Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistamisesta kysyttyä 

Laki perusopetuslain muuttamisesta (1090/2024) tulee voimaan 1.8.2025.

Ennen lain voimaan tuloa tehty tehostetun tuen oppimissuunnitelma, päätös erityisestä tuesta ja erityisen tuen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ovat voimassa siihen saakka, kunnes ne on tarkistettu uuden lainsäädännön mukaiseksi 31.8.2026 mennessä.

Lain uusi 20 i pykälä opetuksen järjestämisestä oppilaalle vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella, tulee voimaan vasta 1.8.2026.

Uusi pykälä liittyy pidennetyn oppivelvollisuuden uudistamiseen, johon on oma voimaantuloajankohta myös oppivelvollisuuslaissa. Tämä johtaa siihen, että  vanhat erityisen tuen päätökset, jotka sisältävät päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta, voidaan päättää uuden lainsäädännön mukaisiksi vasta 1.8.2026 alkaen.

Ennen 1.8.2025 ratkaistavat tuen päätökset ovat edelleen nimeltään erityisen tuen päätöksiä ja ne tehdään perusopetuslain 17 §:n nojalla. Tämä koskee sekä täysin uusia tuen päätöksiä että vanhojen tuen päätösten tarkistamista.

Jos asia on mahdollista ratkaista vasta 1.8.2025 tai sen jälkeen, voidaan päätös tehdä uuden perusopetuslain 20 f §:n mukaisesti. Uuden lainsäädännön mukaisia päätöksiä voidaan kuitenkin valmistella jo ennen 1.8.2025.

Asiassa tulee myös huomioida pidennetyn oppivelvollisuuden uudistamisen oma voimaantuloaika 1.8.2026. Tätä ennen ratkaistavat päätökset koskevat pidennettyä oppivelvollisuutta. Varhennettua oppivelvollisuutta tai perusopetuslain 20 i §:n mukaista opetusta koskevat päätökset voidaan ratkaista vasta 1.8.2026 alkaen.  Uuden lainsäädännön mukaisia päätöksiä voidaan kuitenkin valmistella jo ennen 1.8.2026.

Kaikki tehostetun tuen oppimissuunnitelmat, päätökset erityisestä tuesta ja erityisen tuen henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat on saatettava uuden lainsäädännön mukaisiksi viimeistään 31.8.2026.

Jos kyse on aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä lapsen tuen tarpeen perusteella, tulee ennen 1.8.2025 ratkaistavat aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamista koskevat päätökset tehdä lapsen erityisen tuen päätöksen perusteella.

1.8.2025 alkaen aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen perusteena voi olla myös uuden perusopetuslain 20 f §:n mukaisia päätöksiä, koskien 20 c §:n mukaista opetusta.

Koska erityisen tuen päätökset on saatettava uuden lainsäädännön mukaisiksi viimeistään 31.8.2026, on aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen perusteena erityisen tuen päätöksiä vielä 31.8.2026 saakka. Muun muassa pidennetyn oppivelvollisuuden oppilailla on erityisen tuen päätös ainakin 1.8.2026 saakka.

1.9.2026 alkaen aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen perusteena lapsen tuen tarpeen vuoksi on perusopetuslain 20 f §:n mukainen päätös 20 c tai 20 i §:n mukaisesta opetuksesta.

Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus varmistaa oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt kaikessa esi- ja perusopetuksessa. Tämä edellyttää systemaattisia ratkaisuja, joilla turvataan opetuksen tavoitteiden saavuttaminen ja opettajien mahdollisuus huomioida opetusryhmien erilaiset tarpeen. 

Käytännössä tämä tarkoittaa sellaisten oppimisen olosuhteiden luomista ja ylläpitämistä, joissa opetus voidaan toteuttaa pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkkejä ovat opetuksen rakenteellinen suunnittelu lukuvuosi- ja työjärjestystasolla, riittävän henkilöstöresurssin varaaminen sekä toimivat yhteistyörakenteet koulutasolla ja opetustoimen sisällä.   

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt toteutuvat monipuolisesti rakenteellisten ratkaisujen, pedagogisten menetelmien ja toimintatapojen kokonaisuutena. Näitä ovat esimerkiksi: 

• Opetusryhmien muodostaminen ja ryhmäkoot, kuten ryhmäkokojen pitäminen tarkoituksenmukaisina esimerkiksi jakotuntien avulla ja samanaikaisopetuksen hyödyntäminen opetuksen eriyttämisen tukena tai ryhmien muodostaminen siten, että oppilasmäärä pysyy hallittavana ja lain ryhmäkokosäädösten mukaisena (POL 20 g).
• Henkilöstöresurssit, kuten riittävä määrä opettajia toteuttamaan opetusta sekä koulunkäynninohjaajia opetusryhmissä tukemaan opetukseen osallistumista, työrauhaa ja ryhmän tarpeita arjen opetustilanteissa. 
• Pedagogiset järjestelyt, kuten opettajien toteuttama opetuksen eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, erilaisten oppimateriaalien ja työskentelytapojen käyttö sekä oppimisympäristöjen muokkaaminen.
• Koulun ja opetustoimen yhteiset käytännöt, esimerkiksi selkeät toimintamallit oppimisen haasteiden ennakointiin, opettajien välinen yhteistyö, pedagoginen johtaminen, henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä kodin ja koulun väliset yhteistyökäytännöt.

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt eivät ole yksittäisiä tukitoimia tai oppilaskohtaisia ratkaisuja, vaan osa opetuksen perusrakenteita, joista opetuksen järjestäjä (sivistyshallinto, opetustoimi, rehtorit ja johtajat) esi- ja perusopetuksessa kokonaisuutena vastaa.

Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana esiopetuksen ja koulujen perustoimintaa. Tämä edellyttää opetuksen järjestäjätasolla ennakoivaa suunnittelua, resursointia ja ohjausta. 

Opetuksen järjestäjän on lukuvuosittain varattava lukuvuosisuunnitelmassa perusopetuslain 20 b §:n mukainen vähimmäisresurssi ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiseen. Vähimmäisresurssi 0,122 opetustuntia oppilasta kohden viikossa, ja se on varattava etukäteen perusopetuksen tuntikehykseen ja opettajien työsuunnitelmiin. Tämä mahdollistaa ryhmäkohtaisten tukimuotojen tarjoamisen oppilaille koko lukuvuoden ajan matalalla kynnyksellä ilman erillisiä päätöksiä. 

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat:

1. yleinen tukiopetus
2. opetuskielen tukiopetus
3. erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä

Käytännössä ryhmäkohtaiset tukimuodot voivat toteutua siten, että:

• lukujärjestykseen on varattu säännöllisiä opetustunteja yleiseen tukiopetukseen ja opetuskielen tukiopetukseen, joihin opettajat voivat joustavasti ohjata oppilaita eri luokista tukiopetukseen tai opetuskielen tukiopetukseen
• yleistä tukiopetusta tai opetuskielen tukiopetusta toteutetaan luokan- tai aineenopetuksen yhteydessä samanaikaisopetuksena
• erityisopettaja työskentelee luokassa samanaikaisopettajana tai erikseen pienemmän joustavasti muodostetun ryhmän kanssa 

Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat opetuksen järjestäjälle uusi lakisääteinen velvoite, ja ne rahoitetaan osana valtionosuusjärjestelmää. Lain mukaisesti varattava vähimmäistuntimäärä on toimeenpantava täysimääräisesti, eikä ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin varattuja tunteja voida käyttää muihin tukitoimiin tai muuhun opetukseen. 

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan joko yleisopetuksen luokissa muun opetuksen yhteydessä tai joustavasti muodostetuissa pienemmissä ryhmissä. Ne ovat koulukohtaisia, eivät luokkakohtaisia, eikä ryhmien kokoa ole määritelty laissa, vaan se perustuu opetushenkilöstön arvioon ja kulloiseenkin tarpeeseen.  Esimerkiksi erityisopettajan ryhmäkohtaiseen opetukseen voidaan koota oppilaita useilta eri luokilta, samoin kuin yleiseen tukiopetukseen tai opetuskielen tukiopetukseen.  

Olennaista on, että ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ennakoidusti resursoituja ja suunniteltuja sekä aidosti osa koulun arkea ja opetuksen rakenteita, eivät erillisiä tai satunnaisia järjestelyjä.

Opetuksen järjestäjällä on velvollisuus järjestää oppilaskohtaisia tukitoimia oppilaskohtaisten tuen tarpeen arviointien perusteella (POL 20 c §). Tukea koskeva päätös on tehtävä tuen tarpeen arvioinnin ja suunnitelman mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä.

Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole hänen tilanteessaan riittäviä.

Opetuksen järjestäjän on järjestettävä oppilaan subjektiivisen tuen tarpeen mukaisesti laissa säädettyjä oppilaskohtaisia tukitoimia, ei vain osaa niistä. Kielteistä päätöstä jostakin oppilaan tarvitsemasta tukitoimesta ei voi tehdä ainoastaan sillä perusteella, ettei sitä ole tarjolla.

Oppilaskohtaiset tukitoimet eroavat toisistaan tuen intensiteetin, opetuksen rakenteen ja oppimisympäristön suhteen.

Oppilaskohtaiset tukitoimet:

1. Erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä

Tuki kohdistuu tilapäisempiin tai kevyempiin tuen tarpeisiin tai yksittäisiin oppiaineisiin. Oppilas opiskelee pääosin omassa perusopetusryhmässään, jonka opetuksesta vastaa luokan- tai aineenopettaja, mutta on joillakin oppitunneilla erityisopettajan opetuksessa pienryhmässä. Tuki on joustavampaa ja kevyempää kuin jonkin oppiaineen kokonaan pienryhmässä järjestettävä opetus.

2. Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä

Tuki on vahvempaa ja säännöllisempää, ja se kohdistuu laajempiin oppimisen tai koulunkäynnin tuen tarpeisiin, esimerkiksi oppimisvaikeuden useammassa oppiaineessa, tarkkaavuuden pulmat tai käyttäytymisen haasteet. Oppilas opiskelee pääosan tai kaikki tiettyjen oppiaineiden oppitunnit pienryhmässä, mikä mahdollistaa yksilöllisemmän etenemisen ja tiiviimmän erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetuksen ilman siirtymistä erityisluokkaan.

3. Erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa

Tämä tukitoimi liittyy vaativampiin ja pitkäkestoisiin oppimiseen ja/tai koulunkäyntiin vaikuttaviin tuen tarpeisiin. Opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja ja se annetaan erityisluokassa, jossa oppimisympäristö, ryhmäkoko ja pedagogiset rakenteet on suunniteltu vastaamaan oppilaiden yksilöllisiä tuen tarpeita. 

4. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet

Näiden palvelujen tarkoituksena on mahdollistaa oppilaan osallistuminen opetukseen ja koulun arkeen silloin, kun muut oppimista ja osallistumista tukevat järjestelyt tai ryhmäkohtainen avustaja eivät ole riittäviä. 

Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat pääosin pienryhmässä tai erityisluokassa annettavaan opetukseen, lukuun ottamatta tulkitsemis- ja avustajapalveluita sekä apuvälineitä. 

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että kouluissa on mahdollisuus järjestää opetusta pienryhmissä, ja että kunnassa on tarvittaessa valmius järjestää myös erityisluokkaopetusta oppilaskohtaisten tukitoimien toteuttamiseksi. Oppilaalla on tuen tarpeen mukaan oikeus myös erityisluokkaopetukseen, minkä vuoksi erityisluokkaopetusta tulee kunnassa järjestää riippumatta siitä, toteutetaanko se keskitetysti tietyissä kouluissa vai hajautetusti lähikouluissa.
 

Oppilaalla on lakisääteinen oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea perusopetuslain mukaisesti (POL 20 a §). Oppilaan tuen tarve voi ilmetä eri tavoin ja hänellä on oikeus saada laissa säädettyjä ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja tarvittaessa oppilaskohtaisia tukitoimia, jos hänellä on vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan. 

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki voi kohdistua oppimiseen, kuten opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen ja tavoitteiden saavuttamiseen; koulunkäyntiin, kuten opetukseen osallistumiseen, koulutyöhön sitoutumiseen, tarkkaavaisuuteen, keskittymiseen, osallisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin; tai näihin molempiin samanaikaisesti.

Oppimisen tuella tarkoitetaan ensisijaisesti pedagogisia keinoja ja järjestelyjä, joilla tuetaan oppilaan oppimisprosessia ja tavoitteiden saavuttamista, kun taas koulunkäynnin tuella vahvistetaan oppilaan mahdollisuuksia osallistua opetukseen.

Oppilaskohtaisia tukitoimia on annettava viipymättä, jos oppilaan opinnot eivät etene koulussa tarjolla olevista ryhmäkohtaisista tukimuodoista huolimatta tai jos oppilaalla on niistä huolimatta vaikeuksia osallistua opetukseen. Oppilaskohtaisten tukitoimien käynnistyminen ei edellytä, että oppilas olisi ensin saanut tietyn määrän tai tietyn ajan ryhmäkohtaisia tukimuotoja, vaan tuen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti oppilaan tilanteen perusteella.

Kaikki perusopetuslaissa säädetyt tukitoimet ovat oppilaan oikeuksia, eikä oppilaan oikeutta saada oppilaskohtaisia tukitoimia voida rajata kunta- tai koulukohtaisilla, lakiin perustumattomilla linjauksilla.

Oppilaskohtaisille tukitoimille ei ole arvosanarajoja, diagnoosi- tai lausuntovaatimuksia eikä vaatimusta tiettyjen ryhmäkohtaisia tukimuotojen käytöstä ennalta määrättyä aikaa tai määrää. Opetuksen järjestäjä ei voi myöskään rajata oppilaskohtaisia tukitoimia koskemaan vain oppimiseen liittyviä vaikeuksia, sillä perusopetuslain mukaan tuki on tarkoitettu sekä oppimisen että koulunkäynnin tukemiseen.  

Yhteistyö esimerkiksi opiskeluhuollon psykologien kanssa tai heidän tekemänsä arviot voivat tarvittaessa olla osa perusopetuslain mukaista tuen tarpeen arviointia, mutta opettajien tekemä tuen tarpeen arviointi ja oppilaan kokonaistilanteen tarkastelu ovat sellaisenaan riittäviä, eikä oppilaskohtaisten tukitoimien viivästyminen tai epääminen moniammatillisen tai monialaisen arvion puuttumisen perusteella ole perusopetuslain mukaista.

Perusopetuslain 20 h §:ssä säädetyt mahdollisuudet poiketa oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista edellyttävät, että oppilas ei ryhmäkohtaisista tukimuodoista ja oppilaskohtaisista tukitoimista huolimatta kykene suoriutumaan oppimäärästä hyväksytysti tai pysty saavuttamaan opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita.

Ennen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamista oppilaalle on siten aina järjestettävä hänen tuen tarpeensa mukaiset oppilaskohtaiset tukitoimet, kuten pienryhmäopetus tai tarvittaessa erityisluokkaopetus. 

Ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai oppilaskohtaisilla tukitoimilla ei voi poiketa perusopetuksen oppimäärästä eikä opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista. Oppilaalla on aina oikeus saada opetusta sen mukaan, mitä vuosiviikkotuntien määrästä säädetään.

Oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen on perusopetuslain mukaisesti viimesijainen toimi. Tavoitekokonaisuuksittain etenemisellä ei ole vaikutuksia oppilaan jatko-opintoihin hakeutumisen, joten sitä tulisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ennen oppiaineen oppimäärän rajaamista. 

20 h § 3 momentin mukaista oppimäärän rajaamista ei voi käyttää ennen kuin oppilas saa oppilaskohtaisina tukitoimina erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa (oppilaskohtaiset tukitoimet 2. ja 3.). Tämä periaate korostaa konkreettisten tukitoimien ensisijaisuutta ennen oppimäärään puuttumista.

Jos oppilas vapautetaan tilapäisesti suorittamasta oppiaineen oppimäärää terveydellisten syiden perusteella (POL 20 h §), hän ei osallistu kyseisen oppiaineen opetukseen eikä suorita oppimäärää myöskään kotona opiskellen.

Vapautus oppimäärän suorittamisesta tarkoittaa tällöin poissaoloa opetuksesta, ei vaihtoehtoista tai korvaavaa opetuksen järjestämistapaa. Poissaolon seurauksena oppilaan tuen tarve kyseisessä oppiaineessa kasvaa olennaisesti, ja mikäli vapautus kestää useita kuukausia, oppilas ei lähtökohtaisesti voi saavuttaa vuosiluokan mukaisia tavoitteita kyseisessä oppiaineessa. 

Tätä käytäntöä saatetaan arkipuheessa kutsua ”koulupäivän lyhentämiseksi”, mutta kyse ei ole opetuksen järjestämisestä toisin, vaan oppilaan läsnäolon ja opetukseen osallistumisen määrän vähentämisestä. 

Perusopetuslain 20 h § mukainen tilapäinen vapauttaminen ei tarkoita kotiopiskelua tai muunlaista opetuksen korvaavaa järjestelyä. Vapautus ei sisällä oppimisen ja koulunkäynnin tukea, vaan päinvastoin lisää oppilaan tarvetta myöhemmälle, vahvalle tuelle.  

Jos oppilas kuormittuu opetukseen osallistumisesta, on ensisijaisesti arvioitava ja korjattava kuormitusta aiheuttavia tekijöitä oppimisympäristössä, ei vähennettävä oppilaan läsnäoloa koulussa.

Kuormitusta voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin, esimerkiksi työskentelyn kestoon ja tauotukseen, opetustilanteiden ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen, oppimisympäristön hiljaisuuteen ja rauhallisuuteen. Pedagogisesti ja oikeudellisesti kestävä lähtökohta on, että tuki järjestetään koulupäivän sisällä oppilaan osallistumista vahvistaen, ei sitä kaventaen. 

Opetukseen osallistumisesta vapauttaminen ei ole tukitoimi eikä ensisijainen ratkaisu, koska se vähentää oppilaan oikeutta saada opetusta, mahdollisuuksia osallistua siihen ja saada tukea koulupäivän aikana.

Erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetus ja konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu (POL 4 a §) tai Opetuksen poikkeava järjestäminen (POL 18 §), mukaan lukien oppiaineen suorittamatta jättäminen POL 18 § nojalla, eivät ole oppimisen ja koulunkäynnin tukea, mutta niitä käsitellään tällä sivulla kohdassa Muita linjauksia.

Aiemman tuen tasoihin perustuvan järjestelmän sijaan jatkossa säädetään konkreettisista tukimuodoista ja tukitoimista.

Jos oppilaalla on vaikeuksia oppimisessa tai opetukseen osallistumisessa, tulee hänen saada tarvitsemiaan tukimuotoja ja tukitoimia. Oppilaan saaman tuen suunnittelu ja päätöksenteko ei enää jatkossa perustu hallinnollisiin tuen tasoihin.

Tukimuotojen ja tukitoimien toteutuksessa korostuu nykyistä vahvemmin suunnitelmallisuus ja ennakointi. Lisäksi samanaikaisopetuksen ja opetushenkilöstön keskinäinen yhteistyö painottuu tuen toteutuksessa.

Oppilaalla on aina ensisijaisesti oikeus ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. 

Jos oppilaalla on vaikeuksia opinnoissaan etenemisessä tai opetukseen osallistumisessa, on hänellä oikeus yleiseen tukiopetukseen sekä erityisopettajan antamaan opetukseen muun opetuksen yhteydessä.

Jos oppilaalla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi, on hänellä oikeus opetuskielen tukiopetukseen.

Esiopetuksessa toteutetaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja esiopetuksen toiminnalle luonteenomaisella tavalla. Etenkin erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä on esiopetuksessa tärkeä tukimuoto.

Jos ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä, on oppilaalla oikeus saada lisäksi yksilöllisesti kohdennettuja oppilaskohtaisia tukitoimia. Perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen joko kokonaan tai osittain voidaan tehdä vasta silloin, kun tukimuodot ja tukitoimet eivät ole riittäviä.

Uudistetun perusopetuslain 20 b §:n mukaan opetuksen järjestäjän on varmistettava oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja järjestettävä ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana esi- ja perusopetuksen toimintaa. Uudistus edellyttää muutoksia koulujen toimintakulttuuriin ja sen onnistumisessa suuri merkitys on sillä, miten hyvin uudistuksen tavoitteet ja käytännöt pystytään toteuttamaan koulujen arjessa.

Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan laissa

• opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan on mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet riittävän hyvin 
• luokka- tai ryhmäkohtaisten avustajien, koulunkäyntiavustajien tai koulunkäynninohjaajien hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena 
• oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset huomioon ottavaa opetusta sekä pedagogisia ratkaisuja, kuten eriyttämistä. Opetuksen eriyttämisen avulla on huomioitava paitsi tuen tarpeet, myös nopeammin etenevät tai laajempia tavoitteita opiskeluunsa tarvitsevat oppilaat. 

Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin oppimisen edellytyksiä tukevista opetusjärjestelyistä sekä ryhmäkohtaisista tukimuodoista.

Perusopetuslain 20 g §:n mukaan opetusryhmät muodostettaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esiopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä.

Lisäksi laissa säädetään, että yhden opettajan opettamassa tavallisessa luokassa saa olla enintään viisi erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa saavaa oppilasta. Kyseessä ovat oppilaat, jotka opiskelevat yhden tai useamman oppiaineen oppitunneista enemmän kuin puolet tai kaikki erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä, sekä oppilaat, jotka opiskelevat kokoaikaisesti erityisluokassa.

Laissa säädetään myös erityisluokkien koosta. Erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa saa olla enintään kymmenen oppilasta. Erityisluokan enimmäiskoko voidaan ylittää tilapäisesti. 

Erityisluokassa saa olla enintään 10 oppilasta. Mikäli luokassa on oppilaita, joiden opetus järjestetään oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella, saa luokassa olla enintään 8 oppilasta. Mikäli luokassa em. oppilaiden opetus järjestetään toiminta-alueittain, saa luokassa olla enintään 6 oppilasta. Luokan enimmäiskoko määräytyy sen mukaisesti, minkälaista opetusta saavia oppilaita luokassa on eniten.  

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita koskevat ryhmäkoot säilyvät perusopetusasetuksessa, kunnes POL 20 i § tulee voimaan 1.8.2026.

(Tietoja päivitetty 11.2.2026)

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvä moniammatillinen yhteistyö ei ole opiskeluhuoltoa, josta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013), mutta ensisijaisesti yhteistyötä esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen osalta tehdään opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyen moniammatillista yhteistyötä tulee tehdä tarvittaessa, etenkin tuen tarpeen arvioinnissa sekä tarvittaessa tukena oppilaskohtaisten tukitoimien järjestämisessä. Jos oppilaan tuen tarpeen arviointi vaatii moniammatillista osaamista, pyydettäessä tukitoimien tarpeen arviointiin osallistuvat opettajien lisäksi opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. 

Moniammatillinen yhteistyö voi tukea oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arvioimista tai perusopetuksen tavoitteiden rajaamisen tarpeiden arvioimista. Moniammatillista yhteistyötä tulee pääsääntöisesti tehdä aina silloin, kun arvioidaan tarvetta järjestää opetusta oppilaalle oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella.

Moniammatillinen yhteistyö esimerkiksi opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa voi tukea oppilaskohtaisten tukitoimien suunnittelemista, mutta ei ole edellytys niiden toteuttamiselle eikä sen puute saa viivästyttää oppilaan tuen saamista. Moniammatillinen yhteistyö tai lääketieteellisen lausunnon tai tarkan diagnoosin saaminen päätöksen liitteeksi ei ole ehdoton edellytys päätöksen tekemiselle tai tuen toteuttamiselle, jos oppilaan etu ja tuen tarve ei sitä edellytä. 

Oppilasta opettavien opettajien on osaltaan tehtävä moniammatillista tai monialaista yhteistyötä kuitenkin erityisesti silloin, kun oppilaan ja hänen kokonaistilanteensa tukemiseksi arvioidaan tarvittavan muutakin kuin perusopetuslain mukaisia oppilaskohtaisia tukitoimia. Tällöin on arvioitava, onko kyseessä oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvä moniammatillinen yhteistyö (perusopetuslaki) vai opiskeluhuollon kokonaisuuteen kuuluva ja suostumukseen perustuva monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki). 

Uudistuksen toteutukseen on varattu lähes 100 miljoonaa euroa pysyvää vuosittaista rahoitusta opetuksen järjestäjille. Esiopetuksen osuus rahoituksesta on 1,3 miljoonaa euroa. Uudistuksen kustannukset maksetaan pääosin osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. 

Kuntien peruspalveluiden valtionosuus on yleiskatteellista rahoitusta, eli sitä ei ole korvamerkitty mihinkään tiettyyn toimintaan, vaan kunta päättää itsehallintonsa nojalla rahoituksen kohdentumisesta. Kunnan on silti huolehdittava sille laissa asetetuista velvoitteista. Uudistetussa oppimisen tuen lainsäädännössä on asetettu opetuksen järjestäjille selkeitä velvoitteita tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen, ja niiden toteuttamiseksi opetuksen järjestäjille osoitetaan rahoitusta.

Koska painopisteenä on vahvistaa varhaista tukea, oppilaille ensisijaisiin ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdentuu merkittävä osuus resursseista. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat uusi velvoite, ja niihin tulee osoittaa 1.8.2025 alkaen opetustuntiresurssia vähintään 0,122 tuntia viikossa koulun oppilasta kohden. Tämän lisäksi resursseja kohdentuu etenkin opetusryhmien muodostamiseen lain mukaisesti sekä konsultatiivisen sairaalaopetuspalvelun toteuttamiseen. Esiopetuksen osalta resurssi kohdistuu ryhmämuotoiseen erityisopetukseen.

Kuntien peruspalveluista annetun lain 21 §:n mukaan uusissa ja laajentuvissa valtionosuustehtävissä valtionosuus on 100 prosenttia. Kuntien peruspalvelujen momentille kohdennettu rahoitus kohdistetaan tehtävien mukaan ikäryhmiin ja rahoitus lasketaan kuntiin ko. ikäryhmään kuuluvien asukkaiden suhteessa.

Ryhmäkohtaisten tukimuotojen järjestämisen tarkoituksena on varmistaa oppilaan oikeus saada tukea mahdollisimman varhain ja matalalla kynnyksellä. Tukea tulee olla saatavilla suunnitelmallisesti ja ennakoidusti jokaisena lukuvuotena kaikissa kouluissa. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana esiopetuksen ja perusopetuksen perustoimintaa ja opetusjärjestelyitä.

Ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät edellytä hallintopäätöstä tai oppilaskohtaista suunnitelmaa, vaan niiden toteuttaminen on suunniteltava osaksi lukuvuoden toimintaa. Opetuksen järjestäjän on suunniteltava ja resursoitava etukäteen ryhmäkohtaisia tukimuotoja kaikkiin kouluihin vähintään 0,122 tuntia viikossa koulun oppilasta kohden. Eli esimerkiksi 20 oppilasta kohden on varattava ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin vähintään 2,44 tuntia viikossa, 50 oppilasta kohden 6,1 tuntia viikossa ja 100 oppilasta kohden 12,2 tuntia viikossa. Tuntimäärä on lain edellyttämä vähimmäismäärä, jonka lisäksi ryhmäkohtaisia tukimuotoja on annettava oppilaiden tarpeen vaatiessa enemmän. Lain edellyttämä vähimmäistuntimäärä ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin on velvoittava, eikä ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdistettavaa tuntiresurssia voi korvata muulla opetuksella, tai sisällyttää niihin tarkoitettuun tuntiresurssiin muuta opetusta. 

Opetuksen järjestäjä päättää koulukohtaisesti ryhmien tarpeisiin perustuen, miten opetustunnit osoitetaan yleisen tukiopetuksen, opetuskielen tukiopetuksen sekä erityisopettajan antaman opetuksen kesken. Tuntien resursoinnin tulee olla mahdollisimman yhdenvertaista ja erilaiset tuen tarpeet on otettava huomioon. Ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdennettava vähimmäistuntiresurssi on huomioitava paikallisessa tuntikehyksessä sekä opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosittaisessa suunnitelmassa.

Ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan koulussa joko yleisopetuksen opetusryhmissä muun opetuksen yhteydessä tai joustavasti muodostetuille pienemmille ryhmille oppilaita. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat koulukohtaisia, ei luokkakohtaisia. Ryhmän kokoa ei määritellä lain tasolla, vaan se perustuu kulloiseenkin tarpeeseen ja joustavuuteen.  Koulussa voidaan siis koota esimerkiksi erityisopettajan ryhmäkohtaiseen opetukseen oppilaita eri luokilta, samoin kuin tukiopetukseen ja opetuskielen tukiopetukseen. 

Esiopetuksessa toteutetaan ryhmäkohtaisia tukimuotoja esiopetuksen toiminnalle luonteenomaisella tavalla. Etenkin erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä on esiopetuksessa tärkeä tukimuoto. Se voidaan toteuttaa joko muun opetuksen yhteydessä tai joustavasti muodostetuissa pienryhmissä. Esiopetuksessa opetuksen järjestäjän tulee huolehtia riittävästä erityisopettajan opetusresurssista ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamiseksi.

Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin ryhmäkohtaisista tukimuodoista esi- ja perusopetuksessa.

(Tietoja päivitetty 11.2.2026)

Erityisopettajan antamalla opetuksella muun opetuksen yhteydessä tarkoitetaan erityisopettajan antamaa ja erityispedagogiseen osaamiseen perustuvaa opetusta, joka tukee esi-, luokan- tai aineenopetusta. Tuki on erityisopettajan antamaa opetusta, jota annetaan yhteis- tai samanaikaisopetuksena esiopetuksen-, luokan- tai aineenopettajan kanssa pääsääntöisesti luokkatasoisesti, koko opetusryhmän tarpeet huomioiden.

Erityisopettajan opetus ryhmäkohtaisena tukimuotona on aina ryhmälle annettavaa muun opetuksen yhteydessä toteutettavaa. Sitä ei toteuteta pysyvässä pienryhmässä eikä yksittäisten oppilaiden osalta oppiaineittain. Ryhmäkohtainen tukimuoto voidaan toteuttaa pienemmässä ryhmässä, mutta kyse on joustavasti muodostetusta ja tilapäisemmästä ryhmästä, ei säännöllisestä pienryhmästä. 

Opetuksen järjestäjän tulee varata erityisopettajan resurssi erikseen ryhmäkohtaiseen erityisopettajan opetukseen ja oppilaskohtaiseen erityisopettajan opetukseen. Resurssien osalta erityisopettaja ei voi samanaikaisesti antaa ryhmämuotoista tukea ja oppilaskohtaista erityisopettajan opetusta muun opetuksen yhteydessä.

Yleisellä tukiopetuksella vastataan varhain ja ryhmän tasolla havaittuihin tuen tarpeisiin ja vaikeuksiin. Yleinen tukiopetus voi olla opittavana oleviin asioihin tutustumista etukäteen tai niiden kertaamista ja se voi kohdistua kaikkiin oppiaineisiin. Yleisellä tukiopetuksella voidaan vastata myös sairauspoissaoloista johtuviin lyhytaikaisiin tuen tarpeisiin.  Yleisellä tukiopetuksella voidaan ehkäistä vaikeuksia ennakolta ja varmistaa opittavien asioiden ymmärtäminen sekä opintojen eteneminen.

Yleistä tukiopetusta voidaan antaa joko lukujärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai oppituntien ulkopuolella. Ryhmäkohtaisena tukimuotona annettava tukiopetus sekä opetuskielen tukiopetus ovat kuitenkin aina opetusta tavallisten oppituntien lisäksi, eli opettaja ei voi samaan aikaan samalla oppitunnilla antaa tavallista opetusta ja tukiopetusta. Mikäli opetusryhmiä jaotellaan pienempiin ryhmiin jakotuntiresurssia hyödyntämällä, ei tätä resurssia voi käyttää ryhmäkohtaisten tukimuotojen tuntiresurssiin. Jakotunneilla ei voi korvata ryhmäkohtaisia tukimuotoja, kuten yleistä tukiopetusta. Myöskään lain edellyttämää ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdistettavaa 0,122 vähimmäistuntimäärää ei voi toteuttaa opetuksen järjestäjällä jo olemassa olevien jakotuntien avulla.

Opetuksen järjestäjä saattaa paikallisena tai koulukohtaisena järjestelynä toteuttaa opetusta esimerkiksi jaottelemalla perusopetusryhmiä pienempiin ryhmiin jakotuntiresurssia hyödyntäen. Lain edellyttämää ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdistettavaa 0,122 vähimmäistuntimäärää ei kuitenkaan voi toteuttaa opetuksen järjestäjän jo valmiiksi perusopetukseen resursoimien jakotuntien avulla eikä tavanomaista opetusta järjestää jakotunteina osana tätä ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kohdistettavaa vähimmäistuntimäärää.

Ryhmäkohtaisten yleisen tukiopetuksen tai opetuskielen tukiopetuksen toteuttaminen edellyttää erillistä niihin kohdennettua opettajaresurssia, kuten kahden opettajan kiinnittämistä oppitunnille.

Oppilaalla, jolla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi, on oikeus opetuskielen tukiopetukseen. Opetuskielellä tarkoitetaan opetuksen järjestäjän perusopetuslain 6 §:n mukaisesti oppilaalle osoittaman koulupaikan opetuskieltä. Opetuskielen tukiopetus kohdistuu ensisijaisesti opetuskielen ja eri tiedonalojen tekstitaitojen vahvistamiseen.

Opetuskielen tukiopetus on maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lisäksi tarkoitettu viittomakielisille oppilaille, ja esimerkiksi oppilaille, joilla on kielen kehityksen häiriöitä tai kehitysvammaisuuteen, monimuotoiseen kehityshäiriöön tai autismikirjoon liittyvää kielellisen kehityksen häiriötä. Tukimuoto on tarkoitettu opetuskielen hallinnan tukemiseen eikä sillä voi korvata muuta, esimerkiksi muiden oppimisvaikeuksien vuoksi oppilaalle annettavaa tukea. Opetuskielen tukiopetus ei ole myöskään peruskielitaidon opetusta, vaan se on nimenomaan tukea opetuskielen hallintaan. Opetuskielen tukiopetus ei ole suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetusta, joka on äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen yksi oppimäärä.

Opetuskielen tukiopetus rinnastuu yleiseen tukiopetukseen järjestämisen ja toteuttamisen osalta, mutta se kohdistuu sisällöllisesti nimenomaan opetuskielen taidon tukemiseen siten, että oppilaan on mahdollista paremmin seurata opetusta ja edetä opinnoissaan.

Esiopetuksessa tuetaan myös oppilaiden opetuskielen hallintaa osana esiopetuksen toimintaa sille luonteenomaisella tavalla. 

Jos oppilasta ei voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai tukitoimia on tarpeen jatkaa säännöllisesti, on oppilaalle annettava lisäksi oppilaskohtaisia tukitoimia.

Oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arviointi käynnistyy, kun oppilaan opettajat katsovat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä.

Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan säännöllisesti tuen tarpeen arvioinnin ja suunnitelman sekä näiden perusteella tehdyn hallintopäätöksen mukaisesti.

Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat 

1. erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, 
2. erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, 
3. erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa tai 
4. opetukseen osallistumisen edellyttämät oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet perusopetuslain 31 §:n nojalla annettuina.

Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään 20 d §:ssä tarkoitetun tuen tarpeen arvioinnin ja 20 f §:ssä tarkoitetun tukea koskevan päätöksen perusteella. Tukitoimet järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa perusopetuslain 6 tai 28 §:ssä tarkoitetussa koulussa tai esiopetuksen järjestämispaikassa.

Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin oppilaskohtaisista tukitoimista esi- ja perusopetuksessa.

Oppilaskohtaiset tukitoimet ovat säännöllisiä ja perustuvat yksilölliseen tuen tarpeeseen. Kaikki oppilaskohtaiset tukitoimet sisältävät pienryhmässä tai erityisluokassa annettavaa opetusta lukuun ottamatta oppilaskohtaisia tulkitsemis- ja avustajapalveluita.

Perusopetuslain 20 c §:n 2 momentin mukaisia oppilaskohtaisia tukitoimia ovat 

1. erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä tai muun opetuksen yhteydessä 
2. erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä 
3. erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa 
4. tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. 

Kohdan 1. mukaisilla tukitoimilla on tarkoitus vastata yksittäisiin oppiaineisiin tai oppimisen osa-alueisiin liittyviin tilapäisempiin tai kevyempiin tuen tarpeisiin (kuten lukivaikeus). Tätä tukitoimea saavan oppilaan opetusryhmä on yleisopetuksen luokka, ja vastuu opetuksesta on luokan- tai aineenopettajalla. Lisäksi kyseisessä tukitoimessa alle puolet yksittäisen oppiaineen tunneista annetaan erityisopettajan opetuksessa pienryhmässä tai muun opetuksen yhteydessä. 

Kohdan 2. mukaisella tukitoimella erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä antamalla opetuksella tuetaan oppilaita, joilla on laajempia oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeita, esimerkiksi tarkkaavuuden pulmia, käyttäytymisen haasteita tai oppimisvaikeuksia useammassa oppiaineessa.

Tässä tukimuodossa oppilaan opetusryhmä on yleisopetuksen luokka ja päävastuu opetuksesta on luokan- tai aineenopettajalla. Oppilaan tuen tarpeen mukaisesti yhden tai useamman oppiaineen oppitunneista enemmän kuin puolet tai kaikki opetetaan erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä, jossa opetuksesta vastaa erityisopettaja, jolla on kyseisen oppiaineen kelpoisuus, tai erityisluokanopettaja. 

Kohdan 3. mukainen tukitoimi erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa liittyy kaikkein vaativimpiin oppilaan tuen tarpeisiin, joiden taustalla on kokonaisvaltaisemmin oppimiseen ja/tai koulunkäyntiin vaikuttavia laaja-alaisia oppimisvaikeuksia tai merkittäviä muita koulunkäynnin vaikeuksia.

Opetus annetaan erityisluokassa ja siitä vastaa erityisluokanopettaja. Tällä tukitoimella vastataan myös niiden oppilaiden oppilaskohtaisiin tuen tarpeisiin, joiden opetus järjestetään perusopetuslain 20 i §:n nojalla.

 

(Tietoja päivitetty 11.2.2026)

Oppilas voi saada oppilaskohtaisina tukitoimina erityisopettajan opetusta osittain pienryhmässä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta kokonaan pienryhmässä tai erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa sekä oppilaskohtaisia tulkitsemis- ja avustajapalveluita tai apuvälineitä.

1. Osittain pienryhmässä toteutettava opetus tarkoittaa, että oppilaan opetuspaikka on tavallisessa luokassa, mutta hän saa osan joidenkin oppiaineiden opetuksesta erityisopettajan pienryhmässä. 
2. Kokoaikainen pienryhmäopetus tarkoittaa, että yksi tai useampi oppiaine oppilaan lukujärjestyksessä opiskellaan enemmän kuin puolet tai kokonaan erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä. Muut oppiaineet oppilas opiskelee tavallisessa ryhmässä. 
3. Erityisluokkaopetus tarkoittaa kaikkia oppiaineita tai toiminta-alueita koskevaa pääsääntöisesti kokoaikaista opetusta erityisluokassa. Oppilas voi osallistua jonkun tai joidenkin oppiaineiden opetukseen yleisopetuksen opetusryhmän oppitunneille pedagogisena järjestelynä edellytystensä mukaan.
4. Oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet perusopetuslain 31 §:n nojalla annettuina tarkoittavat sellaisia em. palveluja, jotka ovat edellytys sille, että oppilas voi osallistua opetukseen ja saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet. Ne tulevat kyseeseen tilanteessa, joissa muut osana perusopetuksen perustoimintaa järjestettävät oppimista ja osallistumista tukevat järjestelyt ja mahdollinen ryhmäkohtainen avustaja eivät tue riittävästi oppilaan osallistumista opetukseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. 

Em. tukitoimista kohdassa 1 oppilas opiskelee oppiaineen tunneista alle puolet erityisopettajan pienryhmässä. Päävastuu oppilaan opetuksesta kaikkien oppiaineiden osalta on luokan- tai aineenopettajalla. 

Kohdassa 2 oppilas opiskelee yhden tai useamman oppiaineen oppitunneista yli puolet (tai kaikki tunnit) erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä. Oppilaan opetuksesta vastaa luokan- tai aineenopettaja sekä erityisopettaja/erityisluokanopettaja pienryhmässä opiskeltavien oppiaineiden osalta. 

Pienryhmien kokoa ei ole lainsäädännössä rajattu, mutta niiden tulee olla niin pieniä, että oppilaskohtaisten suunnitelmien mukainen opetus on mahdollista. Pienryhmät muodostetaan koulukohtaisesti, ja erityisopettajan tai erityisluokanopettajan pienryhmässä voi opiskella oppilaita koulun eri luokilta tai vuosiluokilta.

Kohdassa 3 oppilaan opetus järjestetään kokoaikaisesti erityisluokassa, ja opetuksesta vastuu on erityisluokanopettajalla. Kokoaikaiseen erityisluokkaopetukseen voi liittyä pedagogisia järjestelyjä, joissa oppilasta opettaa toisessa ryhmässä luokan- tai aineenopettaja.'

Erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa tukitoimena saavan oppilaan opetus järjestetään kokonaan erityisluokalla. Kyseinen tukitoimi tulee toteuttaa riippumatta siitä, järjestetäänkö se keskitetysti vai lähikoulussa. Mikäli kunta luopuu keskitetyistä erityisluokista, tulee erityisluokkaopetus mahdollistaa oppilaan lähikoulussa.  

 

(Tietoja päivitetty 11.2.2026)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle esiopetuksen oppilaalle opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen ja opetukseen osallistuminen. Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan oppilaalle tuen tarpeen arvioinnin perusteella. Oppilaskohtaisista tukitoimista tulee tehdä tuen tarpeen arviointiin perustuva suunnitelma sekä hallintopäätös. Silloin, kun oppilaan opettajat yhteistyössä kasvatushenkilöstön kanssa katsovat, että ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä tukemaan oppilaan oppimista ja osallistumista esiopetukseen, käynnistyy oppilaan kohdalla oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointi. Myös huoltajat voivat tuoda esiin havaintonsa ryhmäkohtaisten tukimuotojen riittävyydestä.

Oppilaskohtaisten tukitoimien suunnittelussa on mahdollista hyödyntää myös muuta kuin oman koulun tai esiopetuksen järjestämispaikan erityisopettajan konsultaatiota, esimerkiksi Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin konsultaatiota sekä sairaalaopetuksen konsultaatiopalvelua.

Oppilaskohtaisia tukitoimia esiopetuksessa ovat:

1. Erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä. Opetuksen etenemisen lähtökohtana oppilaan yksilölliset tarpeet. Esiopetuksessa erityisopettajan antama opetus voitaisiin toteuttaa oppilaan omassa esiopetusryhmässä muun opetuksen yhteydessä oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden tai osa-aikaisesti pienryhmässä. 
2. Erityisopettajan opetus erityisryhmässä. Esiopetuksen järjestäminen kokonaan erityisryhmässä oppilaan tuen tarpeen sitä edellyttäessä.
3. Oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut.

Säännöllisellä erityisopettajan antamalla opetuksella osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tarkoitetaan vain erityisopettajan antamaa opetusta.

Oppilaskohtaisia tukitoimia esiopetuksessa ovat myös oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä henkilökohtaiset apuvälineet POL 31 § nojalla annettuina. Oppilaskohtaisilla tulkitsemis- ja avustajapalveluilla tarkoitetaan sellaisia palveluja, jotka ovat edellytys sille, että oppilas voi osallistua opetukseen ja saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteet. Näillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi henkilökohtaisten kommunikaatiovälineiden hyödyntämistä osana oppilaan opetusta. Esiopetuksessa yksilökohtaiset avustajapalvelut tulevat kyseeseen tilanteessa, joissa muut osana esiopetuksen perustoimintaa järjestettävät oppimista ja osallistumista tukevat järjestelyt ja mahdollinen ryhmäkohtainen avustaja eivät tue riittävästi oppilaan osallistumista esiopetukseen ja opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. 

Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada asiasta hallintolaissa hallintopäätökselle asetetut vaatimukset täyttävä valituskelpoinen päätös.

Oppilaan tuen tarpeet arvioidaan tuen toteuttamista koskevan suunnitelman laatimiseksi. Tuen tarpeen arvioinnissa selvitetään ja kuvataan oppilaan tuen tarve, opintojen etenemisen tilanne, aiemmat tukimuodot ja oppilaan edun mukaiset oppilasta parhaiten tukevat tukitoimet.

Arvioinnin tuen tarpeesta tekevät oppilaan opettajat. Tarvittaessa ja opettajien opetuksen järjestäjän pyynnöstä arviointiin osallistuvat heidän lisäkseen opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset tai muut oppilaan tilanteeseen liittyvät asiantuntijat. Arvioinnin yhteydessä selvitetään ja otetaan huomioon oppilaan omat mielipiteet iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Myös huoltajalle annetaan mahdollisuus osallistua arviointiin osana kodin ja koulun yhteistyötä.

Arvioinnin perusteella laaditaan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Suunnitelmasta käy ilmi arviointiin perustuvien tukitoimien toteuttaminen ja niiden seuranta. Suunnitelma on samalla esitys oppilaalle annettavista tukitoimista tukea koskevaa päätöstä varten.

Suunnitelman perusteella opetuksen järjestäjä tekee tukea koskevan kirjallisen päätöksen hallintolain mukaisesti. Ennen päätöksen tekemistä huoltajaa on kuultava. Kuuleminen tarkoittaa tilaisuutta lausua mielipide tukea koskevan päätöksen sisällöstä. Oppilaskohtaisessa tuen toteuttamissuunnitelmassa annetaan tarpeelliset kuvaukset tarvittavista tukitoimista ja niiden toteutuksesta, päätöksessä niitä ei kuvata, mutta päätös on hallintolain mukaisesti perusteltava.

Tukea koskevasta hallintopäätöksestä säädetään, koska on tärkeää varmistaa sekä oppilaan että huoltajan oikeusturva tukea koskevissa ratkaisuissa.

Yksi hallintopäätös koskee kaikkia oppilaan tilanteita ja sisältää kaikki oppilaan saamat tukitoimet tai opetuksen järjestämiseen liittyvät toimet, eli oppilaalle ei tehdä useita erillisiä hallintopäätöksiä. Päätöstä päivitetään tarvittaessa.

(Tietoja päivitetty 11.2.2026) 

Perusopetuslain 20 h §:n mukaan, mikäli oppilas ei kykene tukitoimista huolimatta hyväksytysti suoriutumaan perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman mukaisista tavoitteista, voi opetuksen järjestäjä päättää, että kyseisen oppilaan kohdalla perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa. Oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisessa on kyse oppilaan perusoikeuksien rajaamisesta. Tämä on mahdollista vain, kun oppilaan opinnot eivät muutoin etene. Näiden toimien tulisi koskea vain pientä osaa oppilaista, ja ne edellyttävät harkintaa ja sitä, että tukitoimet eivät ole olleet oppilaalle riittäviä.

Opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa muodostamalla erilaajuisia tavoitekokonaisuuksia oppilaskohtaisesti, rajaamalla oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä tai vapauttamalla oppilas tilapäisesti oppiaineen opiskelusta.

Opetushallitus määrää opetussuunnitelman perusteissa tarkemmin oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta.

Varhennettua oppivelvollisuutta koskeva sääntely tulee voimaan 1.8.2026. Aiempi pidennetty oppivelvollisuus jakautuu jatkossa varhennettuun oppivelvollisuuteen esiopetuksessa sekä perusopetuksessa järjestettävään opetukseen oppilaalle oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella. 

Varhennetusta oppivelvollisuudesta säädetään oppivelvollisuuslain (1214/2020) 2 §:ssä. Lapsen oppivelvollisuus alkaa varhennettuna oppivelvollisuutena vuotta säädettyä aikaisemmin silloin, jos hän oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi tarvitsisi lisäaikaa esi- ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta on voimassa lapsen ollessa esiopetuksessa 5- ja/tai 6-vuotiaana, perusopetuksen alkaessa oppilaan opetus järjestetään perusopetuslain 20 i §:n mukaisesti vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella.

