Maahanmuuttajien koulutus
Maahanmuuttajien perusopetus
Kunnan tulisi järjestää esiopetusta, perusopetusta tai perusopetukseen valmistavaa opetusta oppilaille niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun on selvinnyt, että lapsi asuu kunnan alueella odottaen päätöstä kansainvälisestä suojelusta tai muuten oleskelee kunnan alueella.
Oppivelvollisuus koskee Suomessa vakituisesti asuvia lapsia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat tiedot perusopetukseen siirtymiselle sekä edistää oppilaan kotoutumista ja kehitystä.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden vuoden oppimäärää.
Oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja toiminnallista kaksikielisyyttä.
Aikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuus saavuttaa perusopetuksen tiedot ja taidot sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja jatko-opintovalmiuksia.
Oppivelvollisen tulee hakeutua aikuisten perusopetukseen, jos hän ei ole saavuttanut peruskoulun päättötodistuksen oppimäärää kevätlukukauden päättyessä sinä vuonna, kun hän täyttää 17 vuotta.
Oppivelvollinen maahanmuuttaja, joka on saavuttanut suomalaista perusopetusta vastaavan päättötodistuksen kotimaassaan, mutta jolla ei ole riittävää suomen/ruotsin kielen taitoa jatkaakseen nivelvaiheen koulutuksiin tai toiselle asteelle, voi vahvistaa kielitaitoaan aikuisten perusopetuksessa tai kansanopistojen järjestämässä kotoutumiskoulutuksessa
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)
TUVA-koulutuksen yleisenä tavoitteena on saavuttaa sellaiset opiskeluvalmiudet, joiden avulla opiskelija voi hakeutua lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen ja suoriutua näistä opinnoista.
Opiskeluvalmiuksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi opiskelu/tutkintokielen osaamista, soveltuvia opiskelutaitoja sekä elämänhallinnan taitoja. Tämän lisäksi opiskelija voi suorittaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintoja.
Lisätietoa: Mitä on tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)? | Opetushallitus
Lukiokoulutus
Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutus antaa yleiset ja monipuoliset jatko-opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen.
Lukiokoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän taikka sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden lukiokoulutusta vastaaviin opintoihin. Tämä muun muassa edellyttää riittävää opetuskielen hallintaa. Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.
Harkinnanvaraista valintaa käytetään lukiokoulutuksessa silloin, kun koulutodistusta ei voi verrata suomalaiseen vastaavaan todistukseen tai jos on jokin erityinen syy tulla huomioiduksi pistevalinnan ohessa.
Lisätietoa: Hakeminen harkinnanvaraisessa valinnassa - Opintopolku
Ylioppilastutkintoon kuuluva äidinkielen koe voi perustua suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärään, jos kokelaan oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame. Ylioppilastutkinto¬lautakunta voi ottaa arvostelussa huomioon sen, että kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa tutkinnon.
Ammatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus tarjoaa maahanmuuttajataustaiselle nuorelle tai aikuiselle mahdollisuuden hankkia ammatti ja päästä osalliseksi työelämään. Ammatillinen tutkinnon suorittaneen on mahdollista jatkaa opintojaan korkea-asteella, sillä se antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin.
Opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän, tai jolla koulutuksen järjestäjä muutoin katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Koulutuksen järjestäjän on opiskelijaksi ottamisessa sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.
Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalinnassa voidaan soveltaa harkintaan perustuvaa valintaa, jolloin opiskelijavalinnassa voidaan ottaa huomioon opiskelijan henkilöön liittyviä syitä ja poiketa valintapistemäärästä. Tällaisia syitä voivat olla muun muassa koulutodistuksen puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet.
Hakijan koulutustarve ja edellytykset suoriutua opinnoista (esimerkiksi riittävä opetuskielen taito) tulee arvioida ja ottaa huomioon, kun valintapistemäärästä poiketaan.
Lisätietoa: Hakeminen harkinnanvaraisessa valinnassa - Opintopolku
Oppisopimuskoulutuksen edellytyksenä on työnteko-oikeutta koskevien ehtojen täyttyminen.
Korkeakoulutus
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustarjonnassa on paljon vieraskielistä koulutusta, johon kielitaitoisten maahanmuuttajien on mahdollista hakeutua.
Tämän lisäksi korkeakoulut tarjoavat toiminnallisesti kaksikielisiä koulutusohjelmia. Tutkintojen lisäksi myös tutkinnon osien suorittaminen on mahdollista avoimena korkeakouluopetuksena tai erillisellä opinto-oikeudella. Tämän lisäksi korkeakoulut voivat tarjota maahanmuuttajille erilaisia pätevöittäviä koulutuksia.
Ammattikorkeakouluissa annetaan maksutonta maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, jonka tarkoituksena on antaa maahanmuuttajille riittävät valmiudet hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin ja menestyä niissä. Opinnoissa on painotettu erityisesti korkeakouluopintojen edellyttämän kielitaidon vahvistamista sekä itsenäisen ja tutkivan opiskelutavan omaksumista.
Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden korkeakoulutukseen liittyviä kysymyksiä ratkotaan erityisesti maahanmuuton vastuukorkeakouluissa (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland, SIMHE).
Korkeakoulujen SIMHE-palvelut | Opetushallitus
Vapaan sivistystyön kielikoulutus
Vapaan sivistystyön oppilaitokset (kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot ja opintokeskukset järjestävät aikuisille maahanmuuttajille lukutaitokoulutusta sekä kotoutumiskoulutusta. Koulutus on opiskelijalle maksuton, mikäli työllisyysalue tai kunta on hyväksynyt sen hänen kotoutumissuunnitelmaansa.
Kohderyhmänä voivat olla maahanmuuttajat, jotka haluavat edetä ripeasti kohti työllistymistä, mutta myös maahanmuuttajat, jotka kaipaavat enemmän tukea oppimisessaan.
Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus
Lukeminen ja kirjoittaminen ovat tärkeitä perustaitoja, jotka ovat edellytyksenä suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämiselle.
Jos aikuisella maahanmuuttajalla ei ole kotimaassaan ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin, luku- ja kirjoitustaitoa voi opiskella aikuisten perusopetuksessa tai vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksessa.
Turvapaikanhakijoiden opiskelumahdollisuudet
Turvapaikanhakija on ulkomaalainen, joka hakee kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa Suomesta. Turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle annetaan turvapaikka.
Esiopetusikäiset ja oppivelvollisuusikäiset lapset ovat oikeutettuja koulutukseen. Muu turvapaikanhakija voi hakea opiskelupaikkaa, jos hän täyttää opiskelijavalinnan kriteerit.
Oikeus koulutuspalveluihin kunnissa
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuslain (540/2018) 6 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta lapselle, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on.
Pykälän 2 momentissa täsmennetään, että kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta lapselle, joka asuu kunnassa huoltajiensa työn, opiskelun, sairauden tai vastaavien syiden vuoksi, vaikka lapsella ei ole Suomessa kotikuntaa tai lapsen kotikunta on kotikuntalain perusteella toinen kunta.
Lisäksi 3 momentin mukaan kiireellisissä tapauksissa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa kunnan on huolehdittava varhaiskasvatuksen järjestämisestä muullekin kunnassa oleskelevalle lapselle kuin kunnan asukkaalle. Säännös on sama kuin ennen 1.9.2018 voimassa olleessa varhaiskasvatuslaissa.
Esi- ja perusopetus
Perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Lapsella on oikeus saada maksutonta perusopetuslain mukaisesti järjestettyä esi- ja perusopetusta, vaikka hän ei asu pysyvästi kunnassa tai kunta ei ole hänen kotikuntansa.
Lyhytkestoista oleskelua kunnan alueella ei voida pitää velvoitteen synnyttävänä asumisena, vaikka perusopetuslaki ei edellytäkään, että lapsen asuminen kunnassa olisi pysyvää. Oleskelun kestoa voi kuitenkin olla vaikea ennakolta arvioida. Asia tulee arvioida kunnassa tapauskohtaisesti ja ratkaista lapsen edun mukaisesti.
Jos kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille kunnan päättämin yhdenvertaisin perustein. Oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan ei kuitenkaan ole yhtä vahva kuin perustuslain suojaama oikeus perusopetukseen.
Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus
Perusopetuksen järjestäminen oppivelvollisuusiän ylittäneille on kunnan päätettävissä.
Perusopetuslaissa ei säädetä muun kuin oppivelvollisen hakeutumisesta tai ottamisesta perusopetukseen. Oppilaat otetaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Perustuslain mukainen oikeus perusopetukseen koskee myös oppivelvollisuusiän ylittäneitä.
TUVA-koulutus
Henkilöllä on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan TUVA-koulutusta. TUVA-koulutus on tarkoitettu oppijoille, jolla ei ole toisen asteen tutkintoa, ja jotka syystä tai toisesta tarvitsevat valmentavaa koulutusta.
TUVA-koulutus antaa opiskelijalle valmiuksia hakeutua lukiokoulutukseen tai ammatilliseen tutkintokoulutukseen, ohjaa jatko-opinto- ja työelämäsuunnitelman laadintaan sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärä ja sen päätteeksi suoritettava ylioppilastutkinto taikka ammatillinen tutkinto.
Koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.
Lukiokoulutus
Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon.
Lukiokoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän taikka sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden lukiokoulutusta vastaaviin opintoihin. Tämä muun muassa edellyttää riittävää opetuskielen hallintaa.
Ammatillinen koulutus
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan henkilöllä on oikeus vapaasti hakeutua suorittamaan ko. laissa tarkoitettua tutkintoa tai koulutusta.
Opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän, tai jolla koulutuksen järjestäjä muutoin katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Koulutuksen järjestäjän on opiskelijaksi ottamisessa sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.
Vapaa sivistystyö
Vapaassa sivistystyössä koulutukseen hakeutuminen on avointa kaikille.
Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta edistää ihmisten monipuolista kehittymistä ja järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Oppilaitosten ylläpitäjät päättävät oppilaaksi ottamisesta. Opetus on pääsääntöisesti maksullista.