Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen perustaminen on osa jatkuvan oppimisen uudistusta. Palvelukeskusta koskeva laki tuli voimaan 1.9.2021 ja toimintansa keskus aloitti samana vuonna.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa)
- analysoi työelämän osaamis- ja työvoimatarpeita
- rahoittaa työikäisille tarkoitettuja koulutuksia
- kehittää tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja
- tukee alueellista ja muuta yhteistyötä
- osallistuu jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden kehittämiseen.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toiminta käynnistyy asteittain.
Palvelukeskus toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä. Palvelukeskus on itsenäinen viranomainen, ja sen ohjauksesta vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto
Valtioneuvoston asettama jatkuvan oppimisen ja työllisyyden neuvosto ohjaa ja tukee palvelukeskuksen toimintaa. Neuvoston jäsenet edustavat keskeisiä ministeriöitä ja työelämää. Neuvoston toimikausi on viisi vuotta.
Ota yhteyttä ja seuraa ajankohtaisia asioita
Kirjaamo vastaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen tehtäviin liittyvien asioiden rekisteröinnistä ja välittää saapuneet asiat eteenpäin käsiteltäväksi. Kirjaamo antaa tietoa vireillä olevien asioiden käsittelyvaiheista ja päätöksistä koko käsittelyprosessin ajan.
Kirjaamo palvelee sähköpostitse osoitteessa [email protected]
Rahoitukseen liittyvät yhteydenotot: [email protected]
Yleiset yhteydenotot: [email protected]
Verkkosivut ja sosiaalinen media:
jotpa.fi
Twitter: JotpaFi
Facebook: JotpaFi
LinkedIn: Jotpa
Palvelukeskuksesta usein kysyttyä
Palvelukeskus tuo uudella tavalla yhteen osaamisen ja työllisyyden palveluja, jotka ovat tällä hetkellä hajallaan eri hallinnonaloilla. Hajallaan olevat palvelut ovat olleet yksi ongelma työllisyysasteen nostamisessa.
Palvelukeskus tukee osaamis- ja työllisyyspalvelujen tuottajia ja on mukana kehittämässä palveluita nykyisten toimijoiden kanssa. Palvelukeskus täydentää työikäisille suunnattua nykyistä koulutustarjontaa, jotta kansalaisilla, yrityksillä ja muilla työnantajilla olisi parempi mahdollisuus sopeutua ja varautua työelämän muutokseen.
Työttömiä koskevia palveluita hoitavat jatkossakin ensisijaisesti TE-toimistot ja kunnat.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksella on erityyppisiä asiakkaita:
- Välilliset asiakkaat: kaikki Suomessa asuvat työikäiset ihmiset, alueiden elinkeinot ja työelämä
- Suorat asiakkaat: jatkuvan oppimisen palveluita järjestävät tahot, joiden toimintaa palvelukeskus rahoittaa
- Muut asiakkaat: muut aikuiskoulutusta tai muita jatkuvan oppimisen palveluita järjestävät toimijat, joiden toimintaa palvelukeskus ei rahoita, mutta joihin palvelukeskuksen toiminta vaikuttaa
Palvelukeskuksen kohderyhmänä on koko työikäinen väestö ja työelämä (välilliset asiakkaat). Palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa työikäiselle väestölle ja työnantajille tietoa siitä, millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan sekä tietoa siitä, missä ja miten ihmiset voivat hankkia uutta osaamista. Lisäksi tehtävänä on monipuolistaa opiskelumahdollisuuksia.
Palvelukeskus rahoittaa jatkuvan oppimisen palveluita, joita järjestävät muun muassa koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut, kunnat ja yksityiset toimijat. Nämä ovat palvelukeskuksen suoria asiakkaita.
Palvelukeskuksen muita asiakkaita ovat sellaiset jatkuvan oppimisen palveluja järjestävät toimijat, joiden toimintaa palvelukeskus ei rahoita, mutta joiden palvelujen osuvuutta pyritään parantamaan esimerkiksi ajantasaisella ja helppokäyttöisellä ennakointitiedolla. Näitä asiakkaita ovat esimerkiksi yritykset, kunnat ja koulutuksen järjestäjät. Tavoitteena on näin parantaa jatkuvan oppimisen vaikuttavuutta ja sitä, että palvelut olisivat nykyistä parempia ja vastaisivat tarpeita.
Palvelukeskus ei tarjoa samoja palveluita, joita muut toimijat jo tarjoavat. Siksi palvelukeskus
- ei anna kansalaisille yksilöllistä asiakasneuvontaa
- ei ohjaa koulutuksen järjestäjiä koulutus- ja osaamispalveluiden järjestämisessä
- ei rahoita yksittäisille työnantajille suunniteltuja koulutuksia
- ei rahoita työvoimakoulutusta
- eikä pääsääntöisesti tee ennakointia.
Palvelukeskus rahoittaa koulutuspalveluja pääsääntöisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville henkilöille. Työttömät voivat osallistua koulutuksiin, mutta palvelukeskus ei rahoita työvoimakoulutusta eli palvelukeskus ei maksa toimeentuloa eikä korvaa koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia.
Palvelukeskus voi edellyttää, että sen rahoittama koulutus ja siihen liittyvät tukitoimet soveltuvat luonteeltaan erityisesti tietylle kohderyhmälle.
Esimerkkejä kohderyhmistä:
- vailla toisen asteen tutkintoa olevat
- rakennemuutosaloilla työskentelevät
- yksinyrittäjät
- maahanmuuttajat.
Palvelukeskus voi rahoittaa esimerkiksi sellaisia koulutuksia, joiden avulla työntekijä ja työnantaja pystyvät vastaamaan työelämän uusiin osaamistarpeisiin tai ennakoituihin elinkeino- tai ammattirakenteen muutoksiin. Tavoite on, että työntekijä pystyy osaamisensa kehittämisen avulla jatkamaan vakaalla työuralla, vaikka hänen työtehtävänsä muuttuisivat.
Palvelukeskuksen rahoittamilla koulutuksilla ja osaamispalveluilla voidaan vastata muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan myötä syntyviin uusiin osaamistarpeisiin.
Koulutukset voivat olla erilaisia koulutussisältöjä yhdistäviä kokonaisuuksia, tutkinnon osia tai kokonaisuuksia, jotka eivät sijoitu tietylle koulutusasteelle tai -alalle. Koulutukset toteutetaan siten, että mahdollisimman suuri osa koulutuksesta olisi mahdollista tehdä työn ohessa. Esimerkiksi digitaaliset koulutukset ja etäosallistuminen ovat mahdollisia.
Palvelukeskus kartoittaa ajankohtaista jatkuvaan oppimiseen ja työllisyyteen liittyvää tilannekuvaa tilastojen ja ennakointitiedon avulla. Tämän avulla palvelukeskus määrittelee sellaiset koulutukset ja osaamispalvelut, joihin on tärkeää panostaa rahallisesti.
Valtakunnalliset osaamiskapeikot - ennakointituloksia ja tilannekuva vuodelle 2022 -raportti on laadittu olemassa olevan tilasto- ja ennakointitiedon perusteella alkuvuonna 2022. Tilannekuvassa on pyritty tunnistamaan työvoima- ja osaamistarpeen kapeikkoja lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä valtakunnallisesti ja huomioitu myös alueellisten ennakointitoimijoiden tuottamaa tietoa. Raportin tuloksia hyödynnetään Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen osaamispalveluiden painopisteiden ja kohderyhmien tarpeiden tunnistamiseen.
Palvelukeskuksen rahoittamiin koulutuksiin ei vielä voi hakea. Palvelukeskus tiedottaa erikseen rahoittamastaan koulutustarjonnasta ja osaamispalveluista verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa.
Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuksen järjestämisestä ja opiskelijavalinnan toteuttamisesta. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja niihin hakeutumisesta tulevat olemaan esimerkiksi Opintopolku-palvelussa tai koulutuksen järjestäjän tai osaamispalvelun järjestäjän omilla verkkosivuilla.
Hakevalla toiminnalla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tavoitetaan ja motivoidaan ihmisiä osallistumaan koulutukseen. Hakevassa toiminnassa pohditaan yhteistyössä sitä, millainen osaamisen kehittäminen sopisi parhaiten kunkin henkilön tavoitteisiin ja olisi työuran kannalta tarkoituksenmukaisinta.
Hakevassa toiminnassa esimerkiksi kunta järjestää avoimia infotilaisuuksia kotona lapsia hoitaville vanhemmille tai työntekijöille, joiden alalla työmahdollisuuksien ennakoidaan voimakkaasti vähenevän. Hakevassa toiminnassa myös esimerkiksi matalan kynnyksen opintoja järjestävä oppilaitos tai yritys voi ottaa yhteyttä mikro- tai pienyrityksessä työskentelevään henkilöön ja antaa yksilöllistä uraohjausta.
Palvelukeskus rahoittaa hakevaa toimintaa joko erillisenä tai yhdistettynä koulutuksiin.
Ei, palvelukeskus ei ohjaa koulutuksen järjestäjiä. Palvelukeskuksen rahoittamat koulutus- ja osaamispalvelut ovat oppilaitoksille, koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille uusi toimintamahdollisuus, johon osallistuminen on vapaaehtoista.
Palvelukeskus myös tuottaa alueille ennakointitietoa, tietoa koulutustarjonnasta sekä tukee alueellisten verkostojen toimintaa. Lisäksi oppilaitokset ja korkeakoulut saavat palvelukeskuksen tuottamasta ennakointitiedosta, muusta tietotuotannosta ja kehittämistyöstä sekä alueellisista verkostoista tukea oman strategisen ja operatiivisen toimintansa suunnittelun tueksi.
Palvelukeskus ei rahoita yksittäisen työnantajan tarpeisiin räätälöityjä tai työnantajien osittain rahoittamia koulutuksia. Näihin tarpeisiin vastaavat jatkossakin ELY-keskusten yhteishankintakoulutukset, kuten RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus.
Palvelukeskus rahoittaa sellaisia koulutuksia, joilla kehitetään alueen elinkeinoja ja parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta tietyllä alueella ja/tai alalla. Palvelukeskus voi rahoittaa koulutuksia, jotka palvelevat usean yrityksen tarpeita, esimerkiksi vahvistamalla digitalisaatioon tai vihreään siirtymään liittyvää osaamista.
Palvelukeskus on perustettu samanaikaisesti muun hallinnon ja palveluiden kehittämistyön kanssa, kuten työllisyyden hoidon rakenteiden (mm. kuntakokeilut) ja aluehallinnon tai sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Uudistukset muodostavat kokonaisuuden, joka vastaa yhteiskunnan ja työelämän mittavaan muutokseen.
Palvelukeskuksen operatiivinen toiminta on alkanut ennen edellä mainittujen pysyvien uudistusten käynnistymistä. On tärkeää, että palvelukeskus tekee yhteistyötä uudistuvien alueellisten rakenteiden kanssa jo niiden valmisteluvaiheessa. Näin palvelukeskuksen toiminta tuottaa parempia tuloksia osaamisen kehittämisessä ja työllisyyden parantamisessa.
Ei, vaan palvelukeskus täydentää muuta järjestelmää. Vapaan sivistystyön, ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen perustarjonta ja työvoimakoulutuksen/-palveluiden tarjonta on jatkossakin määrällisesti suurin väylä työikäisen väestön osaamispalveluissa. Palvelukeskuksen perustaminen ei vähennä resursseja muiden käytännön toiminnasta.
Palvelukeskus voi rahoittaa sellaisia koulutuksia ja tukitoimia, jotka parantavat maahanmuuttajien työllistymisedellytyksiä ja jotka täydentävät muuta koulutustarjontaa.
Koulutukset voivat olla esimerkiksi täydentäviä tai pätevöittäviä koulutuksia toisessa maassa hankitulle osaamiselle sekä suomen tai ruotsin kielen ja perustaitojen vahvistamista.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksessa tulee työskentelemään noin 15 henkilöä, joista 5 määräaikaisissa tehtävissä vuosina 2021–2024. Tällä hetkellä palvelukeskuksessa työskentelee 10 henkilöä. Uudet tehtävät tulevat haettaviksi valtiolle.fi -sivustolle.