Uusi perusopetuslain 20 i § tulee voimaan 1.8.2026. Tämän pykälän mukainen opetuksen järjestäminen on tarkoitettu niille oppilaille, joilla on ennen perusopetuksen alkamista ollut oppivelvollisuuslain mukainen päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta ja tuen tarve jatkuu edelleen perusopetuksen alkaessa. 20 i §:ää voidaan soveltaa myös niiden oppilaiden opetukseen, joilla oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite ilmenee vasta perusopetuksen aikana. Pykälä toimii samalla lisärahoituksen perusteena perusopetuksessa.

Kun opetusta järjestetään oppilaalle oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella, se järjestetään aina ensisijaisesti perusopetuslain mukaisten ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja oppilaskohtaisten tukitoimien (ml. erityisluokkaopetus) avulla sekä poikkeamalla oppimäärästä tai opetussuunnitelman perusteista POL 20 h §:n perusteella.

Jos nämä toimet katsotaan riittämättömiksi eikä oppilas oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi kykene opiskelemaan oppiaineita, opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain. Useimmissa tapauksissa tarve tälle on selkeää jo perusopetuksen alkaessa.

Tämän tarvetta arvioitaessa tehdään pääsääntöisesti aina moniammatillista yhteistyötä, mutta opetuksen järjestämistavasta päättäminen ei perustu diagnoosiin, vaan sen ratkaisee opetuksen järjestäjä. 20 i § 2 mom. mukaista opetusta ei järjestetä oppiaineittain eikä se perustu oppiaineiden tai vuosiluokkien oppimääriin, joten toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa oppimäärää ei rajata. POL 18 §:ää voidaan tarvittaessa soveltaa, mutta vain terveydentilaan liittyvistä syistä. Tarkemmin toiminta-alueista ja niiden sisällöistä määrätään opetussuunnitelman perusteissa.

1.8.2025 alkaen opetuksen järjestäjä voi perusopetuslain 20 h §:n perusteella tukea koskevassa päätöksessä 20 f §:n nojalla päättää oppilaskohtaisesti perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamisesta siten, että

•  oppilas voi siirtyä opiskelemaan tavoitekokonaisuuksittain

Tavoitekokonaisuuksittain opinnoissa eteneminen tarkoittaa sitä, että oppilaalle muodostetaan opetussuunnitelman tavoitteista erilaajuisia tavoitekokonaisuuksia ja hän etenee niissä hänelle laaditun suunnitelman mukaisesti vuosiluokittain määriteltyjen tavoitteiden sijaan. 

• oppilaan opiskelemaa oppiaineen oppimäärää voidaan rajata

Oppiaineen oppimäärän rajaaminen tarkoittaa sitä, että oppilas ei opiskele opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä oppiaineen oppimäärään kokonaisuudessaan, vaan hänelle määritellään matalampia tavoitteita tai hänen opiskelemiaan sisältöjä vähennetään.

• oppilas voidaan terveydellisistä syistä tilapäisesti vapauttaa suorittamasta oppiaineen oppimäärää. 

Tilapäisellä vapauttamisella tarkoitetaan lyhytaikaista tai määräaikaista opetukseen osallistumattomuutta. Opetukseen osallistumattomuus voi koskea yksittäisen oppiaineen oppituntia viikoittain enintään 4 kk:n ajan. Päätös voi koskea tarvittaessa useampaa oppiainetta, mutta sen ei välttämättä tarvitse koskea kaikkia yksittäisen oppiaineen oppitunteja. 

Jatkossa siis POL 20 h § mahdollistaa tarvittaessa oppilaan koulupäivän lyhenemisen määräajaksi, päätöksessä aiempaa tarkkarajaisemmin oppiaineittain määriteltynä. Pysyvää vapauttamista oppiaineen opiskelusta ei voi tehdä perusopetuslain 20 h §:n nojalla.

Perusopetuslain 18 §:n nojalla opetuksen järjestäjä voi tehdä erillisen päätöksen oppilaan opetuksen järjestämisestä osittain toisin kuin perusopetuslaissa säädetään. Tätä opetuksen poikkeavaa järjestämistä voidaan soveltaa tilanteissa, joissa oppiaineen oppimäärän suorittaminen on oppilaalle joko aikaisemmat opinnot huomioiden tai hänen terveydentilansa vuoksi kohtuutonta, esimerkiksi

• oppilaan siirtyessä muualla kuin Suomessa opiskeltuaan opetukseen sellaisessa vaiheessa, ettei enää ehdi suorittaa suomalaisen perusopetuksen oppimäärän tavoitteita
• kun oppilaalla todetaan sellainen pitkäaikainen sairaus, joka estää opetukseen osallistumisen pitkäkestoisesti tai pysyvästi.

Perusopetuslain 18 § on terveydellisten syiden osalta tarkoitettu pysyvämpiin ja pidempiaikaisiin ratkaisuihin. Perusopetuslain 18 §:n nojalla opetuksen poikkeava järjestäminen edellyttää, että oppilaalle järjestetään korvaavaa opetusta/toimintaa niiden oppiaineiden osalta, joita hän ei opiskele.

Opetuksen poikkeava järjestäminen pysyvästi tarkoittaa, ettei oppilas suorita oppiaineen oppimäärää lainkaan, eikä saa siitä päättöarvosanaa. 18 § opetuksen poikkeavasta järjestämisestä on sovellettavissa myös tilanteisiin, joissa oppilas opiskelee perusopetuslain 20 i §:n mukaisesti toiminta-alueittain.

Perusopetuslain 18 §:ää ei sovelleta tilapäiseksi arvioiduista terveydellisistä syistä johtuviin tilanteisiin, joissa oppilas vapautetaan tilapäisesti suorittamasta oppiaineen oppimäärää - silloin päätös järjestelystä tehdään perusopetuslain 20 h §:n nojalla. 18 § ei siten ole sovellettavissa ns. koulupäivän lyhentämiseen, johon se ei ole aikaisemminkaan tarkoitettu.

Päätös opetuksen järjestämisestä toisin perusopetuslain 18 § nojalla tehdään huoltajan hakemuksesta.

Sairaalaopetuksen kohderyhmä

Sairaalaopetus (POL 4 a § 1 momentissa tarkoitettu opetus) on tarkoitettu

1) sairaalahoidossa oleville oppilaille tai

2) erikoissairaanhoidossa ns. avopotilaana oleville oppilaille, joiden opiskelu ei perusopetuslain mukaisista tukimuodoista ja tukitoimista tai muista perusopetuslain mukaisista toimista huolimatta ole oppilaan edun mukaista omassa lähikoulussa tai esiopetuspaikassa.

Oppilaan opetuksen järjestäminen sairaalaopetuksena edellyttää aina oppilaan, huoltajan, opetuksen järjestäjän sekä oppilaan oppilashuollosta vastaavien henkilöiden kuulemista sekä oppilaan oman opetuksen järjestäjän ja sairaalan sijaintikunnan yhteistä sopimusta.

Oppilaan hoidon alkaminen erikoissairaanhoidossa ei automaattisesti tarkoita opetuksen järjestämistä sairaalaopetuksena, vaan lähtökohta perusopetuksen järjestämisessä on opetuksen järjestäminen oppilaan omassa koulussa, tarvittavin tukitoimin sekä tarvittaessa myös POL 4 a § 2 momentin mukaista konsultatiivista sairaalaopetuspalvelua eli opettajille ja muulle henkilöstölle tarjoavaa asiantuntijatukea hyödyntäen.

Sovellettavat säännökset ja opetussuunnitelma

Sairaalaopetukseen sovelletaan perusopetuslain säännöksiä ja oppilaan opetuksessa tulisi yhteensovittaa oppilaan omassa koulussa noudatettava paikallinen opetussuunnitelma ja mahdollinen sairaalaopetusyksikössä noudatettava opetussuunnitelma. Sairaalaopetus järjestetään aina määräaikaisena sairaalaopetusjaksona, jolla on oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Sairaalaopetuksen järjestämisessä on otettava huomioon oppilaan terveys, pedagogiset erityistarpeet ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet, mutta myös sairaalaopetukseen osallistuvalla on oikeus POL 30 §:n mukaisesti saada työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oppilaanohjausta.

Velvoite sairaalaopetuksen järjestämiseen ja sairaalaopetuksen toteutuspaikat

Opetuksen järjestämisestä sairaalaopetuksena vastuussa on se kunta, jossa sairaalan toimintayksikkö sijaitsee. Sairaalaopetusta voi järjestää myös sellainen kunta, jonka alueella sijaitsee erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, kuten erikoissairaanhoidon poliklinikka. Sairaalaopetus voidaan järjestää sairaalaopetusyksiköiden omissa opetustiloissa, sairaalan osastoilla tai esimerkiksi oppilaan kotona.

Oppilaan siirtyminen sairaalaopetusjaksolle ja takaisin omaan kouluun

Sairaalaopetuksen järjestämisestä oppilaalle sopivat yhdessä sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta ja oppilaan opetuksen järjestäjä. Sopimista ennen kuullaan ensin oppilasta, tämän huoltajia tai muuta laillista edustajaa, oppilaan opetuksen järjestäjää sekä oppilaan oppilashuollosta vastaavia henkilöitä. Mikäli sopimukseen ei päästä, tekee sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta hallintopäätöksen sairaalaopetuksesta, perusopetuslain 4 a § 1 momentin nojalla.

Aloitteen sairaalaopetukseen siirtymisestä tekee lähtökohtaisesti sairaalaopetusyksikkö, oppilas itse tai hänen huoltajansa tai oppilaan oma koulu. Oppilas säilyttää oman koulunsa oppilaspaikan määräaikaisen sairaalaopetusjakson aikana.

Oppilaan opetuksen järjestäjä (oma koulu) ja hoidosta vastaavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta (sairaalaopetusyksikkö) järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämätön tuen opetuksen järjestämiseksi oppilaan siirtyessä omasta koulustaan sairaalaopetukseen ja sairaalaopetuksesta takaisin omaan kouluunsa tai esiopetuksen toimipaikkaansa.

Konsultatiivisesta sairaalaopetuspalvelusta säädetään Perusopetuslain 4 a pykälässä, jossa säädetään myös sairaalan sijaintikunnan velvollisuuksista järjestää opetusta erikoissairaanhoidon potilaana olevalle oppilaalle. 

Sairaalaopetus on erikoissairaanhoidon potilaana olevan oppilaan opetuksen järjestämistä sairaalaopetusyksikössä.

Vuodesta 2013 lähtien sairaalaopetus on kattanut 

• sairaalassa erikoissairaanhoidossa olevien oppilaiden opetuksen järjestämisen, ja;
• muille kuin sairaalassa erikoissairaanhoidossa potilaana olevien oppilaiden opetuksen järjestämisen, mikäli opetuksen järjestäminen muutoin ei muista tukitoimista huolimatta ole oppilaan edun mukaista.

Konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu on opettajalle ja muulle henkilöstölle annettavaa konsultatiivista tukea oppilaiden oppimisen ja opetukseen osallistumisen tukemiseen kohdentuvien ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi omassa koulussa tai esiopetusryhmässä.

Palvelu on tarkoitettu tilanteisiin, joissa opetushenkilöstön konsultaation tarpeisiin liittyy oppilaiden erikoissairaanhoidollisia tarpeita ja joissa tarvitaan vaativaa monialaista osaamista. 

Konsultatiivinen sairaalaopetuspalvelu tarkoittaa neuvotteluja ja neuvon saamista oppilaan opetuksen järjestämiseksi omassa esiopetusyksikössä tai lähikoulussa, koskien erikoissairaanhoidon potilaana olevia oppilaita sekä tapauskohtaisesti niitä oppilaita, jotka tarvitsisivat erikoissairaanhoidon palveluja, mutta eivät vielä ole erikoissairaanhoidon piirissä.

Palvelun tarkoituksena on vahvistaa ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea kouluissa ja esiopetuksen toimipaikoissa.

Palvelu sisältää 

• opettajien tukemista turvallisen ja rauhallisen oppimisympäristön luomisessa kaikille oppilaille,
• opettajien osaamisen vahvistamista sekä
• tukea oppilaan omassa koulussa tai esiopetusyksikössä toteutettavien ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden suunnitteluun.

Palvelua järjestetään sellaisten oppilaiden opetuksen tukemiseksi omassa yksikössä tai lähikoulussa, jotka ovat tai olisivat erikoissairaanhoidon potilaana samalla alueella, josta oppilaat ohjautuvat myös saman opetuksen järjestäjän järjestämän sairaalaopetuksen piiriin. 

Aiemmin oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyy kolmenlaisia kelpoisuuksia: 

• kelpoisuus osa-aikaiseen erityisopetukseen, 
• kelpoisuus erityisopetukseen tietyssä oppiaineessa sekä 
• kelpoisuus erityisluokanopetukseen. 

Päivitettävässä asetuksessa on täsmennetty, ketkä jatkossa ovat kelpoisia antamaan perusopetuslain mukaisia tukimuotoja ja tukitoimia. Asetuksessa säilyy samanlainen jaottelu kolmenlaiseen kelpoisuuteen kuin aiemmin. 

Päivitetyssä asetuksessa määritellään 

1. kelpoisuus antaa perusopetuslain 20 b §:ssä säädettynä ryhmäkohtaisena tukimuotona erityisopettajan opetusta muun opetuksen yhteydessä, sekä kelpoisuus antaa perusopetuslain 20 c §:ssä säädettynä oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan opetusta osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä.
   
   Tämä vastaa aiempaa kelpoisuutta antaa osa-aikaista erityisopetusta. 
    
2. kelpoisuus antaa perusopetuslain 20 c §:ssä säädettynä oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan opetusta pienryhmässä yhden tai useamman oppiaineen osalta. Tämä tukitoimi on oppiainekohtaista, ja näin ollen edellyttää kelpoisuutta oppiaineen opetukseen.
   
   Tämä vastaa aiempaa kelpoisuutta antaa tietyn oppiaineen opetusta erityisopetuksena.
    
3. kelpoisuus antaa perusopetuslain 20 c §:ssä säädettynä oppilaskohtaisena tukitoimena erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä yhden tai useamman oppiaineen osalta, sekä erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa.
   
   Tämä vastaa aiempaa kelpoisuutta antaa erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta sekä erityisluokanopetusta.

Siihen, kuinka kelpoisuus saavutetaan, eli erityisopettajan ja erityisluokanopettajan kelpoisuuksiin kuuluviin opintoihin, ei ole tehty muutoksia. 

Asetus ei määrittele kelpoisuuksia virkoihin. Tästä päättää opetuksen järjestäjä, kuten tälläkin hetkellä. 

 

(Tietoja päivitetty 11.2.2026)

1.8.2025 voimaan tulleella kelpoisuusasetuksen muutoksella ei muutettu kenenkään kelpoisuuksia taikka tiukennettu tai väljennetty aikaisemmin voimassa olleita kelpoisuusvaatimuksia. 

Kelpoisuusasetuksen sääntely kehitysvammaisten opettajien kelpoisuudesta täsmennettiin perusopetuslain mukaisesti siten, että viittaus kehitysvammaisiin oppilaisiin poistettiin, ja jatkossa kyse on (perusopetuslain 20 i §:n mukaisesti) toiminta-alueittain järjestettävää opetusta antavan opettajan kelpoisuudesta. Kelpoisuusasetuksen nykyinen (8 § 7 mom.) sääntely vastaa aikaisemmin voimassa ollutta (8 § 5 mom.) sääntelyä kehitysvammaisten oppilaiden opettajien kelpoisuudesta.

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetulla asetuksella ei säädetä kelpoisuudesta tiettyyn virkaan tai tehtävään, vaan kelpoisuudesta antaa opetusta. Kunnalliseen itsehallintoon kuuluu virkojen perustaminen ja myös virkanimikkeistä päättäminen. Virkanimikkeistä ja palvelussuhdelajista päättää opetuksen järjestäjä, kuten tähänkin saakka. 

Kelpoisuusasetuksen muutos ei velvoita opetuksen järjestäjää tarkastelemaan aikaisemmin valittujen henkilöjen kelpoisuuksia tai edellytä näiden henkilöiden siirtämistä uusiin tehtäviin. Jos joku opetuksen järjestäjä näin tekee, johtuu tämä muusta syystä kuin kelpoisuusasetuksen muutoksesta.