Faktaa opintotuesta
Valtion opintotuki oli aluksi valtion takaamaa opintolainaa. Opintotuen opintorahapainotteisuus kasvoi 1990-luvun opintotukiuudistuksen yhteydessä. Opintorahapainotteisen kauden jälkeen opintotuki on nykyisin lainapainotteista. Korkeakoulututkinnon määräajassa suorittavan opintolainasta voidaan osa maksaa pankkiin valtion varoista opintolainahyvityksenä.
Opintotukea myönnetään päätoimiseen opiskeluun. Opiskelija voi ansaita opintotuen ohella muita tuloja menettämättä tukea. Opintotuen vuosituloraja on suhteutettu tukikuukausien määrään.
Opintotuki on yhteen sovitettu muun sosiaaliturvan kanssa siten, että sen kanssa yhtä aikaa ei voi saada muita ensisijaisia etuuksia eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta (asumistuki ja eräät perhe-etuudet).
Lukuvuoden 2017/2018 alusta lukien korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistyivät samalle tasolle muiden opintorahojen kanssa, lainatakauksen määrät nousisivat ja opiskelijat siirtyivät pääosin yleisen asumistuen piiriin.
Opintorahan ja opintolainan ostovoima on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana noin 40 prosenttia. Opintorahan ja -lainan ostovoima on kehittynyt seuraavasti (määrät elinkustannusindeksin 2018 mukaan):
Opintoraha
Opintorahan määrään vaikuttaa opiskelijan koulutusaste, ikä, asumismuoto sekä perhesuhteet. Opintorahan perusmäärä on itsenäisesti asuvalla täysi-ikäisellä opiskelijalla enintään 253,69 euroa kuukaudessa. Muilla opiskelijoilla opintorahan perusmäärä on alhaisempi, mutta sitä voidaan korottaa vanhempien pienten tulojen perusteella. Vanhempien tulot vaikuttavat vähentävästi opintotukeen kuitenkin vain muulla kuin korkeakouluopiskelijalla, joka on alle 20-vuotias ja asuu vanhemman luona.
1.8.2019 lukien pienituloisten perheistä tulevat opintotuen piirissä olevat alle 20-vuotiaat lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat voivat saada opintorahansa oppimateriaalilisällä (47,44 €/kk) korotettuna. Myös alle 17-vuotiaat voivat hakea oppimateriaalilisää, vaikka eivät muuten olisi opintotuen piirissä.
Vanhemman tulot eivät enää pienennä 1.8.2020 lukien muualla kuin vanhemman luona asuvan alle 18-vuotiaan opintorahan perusmäärää tai asumislisää. Alle 18-vuotias voi saada myös yleistä asumistukea, jos hän saa opintotukea.
Opintorahan huoltajakorotus otettiin käyttöön 1.1.2018. Huoltajakorotukseen on oikeus opintorahaa saavalla alle 18-vuotiaan lapsen huoltajalla. Lasta huoltavan opintoraha on 355,05 €/kk.
Asumislisä ja asumistuki asumiskustannuksiin
Asumislisään on oikeutettu Ahvenanmaan maakunnassa tai ulkomailla vuokralla asuva ja opiskeleva opiskelija, jolla on asumismenoja. Asumislisän määrä on 210 euroa kuukaudessa. Eräiden oppilaitosten asuntolassa asuvat opiskelijat ovat myös oikeutettuja asumislisään (88,87 €/kk).
Opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea samoin perustein kuin pienituloiset.
Opintolainan valtiontakaus
Opintolainan valtiontakaus myönnetään opintorahaa saavalle opiskelijalle. Valtiontakaus opintolainalle on täysi-ikäisillä opiskelijoilla 650 €/kk, alle 18-vuotiailla 300 €/kk ja ulkomailla opiskelevilla 800 €/kk.
Opintolaina on markkinaehtoista ja sen myöntää pankki. Opiskelija ja pankki sopivat lainan ehdoista kuten korosta ja takaisinmaksusta. Opintolainan korkoja ei tarvitse maksaa opiskeluaikana, vaan ne lisätään velkapääomaan. Valtio voi opintojen päätyttyä maksaa pienituloisen opintovelallisen korot pankille (korkoavustus).
Valtiontakaus tarkoittaa sitä, että jos opintovelallinen ei kykene maksamaan opintolainaansa pankille takaisin, se maksetaan valtion varoista. Kansaneläkelaitos perii kuitenkin tämän takaussaatavan opintolainan saajalta. Velallinen voi saada työkyvyttömyyden tai pienituloisuuden perusteella maksuvapautuksia.
Opintolainahyvitys
Opintolainahyvityksen määrä on 40 prosenttia siitä osasta hyvitykseen oikeuttavaa opintolainaa, joka ylittää 2 500 euroa. Hyvityksen määrä perustuu enintään tutkinnon tavoitteellisen suorittamisajan mukaiseen opintolainan määrään ja huomioon otetaan enintään 400 euroa tukikuukautta kohti, jos tutkinto on suoritettu suomalaisessa korkeakoulussa, tai enintään 700 euroa tukikuukautta kohti, jos tutkinto on suoritettu ulkomaisessa korkeakoulussa. Tällöin opintolainahyvitys voi olla esimerkiksi 300 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon Suomessa kuuden lukuvuoden sisällä suorittaneella opintovelallisella enintään 6 200 euroa. Huomioon otettavan opintolaina on tällöin yhteensä 18 000 euroa. Hyvitys maksetaan valtion varoista suoraan pankkiin.
Opintolainahyvityksen piiriin kuuluu opintovelallinen, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan ensimmäistä korkeakoulututkintoa varten 1 päivänä elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneet voivat saada opintolainavähennyksen verotuksessa.
Ateriatuki
Korkeakouluopiskelijat voivat ostaa ateriatuettuja aterioita, joiden hinnan alentamiseksi maksetaan opiskelijaravintoloille ateriatukea (2,30 €/ateria) sekä ylimääräistä avustusta tila- ja laitehankintoihin (enintään 1 €/ateria).
Koulumatkatuki
Koulumatkatuen saamiseen vaikuttavat opinnot, matkalipun hinta sekä koulumatkojen pituus ja määrä. Koulumatkatukeen on oikeutettu Suomessa asuva opiskelija, joka opiskelee Suomessa päätoimisesti toisen asteen oppilaitoksessa, siihen valmentavassa koulutuksessa tai oppivelvollisuusiän ylittäneille järjestetyssä perusopetuksessa.
Koulumatkatukea voidaan myöntää, jos koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä. Koulumatkatuella korvataan opiskelijan omavastuun ylittävät kustannukset matkalipun myyjälle, koulutuksen järjestäjälle tai opiskelijalle itselleen. Maksuttomaan koulutukseen oikeutetut opiskelijat voivat saada 1.8.2021 lukien koulumatkatukea ilman omavastuuta, jos koulumatka on vähintään 7 kilometriä yhteen suuntaan.
Opintotukitoiminnan yleinen johto, ohjaus ja kehittäminen kuuluu opintotukilain (65/21994) mukaan opetus- ja kulttuuriministeriölle. Opintotuen toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos.