Työelämässä oppiminen

Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja asetukseen on kirjattu pelisäännöt kaikille osapuolille. Esimerkiksi koulutussopimuksesta sovitaan tutkinnon osa kerrallaan, ja koulutussopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (=HOKS).

Koulutussopimus voidaan solmia myös tutkinnon osaa pienemmästä kokonaisuudesta tai useammasta tutkinnon osasta. Suunnitelmasta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen.

Opiskelijat saavat työpaikalla ohjausta ja tukea sekä työpaikkaohjaajilta että koulutuksen järjestäjän nimeämältä opettajalta tai perustellusta syystä muulta koulutuksen järjestäjän edustajalta. Perusteltu syy muun koulutuksen järjestäjän edustajan nimeämiseen on esimerkiksi silloin, kun opiskelijalta puuttuva osaaminen hankitaan oppisopimuskoulutuksena ja kokonaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä.

Koulutussopimuksella voi periaatteessa opiskella niin paljon tutkinnosta kuin haluaa, mutta opiskelijalla ei saa teetättää mitä töitä tahansa. Hän on työpaikalla oppimassa HOKSissa sovittuja asioita, joten hänen pitää saada tehdä nimenomaan niitä työtehtäviä, joissa asiat voi oppia. Lisäksi hänen tulee saada ohjausta ja tukea sekä palautetta osaamisen kehittymisestä, jotta hänen osaamisensa kehittyy sovitulla tavalla.  

Yrittäjän omassa yrityksessä tulee olla käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa ja tarpeelliset työvälineet. Yrittäjällä täytyy olla vähintään 25 h/viikko työtä yrittäjänä sellaisissa oman yrityksen toimintaan ja koulutuksen tavoitteeseen liittyvissä tehtävissä, että koulutuksen tavoitteen mukainen tarvittava osaaminen pystytään hankkimaan yrityksessä tapahtuvassa oppimisessa. Työpaikkaohjaajaksi (mentori) sovitaan joko yrittäjän omassa yrityksessä tai toisessa työpaikassa työskentelevä tai muutoin työpaikkaohjaajaksi soveltuva ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilö. Lisäksi tulee varmistaa mm. Y-tunnus, yritysmuoto (Tmi, OY, osuuskunnan jäsen itsenäisenä yrittäjänä, AY, KY) ja lakisääteinen YEL- tai MYEL-vakuutus.

Opiskelijalla on oikeus saada sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa osaamistavoitteiden saavuttamisen. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalle laadittavassa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä.

HOKS liitetään aina työpaikalla järjestettävää koulutusta koskeviin sopimuksiin. Oppisopimuksessa tai koulutussopimuksessa voidaan sopia myös tarpeellisista asioista, jotka voivat liittyä esimerkiksi koulutuksen järjestäjän tukeen työpaikalle. Koulutuksen järjestäjä perehdyttää työpaikkaohjaajan ja osaamisen arvioijan tehtävään.

Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, joten oppisopimusopiskelija on samalla työllinen. Opiskelijalle maksetaan palkkaa ja työantajalle koulutuskorvausta.

Oppisopimuksella voi hankkia vaikka kaiken tutkinnon suorittamiseen tarvittavan osaamisen, eli oppisopimus voidaan sopia kerralla koko tutkintoon. Oppisopimus voidaan sopia myös tutkinnon osaan tai tutkinnon osaa pienempään kokonaisuuteen.

Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eli hän on opiskelija eikä saa palkkaa. Myöskään työpaikalle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella HOKSissa opiskelijan tavoitteiden ja sekä tunnistetun aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijan tarvitsema osaaminen ja ajoittuminen. Oppi- tai koulutussopimuksen kesto perustuu HOKSin sisältöön ja suunniteltuun kestoon.

Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu HOKSin laadintaan ja päivittämiseen, jos koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena.

Koulutustyöpaikalla on oltava käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen kannalta tai HOKSin ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet, ammattitaidoltaan ja koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö.

