Kirjastojen hallinto ja rahoitus

Kunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä. Kunnat ja valtio rahoittavat yleisten kirjastojen palvelut yhdessä. Myös aluehallintovirastoilla on kirjastotoimeen liittyviä tehtäviä.

 

Valtion rahoitus perustuu kunnille maksettaviin valtionosuuksiin. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää harkinnanvaraisia avustuksia yleisten kirjastojen erityistehtäviin ja hankkeisiin ja tilaustukea vähälevikkisten kulttuurilehtien tilaamiseen.

Ministeriö ohjaa tieteellisiin kirjastoihin kuuluvan, valtakunnallisia tehtäviä hoitavan Kansalliskirjaston toimintaa ja sen rahoituksesta päätetään valtion talousarviossa. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä erikoiskirjastojen rahoituksesta päättää se organisaatio, johon ne kuuluvat.  

Yleiset kirjastot

Kunnat saavat kirjastopalveluiden järjestämiseen valtionosuusrahoitusta, jolla katetaan osa kirjastotoiminnasta aiheutuvista kustannuksista. Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on turvata julkisten palvelujen saatavuutta ja tasata kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämiskustannuksissa. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää harkinnanvaraisia avustuksia yleisten kirjastojen valtakunnallisen kehittämistehtävän ja alueellisen kehittämistehtävän hoitamiseen, yleisten kirjastojen erityistehtävien hoitamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Lisäksi ministeriö asettaa aluehallintovirastoille määrärahan myönnettäväksi yleisten kirjastojen alueelliseen ja paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan.

Vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotuki

Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa vuosittain yleisille kirjastoille vähälevikkisen laatukirjallisuuden kirjahankintoihin tukea. Ostotukeen ovat oikeutettuja kaikki Suomen kunnat lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tukea myönnetään kunnille niiden asukasmäärän mukaan. Ostotuen tarkoituksena on edistää vähälevikkisen laatukirjallisuuden saatavuutta. Lisäksi tuen avulla yleiset kirjastot voivat kasvattaa ja monipuolistaa kokoelmiaan sekä laajentaa tarjontaa lukijoille.

Ostotuen kuntakohtainen määräraha vaihtelee noin 2 000 ja 11 000 euron välillä ja se määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Määrärahalla kirjastot voivat hankkia kirjallisuutta kokoelmiinsa noin 700 nimikettä sisältävästä teosluettelosta, johon sisältyy lasten ja aikuisten kauno-, tieto- ja selkokielistä kirjallisuutta, joka on julkaistu Suomessa. Kirjatilausten vastaanottamisesta ja kirjojen välittämisestä kirjastoihin vastaa Suomen Kirjastopalvelu Oy. Ministeriö kilpailuttaa palveluntuottajan neljän vuoden välein.

Ostotuen teosluetteloon valittavista kirjoista päättää vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriö Valtion kirjallisuustoimikunnan (Taiteen edistämiskeskus), Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Selkokeskuksen antamien ehdotusten pohjalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti yleisille kirjastoille tukea vähälevikkisen laatukirjallisuuden kirjahankintoihin vuosina 1985-2023. Tuki on poistunut vuonna 2024.

Lisätietoja: Silja Hakulinen, [email protected]

Vähälevikkisten kulttuurilehtien tilaustuki

Opetus- ja kulttuuriministeriö varaa yleisten kirjastojen käyttöön vuosittain määrärahan, jolla kirjastot voivat tilata painettuja vähälevikkisiä kulttuurilehtiä. Vuosittain päätettyyn kulttuurilehtiluetteloon sisältyvät ne lehdet, joiden julkaisemiseen Taiteen edistämiskeskus myöntää valtionavustusta tai joiden julkaisijalle opetus- ja kulttuuriministeriö tai Taiteen edistämiskeskus myöntää toiminta-avustusta.

Kulttuurilehtien tilaustukeen ovat oikeutettuja Suomen alle 200 000 asukkaan kunnat lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tukea myönnetään kunnille niiden asukasmäärän mukaan.

Lisätietoja: Silja Hakulinen, [email protected]

Tieteelliset kirjastot ja muut kirjastot

Opetus- ja kulttuuriministeriö käy ohjauksessaan olevien Varastokirjaston ja Saavutettavuuskirjasto Celian kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan toiminnan tavoitteista ja resursseista.

Kansalliskirjaston kanssa opetus- ja kulttuuriministeriö käy Helsingin yliopiston neuvotteluun liittyvän erillisneuvottelun neljän vuoden välein. Kirjaston rahoituksesta päätetään valtion talousarviossa.  Tieteellisen kirjastoverkon keskitettyjä palveluja ylläpidetään ensisijaisesti Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston rahoituksella.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastojen rahoituksesta päättää kyseinen organisaatio. Muiden kirjastojen toiminnasta päättää se organisaatio, johon ne kuuluvat.

Aluehallinto ja kirjastotoimi

Aluehallintovirasto hoitaa opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalta mm. kirjastotoimeen liittyviä tehtäviä alueellaan. Sen tehtävänä on edistää yleisten kirjastojen toimintaa, jotta kirjastoille asetetut tavoitteet toteutuisivat. 

Kunnat tai kunnalliset yleiset kirjastot voivat hakea aluehallintovirastolta valtionavustusta paikalliseen tai alueelliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaansa. Kirjastoalan kehittämiseksi aluehallintovirastot järjestävät myös täydennyskoulutusta kirjastohenkilökunnalle.

Aluehallintovirastot vastaavat yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kuntien yleisten kirjastojen kansallisesta perustilastoinnista sekä tuottavat muuta tietoa kirjastojen kehittämisen tueksi. Aluehallintovirastot valvovat myös toiminnan laillisuutta kanteluja käsittelemällä.

Lisätietoja

Leena Aaltonen, kulttuuriasiainneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Taiteen ja kulttuuriperinnön vastuualue (TAKU) Puhelin:0295330344   Sähköpostiosoite:


Silja Hakulinen, kulttuuriasiainneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (KUPO), Tekijänoikeuden ja audiovisuaalisen kulttuurin vastuualue Puhelin:0295330202   Sähköpostiosoite:


Juha Haataja, opetusneuvos 
opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto ( KTPO ), Tiedepolitiikan vastuualue ( TIEVA ) Puhelin:0295330089   Sähköpostiosoite: