Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistamisesta kysyttyä 

Laki perusopetuslain muuttamisesta (1090/2024) tulee voimaan 1.8.2025.

Ennen lain voimaan tuloa tehty tehostetun tuen oppimissuunnitelma, päätös erityisestä tuesta ja erityisen tuen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ovat voimassa siihen saakka, kunnes ne on tarkistettu uuden lainsäädännön mukaiseksi 31.8.2026 mennessä.

Lain uusi 20 i pykälä opetuksen järjestämisestä oppilaalle vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella, tulee voimaan vasta 1.8.2026.

Uusi pykälä liittyy pidennetyn oppivelvollisuuden uudistamiseen, johon on oma voimaantuloajankohta myös oppivelvollisuuslaissa. Tämä johtaa siihen, että  vanhat erityisen tuen päätökset, jotka sisältävät päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta, voidaan päättää uuden lainsäädännön mukaisiksi vasta 1.8.2026 alkaen.

Ennen 1.8.2025 ratkaistavat tuen päätökset ovat edelleen nimeltään erityisen tuen päätöksiä ja ne tehdään perusopetuslain 17 §:n nojalla. Tämä koskee sekä täysin uusia tuen päätöksiä että vanhojen tuen päätösten tarkistamista.

Jos asia on mahdollista ratkaista vasta 1.8.2025 tai sen jälkeen, voidaan päätös tehdä uuden perusopetuslain 20 f §:n mukaisesti. Uuden lainsäädännön mukaisia päätöksiä voidaan kuitenkin valmistella jo ennen 1.8.2025.

Asiassa tulee myös huomioida pidennetyn oppivelvollisuuden uudistamisen oma voimaantuloaika 1.8.2026. Tätä ennen ratkaistavat päätökset koskevat pidennettyä oppivelvollisuutta. Varhennettua oppivelvollisuutta tai perusopetuslain 20 i §:n mukaista opetusta koskevat päätökset voidaan ratkaista vasta 1.8.2026 alkaen.  Uuden lainsäädännön mukaisia päätöksiä voidaan kuitenkin valmistella jo ennen 1.8.2026.

Kaikki tehostetun tuen oppimissuunnitelmat, päätökset erityisestä tuesta ja erityisen tuen henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat on saatettava uuden lainsäädännön mukaisiksi viimeistään 31.8.2026.

Jos kyse on aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä lapsen tuen tarpeen perusteella, tulee ennen 1.8.2025 ratkaistavat aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamista koskevat päätökset tehdä lapsen erityisen tuen päätöksen perusteella.

1.8.2025 alkaen aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen perusteena voi olla myös uuden perusopetuslain 20 f §:n mukaisia päätöksiä, koskien 20 c §:n mukaista opetusta.

Koska erityisen tuen päätökset on saatettava uuden lainsäädännön mukaisiksi viimeistään 31.8.2026, on aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen perusteena erityisen tuen päätöksiä vielä 31.8.2026 saakka. Muun muassa pidennetyn oppivelvollisuuden oppilailla on erityisen tuen päätös ainakin 1.8.2026 saakka.

1.9.2026 alkaen aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen perusteena lapsen tuen tarpeen vuoksi on perusopetuslain 20 f §:n mukainen päätös 20 c tai 20 i §:n mukaisesta opetuksesta.

Aiemman tuen tasoihin perustuvan järjestelmän sijaan jatkossa säädetään konkreettisista tukimuodoista ja tukitoimista. Mikäli oppilaalla on vaikeuksia oppimisessa tai opetukseen osallistumisessa, tulee hänen saada tarvitsemiaan tukimuotoja ja tukitoimia. Oppilaan saaman tuen suunnittelu ja päätöksenteko ei enää jatkossa perustu hallinnollisiin tuen tasoihin.

Tukimuotojen ja tukitoimien toteutuksessa korostuu nykyistä vahvemmin suunnitelmallisuus ja ennakointi. Lisäksi samanaikaisopetuksen ja opetushenkilöstön keskinäinen yhteistyö painottuu tuen toteutuksessa.

Oppilaalla on aina ensisijaisesti oikeus ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin (ks. kohta 4 – toteutus linkityksenä). 

Jos oppilaalla on vaikeuksia opinnoissaan etenemisessä tai opetukseen osallistumisessa, on hänellä oikeus yleiseen tukiopetukseen (kohta 5) sekä erityisopettajan antamaan opetukseen muun opetuksen yhteydessä (kohta 6). Jos oppilaalla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi, on hänellä oikeus opetuskielen tukiopetukseen (kohta 7). Esiopetuksessa toteutetaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja esiopetuksen toiminnalle luonteenomaisella tavalla. Etenkin erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä on esiopetuksessa tärkeä tukimuoto.

Jos ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä, on oppilaalla oikeus saada lisäksi yksilöllisesti kohdennettuja oppilaskohtaisia tukitoimia. Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen joko kokonaan tai osittain voidaan tehdä vasta silloin, kun tukimuodot ja tukitoimet eivät ole riittäviä.

Uudistetun perusopetuslain 20 b §:n mukaan opetuksen järjestäjän on varmistettava oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja järjestettävä ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana esi- ja perusopetuksen toimintaa. Uudistus edellyttää muutoksia koulujen toimintakulttuuriin ja sen onnistumisessa suuri merkitys on sillä, miten hyvin uudistuksen tavoitteet ja käytännöt pystytään toteuttamaan koulujen arjessa.

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan laissa

• opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan on mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet riittävän hyvin 
• luokka- tai ryhmäkohtaisten avustajien, koulunkäyntiavustajien tai koulunkäynninohjaajien hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena 
• oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetusta sekä pedagogisia ratkaisuja, kuten eriyttämistä. Opetuksen eriyttämisen avulla on huomioitava paitsi tuen tarpeet, myös nopeammin etenevät tai laajempia tavoitteita opiskeluunsa tarvitsevat oppilaat. 

Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin oppimisen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä sekä ryhmäkohtaisista tukimuodoista.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen järjestämisen tarkoituksena on varmistaa oppilaan oikeus saada tukea mahdollisimman varhain ja matalalla kynnyksellä. Tukea tulee olla saatavilla suunnitelmallisesti ja ennakoidusti jokaisena lukuvuotena kaikissa kouluissa. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana esiopetuksen ja perusopetuksen perustoimintaa ja opetusjärjestelyitä.

Ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät edellytä hallintopäätöstä tai oppilaskohtaista suunnitelmaa, vaan niiden toteuttaminen on suunniteltava osaksi lukuvuoden toimintaa. Opetuksen järjestäjän on suunniteltava ja resursoitava etukäteen ryhmäkohtaisia tukimuotoja kaikkiin kouluihin vähintään 0,122 tuntia viikossa koulun oppilasta kohden. Eli esimerkiksi 20 oppilasta kohden on varattava ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin vähintään 2,44 tuntia viikossa, 50 oppilasta kohden 6,1 tuntia viikossa ja 100 oppilasta kohden 12,2 tuntia viikossa. Tuntimäärä on lain edellyttämä vähimmäismäärä, jonka lisäksi ryhmäkohtaisia tukimuotoja on annettava oppilaiden tarpeen vaatiessa enemmän. Lain edellyttämä vähimmäistuntimäärä ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin on velvoittava, eikä ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdistettavaa tuntiresurssia voi korvata muulla opetuksella, tai sisällyttää niihin tarkoitettuun tuntiresurssiin muuta opetusta. 

Opetuksen järjestäjä päättää koulukohtaisesti ryhmien tarpeisiin perustuen, miten opetustunnit osoitetaan yleisen tukiopetuksen, opetuskielen tukiopetuksen sekä erityisopettajan antaman opetuksen kesken. Tuntien resursoinnin tulee olla mahdollisimman yhdenvertaista ja erilaiset tuen tarpeet on otettava huomioon. Ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdennettava vähimmäistuntiresurssi on huomioitava paikallisessa tuntikehyksessä sekä opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosittaisessa suunnitelmassa.

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan koulussa joko yleisopetuksen opetusryhmissä muun opetuksen yhteydessä tai joustavasti muodostetuille pienemmille ryhmille oppilaita. Ryhmän kokoa ei määritellä lain tasolla, vaan se perustuu kulloiseenkin tarpeeseen ja joustavuuteen. 

Esiopetuksessa toteutetaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja esiopetuksen toiminnalle luonteenomaisella tavalla. Etenkin erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä on esiopetuksessa tärkeä tukimuoto. Se voidaan toteuttaa joko muun opetuksen yhteydessä tai joustavasti muodostetuissa pienryhmissä. Esiopetuksessa opetuksen järjestäjän tulee huolehtia riittävästä erityisopettajan opetusresurssista ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiseksi.

Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin ryhmäkohtaisista tukimuodoista esi- ja perusopetuksessa.

Yleisellä tukiopetuksella vastataan varhain ja ryhmän tasolla havaittuihin tuen tarpeisiin ja vaikeuksiin. Yleinen tukiopetus voi olla opittavana oleviin asioihin tutustumista etukäteen tai niiden kertaamista ja se voi kohdistua kaikkiin oppiaineisiin. Yleisellä tukiopetuksella voidaan vastata myös sairauspoissaoloista johtuviin lyhytaikaisiin tuen tarpeisiin.  Yleisellä tukiopetuksella voidaan ehkäistä vaikeuksia ennakolta ja varmistaa opittavien asioiden ymmärtäminen sekä opintojen eteneminen.

Yleistä tukiopetusta voidaan antaa joko lukujärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella. Ryhmäkohtaisena tukimuotona annettava tukiopetus sekä opetuskielen tukiopetus ovat kuitenkin aina opetusta tavallisten oppituntien lisäksi, eli opettaja ei voi samaan aikaan samalla oppitunnilla antaa tavallista opetusta ja tukiopetusta. Mikäli opetusryhmiä jaotellaan pienempiin ryhmiin jakotuntiresurssia hyödyntämällä, ei tätä resurssia voi käyttää ryhmäkohtaisten tukimuotojen tuntiresurssiin. Jakotunneilla ei voi korvata ryhmäkohtaisia tukimuotoja, kuten yleistä tukiopetusta. Myöskään lain edellyttämää ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdistettavaa 0,122 vähimmäistuntimäärää ei voi toteuttaa opetuksen järjestäjällä jo olemassa olevien jakotuntien avulla.

Opetuksen järjestäjä saattaa paikallisena tai koulukohtaisena järjestelynä toteuttaa opetusta esimerkiksi jaottelemalla perusopetusryhmiä pienempiin ryhmiin jakotuntiresurssia hyödyntäen. Lain edellyttämää ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdistettavaa 0,122 vähimmäistuntimäärää ei kuitenkaan voi toteuttaa opetuksen järjestäjän jo valmiiksi perusopetukseen resursoimien jakotuntien avulla eikä tavanomaista opetusta järjestää jakotunteina osana tätä ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdistettavaa vähimmäistuntimäärää.

Ryhmäkohtaisten yleisen tukiopetuksen tai opetuskielen tukiopetuksen toteuttaminen edellyttää erillistä niihin kohdennettua opettajaresurssia, kuten kahden opettajan kiinnittämistä oppitunnille.

Erityisopettajan antamalla opetuksella muun opetuksen yhteydessä tarkoitetaan erityisopettajan antamaa ja erityispedagogiseen osaamiseen perustuvaa opetusta, joka tukee esi-, luokan- tai aineenopetusta. Tuki on erityisopettajan antamaa opetusta, jota annetaan yhteis- tai samanaikaisopetuksena esiopetuksen-, luokan- tai aineenopettajan kanssa pääsääntöisesti luokkatasoisesti, koko opetusryhmän tarpeet huomioiden.

Erityisopettajan opetus ryhmäkohtaisena tukimuotona on aina ryhmälle annettavaa muun opetuksen yhteydessä toteutettavaa. Sitä ei toteuteta pysyvässä pienryhmässä eikä yksittäisten oppilaiden osalta oppiaineittain. Ryhmäkohtainen tukimuoto voidaan toteuttaa pienemmässä ryhmässä, mutta kyse on joustavasti muodostetusta ja tilapäisemmästä ryhmästä, ei säännöllisestä pienryhmästä. 

Erityisopettaja ei voi samanaikaisesti antaa ryhmämuotoista tukea ja oppilaskohtaista erityisopettajan opetusta erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä.

Oppilaalla, jolla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi, on oikeus opetuskielen tukiopetukseen. Opetuskielellä tarkoitetaan opetuksen järjestäjän perusopetuslain 6 §:n mukaisesti oppilaalle osoittaman koulupaikan opetuskieltä. Opetuskielen tukiopetus kohdistuu ensisijaisesti opetuskielen ja eri tiedonalojen tekstitaitojen vahvistamiseen.

Opetuskielen tukiopetus on maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lisäksi tarkoitettu viittomakielisille oppilaille, ja esimerkiksi oppilaille, joilla on kielen kehityksen häiriöitä tai kehitysvammaisuuteen, monimuotoiseen kehityshäiriöön tai autismikirjoon liittyvää kielellisen kehityksen häiriötä. Tukimuoto on tarkoitettu opetuskielen hallinnan tukemiseen eikä sillä voi korvata muuta, esimerkiksi muiden oppimisvaikeuksien vuoksi oppilaalle annettavaa tukea. Opetuskielen tukiopetus ei ole myöskään peruskielitaidon opetusta, vaan se on nimenomaan tukea opetuskielen hallintaan. Opetuskielen tukiopetus ei ole suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetusta, joka on äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen yksi oppimäärä.

Opetuskielen tukiopetus rinnastuu yleiseen tukiopetukseen järjestämisen ja toteuttamisen osalta, mutta se kohdistuu sisällöllisesti nimenomaan opetuskielen taidon tukemiseen siten, että oppilaan on mahdollista paremmin seurata opetusta ja edetä opinnoissaan.

Esiopetuksessa tuetaan myös oppilaiden opetuskielen hallintaa osana esiopetuksen toimintaa sille luonteenomaisella tavalla. 

Jos oppilasta ei voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai tukitoimia on tarpeen jatkaa säännöllisesti, on oppilaalle annettava lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia. Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilaan opettajat katsovat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä.

Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan säännöllisesti tuen tarpeen arvioinnin ja suunnitelman sekä näiden perusteella tehdyn hallintopäätöksen mukaisesti.

Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat 

1. erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, 
2. erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, 
3. erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa tai 
4. opetukseen osallistumisen edellyttämät oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet perusopetuslain 31 §:n nojalla annettuina.

Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään 20 d §:ssä tarkoitetun tuen tarpeen arvioinnin ja 20 f §:ssä tarkoitetun tukea koskevan päätöksen perusteella. Tukitoimet järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa perusopetuslain 6 tai 28 §:ssä tarkoitetussa koulussa tai esiopetuksen järjestämispaikassa.

Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin oppilaskohtaisista tukitoimista esi- ja perusopetuksessa.

Oppilas voi saada oppilaskohtaisina tukitoimina erityisopettajan opetusta osittain pienryhmässä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta kokonaan pienryhmässä tai erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa sekä oppilaskohtaisia tulkitsemis- ja avustajapalveluita tai apuvälineitä.

