupaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Muutostarpeen taustalla voi olla esim.
- uusi tutkinto
- työvoimakoulutuksen tehtävä
- ammattipätevyyskoulutuksen järjestäminen
- ammatillisen koulutuksen tehtävä
- koulutuksen järjestäjän nimenmuutos
- fuusio tai muu muutos koulutuksen järjestäjän oikeushenkilössä
Järjestämisluvan muutosta haetaan pääsääntöisesti tulevan kalenterivuoden alusta lukien. Hakemus toimitetaan ministeriöön vähintään 6 kk ennen suunnitellun koulutuksen aloittamista. Järjestämislupaa koskeva päätös on maksullinen.
Hakemuksessa on selvitettävä ja perusteltava asiat, jotka on mainittu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 §:n 1 ja 2 momentissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 § :n 1 momentissa. Hakemuksia koskevissa asioissa ministeriö voi pyytää lausuntoja ja kuulla eri tahoja.
Järjestämisluvan myöntämisen yleiset edellytykset
Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnalliset ja alueelliset osaamistarpeet sekä tutkintojen ja koulutuksen tarjonta. Järjestämisluvan tutkintoja tai koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.
Järjestämislupa voidaan myöntää hakijalle, jolla on hakemansa tehtävän toteuttamiseksi tarvittava osaaminen ja riittävä yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän kanssa sekä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset haetun tehtävän mukaisten tutkintojen ja koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen.
Edellytysten arvioinnissa otetaan huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Ministeriön on järjestämislupia myöntäessään huolehdittava siitä, että järjestämisluvat muodostavat kokonaisuuden, joka varmistaa ammatillisen koulutuksen riittävän saatavuuden.
Jos koulutuksen järjestäjän luvassa on laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtävä, osaamistarpeisiin on mahdollisuus vastata yhteistyössä niiden koulutuksen järjestäjien kanssa, joilla jo on haettavaksi suunniteltu tutkinto järjestämisluvassaan.
Kielitaitoon liittyviin tarpeisiin vastaamiseksi koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus järjestää joustavasti ja laajasti opetusta muillakin kuin järjestämisluvassa määrätyillä opetus- tai tutkintokielillä. Työelämässä tarvittavan kielitaidon opetusta voidaan järjestää ammatillisen koulutuksen aikana siten, että opiskelija saavuttaa edellytykset työllistyä tai hakeutua jatko-opintoihin. Työelämän tarvitsema muu kuin suomen, ruotsin tai saamen kielitaito ei välttämättä edellytä tutkinnon suorittamista ko. kielellä.
Hakemuksesta, jolla haetaan oikeutta tutkintoon muulla tutkintokielellä kuin suomi, ruotsi tai saame tulee käydä ilmi
- Kuvaus työelämän osaamistarpeesta järjestäjän ensisijaisella toiminta-alueella (arvio alan työvoiman alueellisesta saatavuudesta perustuen esimerkiksi TEM:n työmarkkinatoriin), ja miksi osaamistarpeeseen vastaaminen edellyttää englanninkielellä suoritettua tutkintoa
- Koulutuksen järjestäjän toimenpiteet, joilla huolehditaan suomen ja ruotsin kielen kehittymisestä yksilöllisesti koulutuksen/koulutusten aikana
- Koulutuksen järjestäjän osaaminen englanninkielisen tutkintokoulutuksen ja tutkinnon suorittamisen järjestämiseen; toimintaedellytysten kuvaus englanninkielisen opetuksen ja koulutuksen toteuttamisen näkökulmasta eri oppimisympäristöissä (ml. työelämä) sekä opetuksen tuki- ja ohjauspalvelujen ja näyttöjen toteuttamisen osalta
Koulutuksen järjestämisluvilla ei päätetä koulutusviennistä.
Erityyppisiin muutoksiin liittyvät edellytykset ja kuulemiset
Uusi tutkinto
Ohjeistus haettaessa oikeutta seuraavien tutkintojen ja erityisesti niiden rajoitettujen osaamisalojen järjestämiseen:
Talotekniikka-alan perustutkinto, erityisesti kylmäasennuksen osaamisala,
Talotekniikan ammattitutkinto, erityisesti kylmäasennuksen osaamisala sekä
Talotekniikan erikoisammattitutkinto, erityisesti kylmätekniikan osaamisala
Energia-alan ammattitutkinto, erityisesti voimalaitostekniikan osaamisala ja
Energia-alan erikoisammattitutkinto, erityisesti voimalaitostekniikan osaamisala
Koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöt ja välineet
Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata, millaisia oppimisympäristöjä ja välineitä se tarjoaa tutkinnon tai osaamisalan osaamisen hankkimiseen. Kuvauksessa tulee tuoda esiin, miten oppimisympäristöt ja välineet tukevat tutkinnon perusteiden mukaista osaamisen hankkimista sekä täyttävät alan säädökset ja työelämän vaatimukset.
Opettajien osaaminen
Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata opetushenkilöstön osaaminen suhteessa haettavaan koko tutkintoon tai osaamisalaan. Kuvauksessa tulee huomioida opettajien pedagoginen ja ammatillinen pätevyys sekä osaamisen ajantasaisuuden varmistaminen.
Työelämäyhteistyö
Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata, millaista yhteistyötä se tekee työelämän kanssa ja miten työpaikalla järjestettävä koulutus toteutetaan. Kuvauksessa tulee tuoda esiin työelämäkumppanit, yhteistyön muodot sekä se, miten yhteistyö tukee koulutuksen ajantasaisuutta ja työelämälähtöisyyttä. Kuvaukseen tulee myös liittää työelämäyhteistyötahon näkemys tutkinnon tai osaamisalan tarpeesta alueella.
Osaamisen osoittamisen suunnittelu ja toteutus
Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata, miten osaamisen arvioijat valitaan, miten osaamisen osoittaminen suunnitellaan, ja miten näyttö toteutetaan tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kuvauksessa tulee tuoda esiin haettavassa tutkinnossa tai osaamisalassa osaamisen osoittamisen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitavat erityispiirteet.
Lisäksi talotekniikan tutkinnoissa osaamista arvioitaessa etenkin työprosessin hallinta arvioidaan sen mukaisesti, että näyttö toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Tutkinnon osien edellyttämä ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (ammatillisesta koulutuksesta annettu laki 531/2017). Näyttöä ei kuitenkaan toteuteta yhteisellä rakennustyömaalla, kun kyseessä on asianomaisessa tutkinnon osassa tarkoitetun taloteknisen järjestelmän huoltaminen tai asiakkaan neuvontaan tai työn sisällöstä sopimiseen liittyvä palvelutilanne.
Järjestämisedellytyksiä arvioitaessa taloteknisten järjestelmien rakentamiseen liittyvissä tutkinnon osissa hyväksyttävänä näyttöympäristönä pidetään ainoastaan Vna 205/09 mukaista yhteistä rakennustyömaata ja näyttöön valittavana työtehtävänä rakennustyötä, joka perustuu rakennuslupaan ja on paikallisen rakennusvalvonnan valvomaa.
Huoltotoimintaan, tai muuhun kuin taloteknisen järjestelmän rakentamiseen liittyvissä tutkinnon osissa näyttö tulee toteuttaa työpaikoilla käytännön työtilanteissa (ammatillisesta koulutuksesta annettu laki 531/2017). Huoltotoiminnassa näytöksi valittavan työtehtävän tulee perustua todelliseen asiakkaan tekemään työtilaukseen.
Tietyn työvälineen ja yksittäisen työmenetelmän hallintaa voidaan esimerkiksi arvioida ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 52 §:n mukaan näytössä, joka toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Perustellusta syystä näyttö voidaan kuitenkin järjestää myös muualla kuin työpaikalla. Tällöinkin näyttöympäristön tulee mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen. Tarvittaessa näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää muulla osaamisen arvioinnilla siten kuin Opetushallitus tutkinnon perusteissa osaamisen arvioinnista 15 §:n nojalla määrää.
Hakemuksessa tulee osoittaa myös selkeästi toteutettavan koulutuksen laadunvarmistus. Tutkintojen laadun arvioinnissa keskeisessä roolissa ovat arvioijat. Etenkin työprosessin hallintaa arvioivilla henkilöillä on oltava tosiasiallinen ja osoitettu ammattiosaaminen kyseisten tehtävien suorittamiseksi. Järjestämisedellytyksiä arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millä kriteereillä koulutuksen järjestäjä valitsee arvioijat ja myös siihen, miten järjestäjä toteuttaa heidän perehdyttämisensä osaamisperusteiseen arviointiin.
Työvoimakoulutuksen tehtävä
Ministeriö kuulee hakemusta käsitellessään työ- ja elinkeinoministeriötä. Tämän jälkeen ministeriö kuulee tehtävää hakenutta koulutuksen järjestäjää työ- ja elinkeinoministeriön kannasta.
Kuorma- ja linja-autonkuljettajan perustason ammattipätevyyskoulutuksen järjestämislupa
Ministeriö kuulee hakemusta käsitellessään Opetushallitusta, joka on valvova viranomainen. Tämän jälkeen ministeriö kuulee tehtävää hakenutta koulutuksen järjestäjää.
Ammattipätevyyskoulutuksesta on lähetetty OKM:n ohjekirje liittyen koemallin käyttöönottoon.
Urheilijoiden ammatillisen koulutuksen tehtävä
Ministeriö kuulee tarvittaessa Suomen Olympiakomiteaa, ja sen jälkeen tehtävää hakenutta koulutuksen järjestäjää.
Myös muissa haetuissa uusissa tehtävissä ministeriö voi kuulla tarvittavia tahoja.
