Kirjastojen hallinto ja rahoitus

Valtion rahoitus perustuu kunnille maksettaviin valtionosuuksiin. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää harkinnanvaraisia avustuksia yleisten kirjastojen erityistehtäviin ja hankkeisiin ja tilaustukea vähälevikkisten kulttuurilehtien tilaamiseen.

Ministeriö ohjaa tieteellisiin kirjastoihin kuuluvan, valtakunnallisia tehtäviä hoitavan Kansalliskirjaston toimintaa ja sen rahoituksesta päätetään valtion talousarviossa. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä erikoiskirjastojen rahoituksesta päättää se organisaatio, johon ne kuuluvat.  

Yleiset kirjastot

Kunnat saavat kirjastopalveluiden järjestämiseen valtionosuusrahoitusta, jolla katetaan osa kirjastotoiminnasta aiheutuvista kustannuksista. Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on turvata julkisten palvelujen saatavuutta ja tasata kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämiskustannuksissa. Kunnat voivat kohdentaa saamansa laskennallisen valtionosuuden harkintansa mukaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää harkinnanvaraisia avustuksia yleisten kirjastojen valtakunnallisen kehittämistehtävän ja alueellisen kehittämistehtävän hoitamiseen, yleisten kirjastojen erityistehtävien hoitamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Lisäksi ministeriö asettaa Lupa- ja valvontavirastoille määrärahan myönnettäväksi yleisten kirjastojen alueelliseen ja paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan.

Vähälevikkisten kulttuurilehtien tilaustuki

Opetus- ja kulttuuriministeriö varaa yleisten kirjastojen käyttöön vuosittain määrärahan, jolla kirjastot voivat tilata painettuja vähälevikkisiä kulttuurilehtiä. Vuosittain päätettyyn kulttuurilehtiluetteloon sisältyvät ne lehdet, joiden julkaisemiseen Taide- ja kulttuurivirasto (ent. Taiteen edistämiskeskus) myöntää valtionavustusta tai joiden julkaisijalle opetus- ja kulttuuriministeriö tai Taide- ja kulttuurivirasto myöntää toiminta-avustusta.

Kulttuurilehtien tilaustukeen ovat oikeutettuja Suomen alle 200 000 asukkaan kunnat lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tukea myönnetään kunnille niiden asukasmäärän mukaan.

Lisätietoja: Silja Hakulinen, [email protected]

Tieteelliset kirjastot ja muut kirjastot

Opetus- ja kulttuuriministeriö käy Kansallisarkiston kanssa tulosneuvottelut vuosittain. Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto ovat osa Kansallisarkistoa.

Kansalliskirjasto on osa Helsingin yliopistoa ja opetus- ja kulttuuriministeriö käy Helsingin yliopiston kanssa neuvottelun neljän vuoden välein. Kirjaston rahoituksesta päätetään valtion talousarviossa osana Helsingin yliopiston rahoitusta.  Tieteellisen kirjastoverkon keskitettyjä palveluja ylläpidetään ensisijaisesti Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston rahoituksella.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastojen rahoituksesta päättää kyseinen organisaatio. Muiden kirjastojen toiminnasta päättää se organisaatio, johon ne kuuluvat.

• Tulossopimukset (Netra) 

Lupa- ja valvontavirasto ja kirjastotoimi

Lupa- ja valvontavirasto (ent. aluehallintovirasto) hoitaa opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalta mm. kirjastotoimeen liittyviä tehtäviä. Sen tehtävänä on edistää yleisten kirjastojen toimintaa, jotta kirjastoille asetetut tavoitteet toteutuisivat. 

Kunnat tai kunnalliset yleiset kirjastot voivat hakea Lupa- ja valvontavirastolta valtionavustusta paikalliseen tai alueelliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaansa. Kirjastoalan kehittämiseksi Lupa- ja valvontavirasto järjestävää myös täydennyskoulutusta kirjastohenkilökunnalle.

Lupa- ja valvontavirasto vastaa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kuntien yleisten kirjastojen kansallisesta perustilastoinnista sekä tuottaa muuta tietoa kirjastojen kehittämisen tueksi. Lupa- ja valvontavirasto valvoo myös toiminnan laillisuutta kanteluja käsittelemällä.

Lupa- ja valvontavirasto: kirjastotoimi

 

OKM:n avustukset >