Liikunnan rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa tukea valtion liikuntamäärärahoista mm.

• liikunta- ja urheilujärjestöille sekä urheiluseuroille
• liikuntapaikkarakentamiseen
• kuntien liikuntatoimintaan  
• liikunnan koulutuskeskuksille (urheiluopistot)
• liikunnallisen elämäntavan edistämiseen
• huippu-urheilun edistämiseen
• liikuntatieteelliseen tutkimukseen
• muihin liikunnan toimintoihin  

Vuoden 2024 valtion talousarviossa liikuntaan ja urheiluun on varattu 165,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 talousarviossa. Määrärahasta on varattu liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen 20 miljoonaa euroa vuodesta 2024 alkaen. Määrärahalla toteutetaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista Suomi liikkeelle -ohjelmaa. Hallitusohjelmaan sisältyvän Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteena on, että eri ikäiset ihmiset liikkuvat aiempaa enemmän.  Ohjelmalla edistetään mahdollisuuksia liikkua ja liikkumista tukevia arjen valintoja.

Valtionavustukset ja -osuudet

Liikunta-avustuksia myönnetään yleisavustuksina ja erityisavustuksina. Toimialan avustuksia myöntävät opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi aluehallintovirastot. Valtionosuuksina tukea toimintaan myönnetään kunnille ja liikunnan koulutuskeskuksille.

Valtionavustuksia myönnetään yleisavustuksina valtakunnallisille liikuntaa edistäville järjestöille. Avustamisen lähtökohtana on yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan rahoittaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen. Järjestöille myönnettävän valtionavustuksen edellytyksenä on, että järjestö on hyväksytty valtionapukelpoisiksi. Erityisavustuksina myönnetään tukea mm. liikunnallisen elämäntavan edistämiseen.
 
Valtionosuutena myönnetään kunnille rahoitusta liikuntatoiminnan käyttökustannuksiin asukasmäärään ja yksikköhintaan perustuen. Myös kunnille voidaan myöntää harkinnanvaraisia valtionavustuksia liikuntatoiminnan kehittämiseen sekä mm. terveyttä edistävän liikunnan projekteihin.

Liikunta-alan koulutusta ja muuta toimintaa järjestävien liikunnan koulutuskeskusten eli urheiluopistojen toimintaa rahoitetaan valtionosuuksin. Valtionosuuden laskentaperusteena valtakunnallisilla liikunnan koulutuskeskuksilla on opiskelijavuorokausi ja alueellisilla liikunnan koulutuskeskuksilla opiskelijapäivä, sekä niille määrättävä yksikköhinta.

Liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen rakentamisavustuksiin valtion talousarvioon asetetaan vuosittain määräraha. Avustuksia myönnetään ensisijaisesti kunnille tai kuntayhtymille sekä kunnan tai kuntayhtymän määräämisvallassa oleville yhteisöille.
Rakentamisavustusten lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö avustaa liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Myös liikunnan koulutuskeskukset voivat saada harkinnanvaraista valtionavustusta liikuntapaikkahankkeisiinsa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön suora tuki kohdentuu huippu-urheilulle ensisijaisesti Suomen Olympiakomitealle ja sen huippu-urheiluyksikölle. Ministeriö myöntää urheilija-apurahoja noin 260 huippu-urheilijalle, joilla pyritään turvaamaan urheilijan mahdollisuus täysipainoiseen harjoitteluun. Ministeriö myös myöntää valtionavustukset urheiluopistojen valmennuskeskusten ja urheiluakatemioiden toimintaan. Valtio ei tue taloudellista voittoa tavoittelevaa ammattilaisurheilua.

Valtionavustuksilla rahoitetaan myös liikuntatieteellisiä tutkimushankkeita sekä liikuntatieteellisten ja tiedonvälitysyhteisöjen toimintaa.