Koulutuksen järjestäjien nimenmuutos
Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava ministeriölle nimensä muutoksesta sähköpostitse, kun muutoksen alkamispäivämäärä on varmistunut. Ilmoitus lähetetään ministeriön kirjaamoon: [email protected]
Muutoksesta on ilmoitettava myös Opetushallitukseen: [email protected]
Fuusio tai muu muutos koulutuksen järjestäjän oikeushenkilössä
Mikäli koulutuksen järjestäjän Y-tunnus muuttuu esimerkiksi fuusion myötä, on kysymys muutoksesta järjestäjän oikeushenkilössä. Tällöin uuden organisaation on rekisteröitymisen jälkeen haettava olemassa olevan järjestämisluvan peruuttamista sekä uutta tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa.
Oikeushenkilön muuttuessa tai fuusion yhteydessä tulee koulutuksen järjestäjän, jolta ammatillisen koulutuksen tehtävä lakkaa, hakea järjestämislupansa peruuttamista.
Oikeushenkilön muuttuessa tai fuusioihin liittyvät järjestämislupapäätökset on mahdollista tehdä vain kalenterivuoden alusta lukien, koska muutoksilla on vaikutusta mm. järjestäjien saamaan valtionosuusrahoitukseen.
Fuusioihin liittyvät hakemukset tulee toimittaa hyvissä ajoin. Hakemuksen liitteenä tulee olla koulutuksen järjestäjän päättävän elimen lainvoimainen päätös järjestämisluvan muutoksen hakemisesta, järjestämisluvan peruuttamisesta tai uuden järjestämisluvan hakemisesta. On suositeltavaa, että fuusion yhteydessä ei haettaisi uusia tutkintoja ja koulutuksia, jotta päätökset voidaan tehdä sovitun fuusion tai muun ylläpitäjämuutoksen aikataulun mukaisesti.
Fuusiota suunnittelevan koulutuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon myös, miten fuusioituneiden koulutuksen järjestäjien suoritteet huomioidaan rahoituksen perusteena. Fuusion tai muun vastaavan toiminnan uudelleenjärjestelyn jälkeen koulutuksen järjestäjän suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus määräytyy uudelleenjärjestelyn kohteena olleiden koulutuksen järjestäjien toteutuneiden suoritemäärien perusteella. Vastaavasti arvonlisävero korvataan yksityiselle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle uudelleenjärjestelyn kohteena olleiden koulutuksen järjestäjien viimeksi toteutuneiden vahvistettujen tilinpäätösten tietoihin perustuen. Arvonlisäverokorvauksen määrää ei arvioida tästä poikkeavilla perusteilla, jos arvonlisäverokustannusten tiedot ovat päättyneeltä tilikaudelta käytettävissä kaikkien uudelleenjärjestelyn kohteena olleiden koulutuksen järjestäjien osalta.
Yleistä järjestämisluvan hakemisesta
Hakemukset toimitetaan liitteineen ministeriön kirjaamoon. Hakemukset toivotaan ensisijaisesti sähköpostitse: [email protected]
Hakemuksen allekirjoittajalla tulee olla organisaation nimenkirjoitusoikeus. Hakemuksen liitteenä tulee olla koulutuksen järjestäjän päättävän elimen lainvoimainen päätös järjestämisluvan muutoksen hakemisesta, järjestämisluvan peruuttamisesta tai uuden järjestämisluvan hakemisesta.
Tietosuojalainsäädännön huomioiminen
Järjestämisluvan hakijan tulee huomioida tietosuojalainsäädäntö hakemuksen ja liitteiden osalta.
Hakemuksissa tarvitaan viranomaisen edustajan tai edustajien henkilötiedot. Hakemukset ja niiden liitteet eivät saa sisältää muita henkilötietoja: esimerkiksi opetus- ja ohjaushenkilöstöön, ml. työpaikkaohjaajat, liittyviä tietoja, joista henkilö voidaan tunnistaa joko suoraan tai välillisesti (esimerkiksi nimi, osoite, sähköpostiosoite, valokuva, henkilötunnus, CV). Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa mainitun vastuuopettajan osalta ilmoitetaan ainoastaan työpaikan yhteystiedot., ks. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU) 679/2016 ja tietosuojalaki (1050/2018).
Kuorma-ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta koskevien hakemusten osalta ohjeistetaan erikseen koulutuksen järjestäjille lähetetyssä kirjeessä.
Lisätietoja alueittain
Tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa-asioissa voi olla yhteydessä alueen esittelijään. Sähköpostiosoitteet: [email protected]
- Uusimaa: ylitarkastaja Tarja Koskimäki, puh. 02953 30166
- Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta: opetusneuvos Jukka Lehtinen, puh. 02953 30183
- Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala: opetusneuvos Anne Ekroth, puh. 02953 30104
- Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa: opetusneuvos Mari Pastila-Eklund, puh. 02953 30249
- Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi: opetusneuvos Jari Rajanen, puh. 02953 30268
- Kiinteistöihin liittyvät asiat: erityisasiantuntija Victor Nyberg, puh. 02953 30263