1. Osittain pienryhmässä toteutettava opetus tarkoittaa, että oppilaan opetuspaikka on tavallisessa luokassa, mutta hän saa osan joidenkin oppiaineiden opetuksesta erityisopettajan pienryhmässä. 
2. Kokoaikainen pienryhmäopetus tarkoittaa, että yksi tai useampi oppiaine oppilaan lukujärjestyksessä opiskellaan enemmän kuin puolet tai kokonaan erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä. Muut oppiaineet oppilas opiskelee tavallisessa ryhmässä. 
3. Erityisluokkaopetus tarkoittaa kaikkia oppiaineita tai toiminta-alueita koskevaa pääsääntöisesti kokoaikaista opetusta erityisluokassa. Oppilas voi osallistua jonkun tai joidenkin oppiaineiden opetukseen yleisopetuksen opetusryhmän oppitunneille pedagogisena järjestelynä edellytystensä mukaan.
4. Oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet perusopetuslain 31 §:n nojalla annettuina tarkoittavat sellaisia em. palveluja, jotka ovat edellytys sille, että oppilas voi osallistua opetukseen ja saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet. Ne tulevat kyseeseen tilanteessa, joissa muut osana perusopetuksen perustoimintaa järjestettävät oppimista ja osallistumista tukevat järjestelyt ja mahdollinen ryhmäkohtainen avustaja eivät tue riittävästi oppilaan osallistumista opetukseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. 

Em. tukitoimista kohdassa 1 oppilas opiskelee oppiaineen tunneista alle puolet erityisopettajan pienryhmässä. Päävastuu oppilaan opetuksesta kaikkien oppiaineiden osalta on luokan- tai aineenopettajalla. 

Kohdassa 2 oppilas opiskelee yhden tai useamman oppiaineen oppitunneista yli puolet (tai kaikki tunnit) erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä. Oppilaan opetuksesta vastaa luokan- tai aineenopettaja sekä erityisopettaja/erityisluokanopettaja pienryhmässä opiskeltavien oppiaineiden osalta. 

Kohdassa 3 oppilaan opetus järjestetään kokoaikaisesti erityisluokassa, ja opetuksesta vastuu on erityisluokanopettajalla. Kokoaikaiseen erityisluokkaopetukseen voi liittyä pedagogisia järjestelyjä, joissa oppilasta opettaa toisessa ryhmässä luokan- tai aineenopettaja.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle esiopetuksen oppilaalle opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen ja opetukseen osallistuminen. Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan oppilaalle tuen tarpeen arvioinnin perusteella. Oppilaskohtaisista tukitoimista tulee tehdä tuen tarpeen arviointiin perustuva suunnitelma sekä hallintopäätös. Silloin, kun oppilaan opettajat yhteistyössä kasvatushenkilöstön kanssa katsovat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä tukemaan oppilaan oppimista ja osallistumista esiopetukseen, käynnistyy oppilaan kohdalla oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointi. Myös huoltajat voivat tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.

Oppilaskohtaisten tukitoimien suunnittelussa on mahdollista hyödyntää myös muuta kuin oman koulun tai esiopetuksen järjestämispaikan erityisopettajan konsultaatiota, esimerkiksi Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin konsultaatiota sekä sairaalaopetuksen konsultaatiopalvelua.

Oppilaskohtaisia tukitoimia esiopetuksessa ovat:

1. Erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä. Opetuksen etenemisen lähtökohtana oppilaan yksilölliset tarpeet. Esiopetuksessa erityisopettajan antama opetus voitaisiin toteuttaa oppilaan omassa esiopetusryhmässä muun opetuksen yhteydessä oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden tai osa-aikaisesti pienryhmässä. 
2. Erityisopettajan opetus erityisryhmässä. Esiopetuksen järjestäminen kokonaan erityisryhmässä oppilaan tuen tarpeen sitä edellyttäessä.
3. Oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut.

Säännöllisellä erityisopettajan antamalla opetuksella osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tarkoitetaan vain erityisopettajan antamaa opetusta.

Oppilaskohtaisia tukitoimia esiopetuksessa ovat myös oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä henkilökohtaiset apuvälineet POL 31 § nojalla annettuina. Oppilaskohtaisilla tulkitsemis- ja avustajapalveluilla tarkoitetaan sellaisia palveluja, jotka ovat edellytys sille, että oppilas voi osallistua opetukseen ja saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet. Näillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi henkilökohtaisten kommunikaatiovälineiden hyödyntämistä osana oppilaan opetusta. Esiopetuksessa yksilökohtaiset avustajapalvelut tulevat kyseeseen tilanteessa, joissa muut osana esiopetuksen perustoimintaa järjestettävät oppimista ja osallistumista tukevat järjestelyt ja mahdollinen ryhmäkohtainen avustaja eivät tue riittävästi oppilaan osallistumista esiopetukseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. 

Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada asiasta hallintolaissa hallintopäätökselle asetetut vaatimukset täyttävä valituskelpoinen päätös.

Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnissa selvitetään oppilaan tuen tarve. Arvioinnin tuen tarpeesta tekevät oppilaan opettajat. Tarvittaessa ja opettajien opetuksen järjestäjän pyynnöstä arviointiin osallistuvat heidän lisäkseen opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai muut oppilaan tilanteeseen liittyvät asiantuntijat. Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnista ei muodostu erillistä arvio-asiakirjaa.

Arvioinnin perusteella laaditaan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Suunnitelmasta käy ilmi oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnin sisältö, arviointiin perustuvien tukitoimien toteuttaminen ja niiden seuranta. 

Suunnitelman perusteella opetuksen järjestäjä tekee tukea koskevan päätöksen hallintolain mukaisesti. Oppilaskohtaisessa tuen toteuttamissuunnitelmassa annetaan tarpeelliset kuvaukset tarvittavista tukitoimista ja niiden toteutuksesta, päätöksessä niitä ei kuvata. 

Tukea koskevasta hallintopäätöksestä säädetään, koska on tärkeää varmistaa sekä oppilaan että huoltajan oikeusturva tukea koskevissa ratkaisuissa. 

Yksi hallintopäätös koskee kaikkia oppilaan tilanteita ja sisältää kaikki oppilaan saamat tukitoimet tai opetuksen järjestämiseen liittyvät toimet, eli oppilaalle ei tehdä useita erillisiä hallintopäätöksiä. Päätöstä päivitetään tarvittaessa.

Perusopetuslain 20 h §:n mukaan, mikäli oppilas ei kykene tukitoimista huolimatta hyväksytysti suoriutumaan perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista, voi opetuksen järjestäjä päättää, että kyseisen oppilaan kohdalla perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa. Oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisessa on kyse oppilaan perusoikeuksien rajaamisesta. Tämä on mahdollista vain, kun oppilaan opinnot eivät muutoin etene. Näiden toimien tulisi koskea vain pientä osaa oppilaista, ja ne edellyttävät harkintaa ja sitä, että tukitoimet eivät ole olleet oppilaalle riittäviä.

Opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa muodostamalla erilaajuisia tavoitekokonaisuuksia oppilaskohtaisesti, rajaamalla oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä tai vapauttamalla oppilas tilapäisesti oppiaineen opiskelusta.

Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta.

Perusopetuslain 20 g §:n mukaan opetusryhmät muodostettaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esiopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä.

Lisäksi laissa säädetään, että yhden opettajan opettamassa tavallisessa luokassa saa olla enintään viisi erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa saavaa oppilasta. Kyseessä ovat oppilaat, jotka opiskelevat yhden tai useamman oppiaineen kokonaan erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä, sekä oppilaat, jotka opiskelevat kokoaikaisesti erityisluokassa.

Laissa säädetään myös erityisluokkien koosta. Erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa saa olla enintään kymmenen oppilasta. Erityisluokan enimmäiskoko voidaan ylittää tilapäisesti.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita koskevat ryhmäkoot säilyvät perusopetusasetuksessa, kunnes POL 20 i § tulee voimaan 1.8.2026.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvä moniammatillinen yhteistyö ei ole opiskeluhuoltoa, josta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013), mutta ensisijaisesti yhteistyötä esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta tehdään opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyen moniammatillista yhteistyötä tulee tehdä tarvittaessa, etenkin tuen tarpeen arvioinnissa sekä tarvittaessa tukena oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämisessä. Jos oppilaan tuen tarpeen arviointi vaatii moniammatillista osaamista, pyydettäessä tukitoimien tarpeen arviointiin osallistuvat opettajien lisäksi opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. 