Koulutustyöpaikalta täytyy nimetä opiskelijalle ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen erilaiset menettelyt koulutuskorvausten maksamisen osalta perustuvat siihen, että näiden kahden sopimusmuodon välillä tulee olla riittävät tunnusmerkistön erot, jotta koulutussopimusta ei tulkittaisi missään tilanteessa työsuhteeksi. Yksi ero kytkeytyy oleellisesti opiskelijalle maksettaviin vastikkeisiin ja työnantajalle maksettaviin korvauksiin.

Näin ollen uuden lain lähtökohtana on ollut, että koulutussopimuksessa työpaikoille ei makseta korvauksia työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamisesta aiheutuviin kuluihin. Oppisopimuskoulutuksessa koulutuskorvauksia tulee maksaa, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia.

Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta. Koulutuskorvauksen määrästä ja maksuaikataulusta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välisessä sopimuksessa.

Työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon:

• tarvittava tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen tai muun ammatillisen koulutuksen edellyttämä osaamisen hankkiminen
• opiskelijan osaaminen ja työkokemus sekä
• opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet tai opiskelijan saama erityinen tuki.

Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa koulutuskorvausta voidaan maksaa toiselle työnantajalle tai henkilölle oppisopimuskoulutusta saavan yrittäjän ohjauksesta ja neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Ei. Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta.

Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikka:

• suunnittelee ja mahdollistaa opiskelijan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisissa työtehtävissä.
• suunnittelee ohjauksen järjestämisen ja nimeää työpaikkaohjaajan ja muut oppimista ohjaavat henkilöt, joilla on valmiudet ja resurssit ohjaustehtävän hoitamiseen, sekä esittää työpaikan edustajan näytön arvioijaksi.
• huolehtii siitä, että työpaikkaohjaaja ja työpaikan henkilöstö ovat tietoisia opiskelijan oppi- tai koulutussopimukseen ja/tai näyttöön liittyvistä suunnitelmista ja työtehtävistä.

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa koulutussopimustyöpaikka seuraa lisäksi opiskelijan osaamisen kehittymistä, raportoi koulutuksen järjestäjälle etenemisestä ja ryhtyy toimenpiteisiin silloin, kun suunnitelman mukaista osaamista ei pystytä saavuttamaan.

Koulutuksen järjestäjä:

• vastaa koulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta. 
• nimeää opiskelijan oppisopimuksen vastuuhenkilön, joka varmistaa työpaikan soveltuvuuden oppisopimukseen ja näyttöön.
• huolehtii, että työpaikkaohjaajan ohjausosaaminen varmistetaan ja antaa tarvittavat tiedot opiskelijan lähtötilanteesta.
• tukee oppisopimustyöpaikkaa oppisopimuksen ja näyttöjen toteuttamisessa.
• valvoo/vastaa, että oppisopimuskoulutusta järjestetään lakien ja asetusten mukaisesti.

Jos oppisopimus tai koulutussopimus puretaan laissa määritellyillä tietyillä perusteilla, koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin HOKSin mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos opiskeluoikeus väliaikaisesti keskeytetään, keskeytyy oppisopimuskoulutus tai koulutussopimukseen perustuva koulutus vastaavaksi ajaksi.

Kyllä voi. Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta.

Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella.

Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä. Opiskelijasta ei tältä ajalta kerry perusrahoituksen laskennan perusteena käytettäviä opiskelijavuosia.

Työpaikkaohjaajan pitää olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä.

Työelämän edustajalla näytön arvioijana tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on perehdyttää työelämää edustavat arvioijat osaamisen arviointiin.

Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta. Jokaisella opiskelijalla on työpaikalla nimetty vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa opiskelijaa osaamisen hankkimisessa ja antaa palautetta osaamisen kehittymisestä.

Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Näyttöä arvioi kaksi arvioijaa, joista toinen edustaa työelämää ja toinen on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Kahdella arvioijalla pyritään siihen, että arvioinnissa toteutuu työelämälähtöisyys sekä osaamis- ja kriteeriperusteisuus.

Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu HOKSin laadintaan ja päivittämiseen siltä osin, kun koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai osaaminen osoitetaan työpaikalla.

Työpaikkaohjaaja huolehtii opiskelijan perehdytyksestä ja osallistuu oppi- tai koulutussopimuksen sekä osaamisen osoittamisen (näytön) suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijaa työpaikalla tavoitteellisesti HOKSissa suunnitellun sisällön mukaisesti ja antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä. Lisäksi työpaikkaohjaaja tekee ohjausyhteistyötä oppilaitoksen, opettajan ja muiden työpaikan työntekijöiden kanssa.

Ei voi. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei saa palkkaa eikä vastiketta. Stipendin myötä saattaisivat työsuhteen ehdot täyttyä, vaikkei siitä olisikaan kirjallisesti sovittu.

Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikan tarjoaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään.

Koulutuskorvauksen määrästä ja maksuaikataulusta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välisessä sopimuksessa.

Työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon:

• tarvittava tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen tai muun ammatillisen koulutuksen edellyttämä osaamisen hankkiminen
• opiskelijan osaaminen ja työkokemus sekä
• opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet tai opiskelijan saama erityinen tuki.

Koulutussopimus voidaan purkaa opiskelijan siirtyessä hankkimaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettua osaamista oppisopimuskoulutuksena.

Jos työpaikalla on työvoimalle kysyntää ja sopivia työtehtäviä, on suositeltavaa tehdä koko työpaikalla hankittavan osaamisen ajalle oppisopimus, jolloin yhdellä sopimuksella voi sopia kaikesta.

Jos opiskelija kuitenkin opiskelee työpaikalla koulutussopimuksella, voi hän tehdä palkallisia töitä koulutussopimustyöpaikassaan vapaa-aikanaan. Jotta eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet olisivat tällaisissa tilanteissa selkeät, on tärkeää erottaa koulutussopimukseen perustuva koulutus ja työsuhde ajallisesti toisistaan.

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija tekee työpaikalla HOKSissa suunniteltuja työtehtäviä näiden työtehtävien tekoon määriteltynä työaikana. Muut kuin HOKSissa suunnitellut työtehtävät täytyy pystyä erittelemään esim. työvuoroluettelon avulla opiskelijan vapaa-ajalla työsuhteessa tehtävistä työtehtävistä.

Työnantaja vastaa siitä, että se noudattaa työlainsäädäntöä ja huolehtii esim. työaikalainsäädännön mukaisesta työajasta.

Työvoimakoulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen toteutetaan koulutussopimuksessa. Oppisopimusta ei voida toteuttaa työvoimakoulutuksena.

Kyllä voi. Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta nykytilaa vastaavasti. Tällöin työvoimakoulutus voidaan jaksottaa työsuhteen ajaksi ja työvoimakoulutukseen palata työsuhteen jälkeen.

Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta.

Koulutuksen järjestäjän on kuitenkin huolehdittava siitä, että opiskelijan palatessa koulutukseen, työpaikalla kertynyt osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi koulutusta tai jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä.

Koulutuksen järjestäjä sopii TE-toimiston kanssa työvoimakoulutuksen jaksotuksesta. Työvoimakoulutusta ei siis päätetä ja aloiteta uudelleen, vaan se jaksotetaan samaan tapaan kuin esimerkiksi lomajaksojen aikana. Jaksotuksen ajalta koulutuksen järjestäjä ei voi ilmoittaa opiskelijaa työvoimakoulutuksen perusrahoituksen perusteeksi.

Opiskelijan tulee ilmoittaa oma asiointi -palvelun kautta TE-toimistolle alkaneesta työsuhteesta ja työttömyysetuuden maksajalle (työttömyyskassa tai KELA) palkkatuloista.

Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä, joka työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan. Ajantasaiset tiedot työttömyysetuuden maksamisesta ja mahdollisista odotusajoista työsuhteen päättymisen jälkeen saa KELAlta tai työttömyyskassoilta.

Opiskelija voi myös siirtyä työvoimakoulutuksesta oppisopimukseen (katso oma kysymys oppisopimuksesta).

Kyllä voi. Suositeltavaa on, että tällöin oppisopimus solmitaan koko tavoitteena olevan osaamisen hankkimisen loppuun asti, eikä opiskelija palaa enää työvoimakoulutukseen.

Jos opiskelija kuitenkin siirtyy työvoimakoulutuksen aikana tietyn ajanjakson ajan hankkimaan osaamista oppisopimuskoulutuksena ja palaa sen jälkeen taas hankkimaan osaamistaan työvoimakoulutuksena, voidaan työvoimakoulutus jaksottaa oppisopimuskoulutuksen ajaksi.

Työvoimakoulutuksen järjestäjä sopii TE-toimiston kanssa työvoimakoulutuksen jaksotuksesta. Työvoimakoulutusta ei siis päätetä ja aloiteta uudelleen, vaan se jaksotetaan samaan tapaan kuin esimerkiksi lomajaksojen aikana.

Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee huomioida, että opiskelija kirjataan rahoituksen perusteeksi Koski-järjestelmään aina tosiasiallisen toteuman mukaisesti joko työvoimakoulutukseen tai ”normaaliin” ammatilliseen koulutukseen.

Opiskelijan tulee ilmoittaa oma asiointi -palvelun kautta TE-toimistolle alkaneesta työsuhteesta ja työttömyysetuuden maksajalle (työttömyyskassa tai KELA) palkkatuloista. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä, joka työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan.

Ajantasaiset tiedot työttömyysetuuden maksamisesta ja mahdollisista odotusajoista työsuhteen päättymisen jälkeen opiskelija saa KELAlta tai työttömyyskassoilta.

Oppi- tai koulutussopimusta ei ole mahdollista tehdä, jos osuuskunnan henkilöstö koostuu ainoastaan toisista opiskelijoista. Opiskelijoiden omistamassa osuuskunnassa eivät oppisopimuskoulutuksen edellytykset esim. vastuullisen työpaikkaohjaajan ammattitaidon, koulutuksen tai työkokemuksen osalta täyty.

Oppisopimuskoulutus on yksi tapa hankkia ammatillista osaamista, joten se ei ole este kaksoistutkinnon suorittamiselle. Muutama asia on hyvä huomioida:

Alaikäisiin sovelletaan lakia nuorista työntekijöistä, joten kannattaa aina etukäteen selvittää em. laissa olevat rajoitukset ja sitä myötä mahdollisuudet tehdä töitä lukiokoulutuksen aikana. Jos myös kaikki oppisopimuskoulutuksen edellytykset täyttyvät, voidaan opiskelijalle tehdä oppisopimus.

Jos opiskelija on aloittanut lukiokoulutuksen suorittamisen ennen ammatillista koulutusta, voidaan opiskelija lukea perusrahoituksen perusteeksi ainoastaan lukiokoulutuksessa. Jos taas opiskelija on aloittanut ammatillisen koulutuksen ennen lukiokoulutusta, ilmoitetaan perusrahoituksen perusteeksi ainoastaan ammatillisessa koulutuksessa.

Oppisopimusopiskelijan suorittamat tutkinnon osat ja tutkinnot otetaan huomioon suoritusrahoituksen perusteena siitä riippumatta, luetaanko opiskelija rahoituksen perusteeksi jo jossain muussa rahoituslain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa (esim. lukiokoulutus). Oppisopimusopiskelija otetaan huomioon myös vaikuttavuusrahoituksen perusteena.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 18 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueelle sekä hyvinvointiyhtymään katsotaan liikkeenluovutukseksi. Liikkeenluovutukseksi katsotaan myös kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevien opiskeluhuollon psykologien ja kuraattoreiden siirtyminen hyvinvointialueelle ja hyvinvointiyhtymään. Tätä säännöstä sovelletaan oppisopimuskoulutukseen, koska kyse on työ- tai virkasuhteesta. 

Oppisopimuskoulutuksen osalta on huomioitava ja tehtävä muutokset oppisopimukseen mm.:

• Muutettava sopimuksiin työnantajan nimi, y-tunnus, yhteystiedot sekä mahdollisesti muuttuvat yhteyshenkilöä ja työpaikkaohjaajaa koskevat tiedot. Oppisopimuksen liitteenä olevaan HOKSiin muutetaan tarvittaessa vastuullista työpaikkaohjaajaa koskevat tiedot. Muutokset toteutetaan myös eHOKSiin.  
• Ennen 1.1.2023 päättyvää oppisopimusta ei pureta ja se ei näy purkautumistilastossa.  
• Koulutuksen järjestäjä on syytä varmistaa, että oppisopimuksen edellytykset täyttyvät hyvinvointialueella ja hyvinvointiyhtymässä 1.1.2023 jälkeenkin.
• Koulutuksen järjestäjän on huomioitava opintohallintojärjestelmän yhteentoimivuus ja vaikutukset mahdolliseen työnantajarekisteriin sekä koulutuksen järjestäjän arkiston muodostumissäännön velvoitteet. 
• Opiskelijaa ja työnantajan edustajia tiedotetaan muutoksen toteuttamisesta.   
• Koulutuksen järjestäjä huolehtii omassa organisaatiossa riittävästä tiedottamisesta esim. oppisopimustoimijat, opetus- ja ohjaushenkilöstö, opintohallintojärjestelmän pääkäyttäjät ym. 
• Alkavaan oppisopimukseen (sopimuksen lisätietoihin) voidaan merkitä tieto tulevasta työnantajamuutoksesta lisätietoja kohtaan: 1.1.2023 alkaen työnantajan nimi ja y-tunnus muuttuu xx työnantajasta xx työnantajaksi ja y-tunnus xx:stä xx:ään.
   

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 18 §:n mukaista liikkeenluovutusta koskevaa säännöstä ei sovelleta koulutussopimuksiin, koska kyseessä ei ole työ- tai virkasuhde. Koulutussopimusten siirtymisen osalta koulutuksen järjestäjien on hyvä olla yhteydessä kuntiin/hyvinvointialueisiin.

Työelämäpalaute kerätään siltä organisaatiolta, joka on ollut sopimusosapuoli eHOKSiin tutkinnon osaan tallennetun työpaikkajakson päättymisen hetkellä. Työpaikkaohjaajakysely lähetetään työpaikkaohjaajalle siihen sähköpostiosoitteeseen ja/tai puhelinnumeroon, joka on tallennettu eHOKSiin työpaikkajakson päättymiseen mennessä. Jos yhteystiedot muuttuvat uuden työnantajan yhteystiedoiksi, uudet yhteystiedot tulee muuttaa ennen liikkeenluovutushetkellä kesken olevan työpaikkajakson päättymistä.  Työpaikkakyselyyn, joka kerätään liikkeenluovutuksen jälkeen, voi muodostua vastauslinkkejä sekä vanhaan että uuteen organisaatioon, jos molempiin organisaatioihin on ollut päättyneitä työpaikkajaksoja. Näissä tilanteissa linkkejä ei yhdistetä esimerkiksi niin, että vanhat työpaikkajaksot yhdistettäisiin uuteen työpaikkakyselyn linkkiin. Näissä tilanteissa vanhaan ja uuteen organisaatioon muodostetut vastauslinkit lähetetään molemmat uudelle organisaatiolle. Tietojen muuttamisen tekee koulutuksen järjestäjä. Tiedot tulee muuttaa opintohallintojärjestelmiin, josta ne siirtyvät eHOKSiin. Jos tiedot muutettaisiin suoraan eHOKSiin, opintohallintojärjestelmiin mahdollisesti muuttamatta jääneet tiedot muuttaisivat HOKSin muuttamisenpäivityksen yhteydessä väärän tiedon uudelleen eHOKSiin.