Maahanmuuttajien koulutus

Tyttöjä luokkahuoneessa. KUVA: OKMKunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Oppivelvollisuusikäisiä nuoremmille on tarjottava varhaiskasvatusta. Kunnat voivat myös järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta.

Maahanmuuttajaopiskelijat voivat saada valmistavaa koulutusta ennen ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonnassa on paljon vieraskielistä koulutusta, johon kielitaitoisten maahanmuuttajien on mahdollista hakeutua. Maahanmuuttajien osuutta korkeakoulujen opiskelijoista pyritään lisäämään kehittämällä maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, kielikoulutusta ja maahanmuuttajille suunnattua tiedotusta.

Maahanmuuttajien perusopetus

Kunnan tulisi järjestää esiopetusta, perusopetusta tai perusopetukseen valmistavaa opetusta oppilaille niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun on selvinnyt, että lapsi asuu kunnan alueella odottaen päätöstä kansainvälisestä suojelusta tai muuten oleskelee kunnan alueella. Kunta päättää, milloin opetus alkaa.

Oppivelvollisuus ja oikeus saada esiopetusta koskee Suomessa asuvia lapsia. Maahanmuuttajien opetusta järjestetään yleisopetuksessa, jossa oppilaat saavat tukea tarpeidensa mukaisesti tai perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat tiedot perusopetukseen siirtymiselle sekä edistää oppilaan kotoutumista ja kehitystä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää.

Oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja toiminnallista kaksikielisyyttä. Maahanmuuttajille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, voidaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta opettaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan.

Maahanmuuttajien lukiokoulutus

Lukiossa maahanmuuttaja voi opiskella suomen tai ruotsin kieltä suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan ja omaa äidinkieltään. Ylioppilastutkintoon kuuluva äidinkielen koe voi perustua suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärään, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Ylioppilastutkinto­lautakunta voi ottaa arvostelussa huomioon sen, että kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa tutkinnon.

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää maahanmuuttajille ja vieraskielisille lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Koulutus vastaa vuoden oppimäärää.

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja jatko-opintovalmiuksia. Aikuisten perusopetusta järjestetään aikuislukioissa, päivälukioiden aikuislinjoilla, kansanopistoissa ja eräissä kansalaisopistoissa.

Oppivelvollisten tulee hakeutua aikuisten perusopetukseen, jos hän ei ole saavuttanut peruskoulun päättötodistuksen oppimäärää kevätlukukauden päättyessä sinä vuonna, kun hän täyttää 17 vuotta.

Myös aikuiset maahanmuuttajat voivat täydentää aikaisempia opintoja ja suorittaa perusopetuksen päättötodistuksen aikuisten perusopetuksessa, jos he eivät ole suorittaneet Suomen järjestelmän tasoista perusopetusta .

Oppivelvollinen maahanmuuttaja, joka on saavuttanut suomalaista perusopetusta vastaavan päättötodistuksen kotimaassaan, mutta jolla ei ole riittävää suomen/ruotsin kielen taitoa jatkaakseen nivelvaiheen koulutuksiin tai toiselle asteelle, voi vahvistaa kielitaitojaan aikuisten perusopetuksessa tai kansanopistojen järjestämässä kotouttavassa kielikoulutuksessa.

Ammatillinen peruskoulutus 

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalinnassa voidaan soveltaa harkintaan perustuvaa valintaa, jolloin opiskelijavalinnassa voidaan ottaa huomioon opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ja poiketa valintapistemäärästä. Tällaisia syitä voivat olla muun muassa koulutodistuksen puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista (esimerkiksi riittävä kielitaito) tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan.

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)

1.8.2022 alkaen otetaan käyttöön uusi tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA), joka korvaa mm. aiemman lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen (LUVA) ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA). 

TUVA-koulutus antaa valmiuksia suoriutua toisen asteen opinnoista ja opiskelija voi halutessaan suorittaa lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opintoja. Koulutuksen aikana opiskelija voi tutustua eri toisen asteen koulutukseen ja saa ohjausta jatko-opintoihin ja uravalintaan. 

Maahanmuuttajien korkeakoulutus

Maahanmuuttajien osuutta korkeakoulujen opiskelijoista pyritään lisäämään kehittämällä maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, kielikoulutusta ja maahanmuuttajille suunnattua tiedotusta. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonnassa on paljon vieraskielistä koulutusta, johon kielitaitoisten maahanmuuttajien on mahdollista hakeutua.

Tutkintojen lisäksi myös tutkinnon osien suorittaminen on mahdollista avoimena korkeakouluopetuksena tai erillisellä opinto-oikeudella. Tämän lisäksi korkeakoulut voivat tarjota maahanmuuttajille erilaisia pätevöittäviä koulutuksia.

Ammattikorkeakouluissa annetaan maksutonta maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, jonka tarkoituksena on antaa maahanmuuttajille riittävät valmiudet hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin ja menestyä niissä. Opinnoissa on painotettu erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista.

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden korkeakoulutukseen liittyviä kysymyksiä ratkotaan erityisesti maahanmuuton vastuukorkeakouluissa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE). Suomessa toimii yhteensä kymmenen maahanmuuton vastuukorkeakoulua. 

SIMHE- toiminnan pyrkimyksenä on sujuvoittaa Suomessa korkeasti koulutettujen, eri statuksilla olevien maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) sekä korkeakoulutukseen ohjautumista kansallisella ja alueellisella tasolla. Tarkoituksena on varmistaa, että Suomeen saapuvien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien aiemmat opinnot ja tutkinnot tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin kansallisten käytäntöjen mukaisesti mahdollisimman nopeasti, jotta henkilöt voidaan ohjata oikeille koulutus- ja urapoluille.

Vapaan sivistystyön kielikoulutus

Vapaan sivistystyön oppilaitokset (kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset järjestävät aikuisille maahanmuuttajille luku- ja kirjoitustaidon koulutusta, sekä muuta kotouttavaa suomen/ruotsin kielen koulutusta maahanmuuttajille.

Koulutus on opiskelijalle maksuton, mikäli TE-toimisto tai kunta on hyväksynyt sen hänen kotoutumissuunnitelmaansa.

Oppivelvollinen maahanmuuttaja, joka on saavuttanut suomalaista perusopetusta vastaavan päättötodistuksen kotimaassaan, mutta jolla ei ole riittävää suomen/ruotsin kielen taitoa jatkaakseen nivelvaiheen koulutuksiin tai toiselle asteelle, voi vahvistaa kielitaitojaan aikuisten perusopetuksessa tai kansanopistojen järjestämässä kotouttavassa kielikoulutuksessa.