Moniammatillinen yhteistyö voi tukea oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arvioimista tai perusopetuksen tavoitteiden rajaamisen tarpeiden arvioimista. Moniammatillista yhteistyötä tulee pääsääntöisesti tehdä aina silloin, kun arvioidaan tarvetta järjestää opetusta oppilaalle oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella.

Moniammatillinen yhteistyö esimerkiksi opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa voi tukea oppilaskohtaisten tukitoimien suunnittelemista, mutta ei ole edellytys niiden toteuttamiselle eikä sen puute saa viivästyttää oppilaan tuen saamista. Moniammatillinen yhteistyö tai lääketieteellisen lausunnon tai tarkan diagnoosin saaminen päätöksen liitteeksi ei ole ehdoton edellytys päätöksen tekemiselle tai tuen toteuttamiselle, jos oppilaan etu ja tuen tarve ei sitä edellytä. 

Oppilasta opettavien opettajien on osaltaan tehtävä moniammatillista tai monialaista yhteistyötä kuitenkin erityisesti silloin, kun oppilaan ja hänen kokonaistilanteensa tukemiseksi arvioidaan tarvittavan muutakin kuin perusopetuslain mukaisia oppilaskohtaisia tukitoimia. Tällöin on arvioitava, onko kyseessä oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvä moniammatillinen yhteistyö (perusopetuslaki) vai opiskeluhuollon kokonaisuuteen kuuluva ja suostumukseen perustuva monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki). 

Uudistuksen toteutukseen on varattu lähes 100 miljoonaa euroa pysyvää vuosittaista rahoitusta opetuksen järjestäjille. Esiopetuksen osuus rahoituksesta on 1,3 miljoonaa euroa. Uudistuksen kustannukset maksetaan pääosin osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. 

Kuntien peruspalveluiden valtionosuus on yleiskatteellista rahoitusta, eli sitä ei ole korvamerkitty mihinkään tiettyyn toimintaan, vaan kunta päättää itsehallintonsa nojalla rahoituksen kohdentumisesta. Kunnan on silti huolehdittava sille laissa asetetuista velvoitteista. Uudistetussa oppimisen tuen lainsäädännössä on asetettu opetuksen järjestäjille selkeitä velvoitteita tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen, ja niiden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjille osoitetaan rahoitusta.

Koska painopisteenä on vahvistaa varhaista tukea, oppilaille ensisijaisiin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdentuu merkittävä osuus resursseista. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat uusi velvoite, ja niihin tulee osoittaa 1.8.2025 alkaen opetustuntiresurssia vähintään 0,122 tuntia viikossa koulun oppilasta kohden. Tämän lisäksi resursseja kohdentuu etenkin opetusryhmien muodostamiseen lain mukaisesti sekä konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun toteuttamiseen. Esiopetuksen osalta resurssi kohdistuu ryhmämuotoiseen erityisopetukseen.

Kuntien peruspalveluista annetun lain 21 §:n mukaan uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia. Kuntien peruspalvelujen momentille kohdennettu rahoitus kohdistetaan tehtävien mukaan ikäryhmiin ja rahoitus lasketaan kuntiin ko. ikäryhmään kuuluvien asukkaiden suhteessa.

Varhennettua oppivelvollisuutta koskeva sääntely tulee voimaan 1.8.2026. Aiempi pidennetty oppivelvollisuus jakautuu jatkossa varhennettuun oppivelvollisuuteen esiopetuksessa sekä perusopetuksessa järjestettävään opetukseen oppilaalle oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella. 

Varhennetusta oppivelvollisuudesta säädetään oppivelvollisuuslain (1214/2020) 2 §:ssä. Lapsen oppivelvollisuus alkaa varhennettuna oppivelvollisuutena vuotta säädettyä aikaisemmin silloin, jos hän oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi tarvitsisi lisäaikaa esi- ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta on voimassa lapsen ollessa esiopetuksessa 5- ja/tai 6-vuotiaana, perusopetuksen alkaessa oppilaan opetus järjestetään perusopetuslain 20 i §:n mukaisesti vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella.