Kulttuuri ja liikunta kotoutumisen tukena

Kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntapalvelut tukevat kotoutumista, ja niihin osallistumalla Suomeen muuttaneen on mahdollista tutustua luontevasti uusiin ihmisiin. Pääosa kotoutumisen edistämisestä tapahtuu paikallistasolla. Kunnat järjestävät nuorisotyön, kulttuurin ja liikunnan palveluita maahanmuuttajille yhdenvertaisin perustein muun väestön kanssa. Myös uskonto on keskeinen osa kulttuuria.

Kulttuuri- ja liikuntapalveluilla sekä nuorisotyöllä on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisen, osallisuuden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämisessä. Näin tuetaan yhteisöön kiinnittymistä ja sosiaalisen identiteetin kehittymistä.

Nuorisotyö, kulttuuri ja liikunta tarjoavat mielekästä tekemistä ja kohtaamisia pääväestön kanssa myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville maahanmuuttajille. Ne voivat tukea myös kielen oppimista ja opintoja, sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentamista sekä vertaistoimintaa.

Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella on keskeinen merkitys ihmisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Liikunta edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja uuden oppimista ja luo pohjan toimijuudelle.  

Taide- ja kulttuuritoiminta lisää vuorovaikutusta ja kulttuurien vuoropuhelua sekä madaltaa maahanmuuttajien kynnystä päästä osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirjastopalveluilla voidaan edistää maahanmuuttajien mahdollisuuksia suomen tai ruotsin kielen oppimiseen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumiseen sekä oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. 

Nuorisotyö tukee nuorten osallisuutta, harrastamista ja yhteisöllisyyttä monin eri tavoin.

Myös uskonto ylläpitää kulttuurisia merkityksiä ja rakentaa identiteettiä. Uskonnollisen yhteisön toimintaan osallistumisella voi olla merkittävä rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa.

Uskonnollisen yhteisön toimintaan osallistuminen voi tukea oman etnisyyden, kielen ja kulttuurin säilyttämistä, yhdistää muihin ihmisiin ja toimia henkisenä voimavarana. Yhdenvertaisuuden toteutuminen kotoutumispalveluissa edellyttää siten myös maahanmuuttajien hengellisten tarpeiden huomioimista. 

Kulttuuri

Kuntien tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa. Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään lailla (166/2019), jossa tavoitteena on tukea mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen, edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen, vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja luoda edellytyksiä elinvoiman kehittymiselle.

Kulttuuritoimintaa järjestäessään kunnan on edistettävä ja otettava huomioon paikalliset olosuhteet ja eri väestöryhmien tarpeet. Avustuksilla luodaan mahdollisuuksia muun muassa kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammatilliselle taidetoiminnalle myös maahanmuuttajien osalta.

Yleisiä kirjastoja koskevan lain (1492/2016) tavoitteena on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Lain tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Yleiset kirjastot tarjoavat kokoelmissaan monikielisiä aineistoja ja muita palveluita.

Kulttuurista moninaisuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen sekä palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen edistetään myös muussa kulttuurialan lainsäädännössä, kuten museolaissa (314/2019), laissa esittävän taiteen edistämisestä (132/2020) ja laissa valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen (1174/2018). 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut toimenpideohjelman taiteen ja kulttuurin moninaisuuden edistämiseksi (2023). Ohjelman tavoitteena on ottaa huomioon Suomen väestön moninaisuus kaikessa taide- ja kulttuuripoliittisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ohjelmaan on koottu kuusi toimenpidekokonaisuutta, joiden avulla edistetään kulttuurista moninaisuutta, yhdenvertaisuutta ja kotoutumista kulttuuripolitiikassa, hallinnonalan virastoissa, kansallisissa taidelaitoksissa sekä yhteistyössä kulttuurialan yhteisöjen kanssa.

Perustuslain 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan.

Uskonnonvapauden käyttämistä turvataan muun muassa uskonnonvapauslain (453/2003) sääntelyllä. Jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä. 

Liikunta

Liikuntapolitiikan tavoitteet on asetettu liikuntalaissa (390/2015). Tavoitteena on edistää 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa; 6) huippu-urheilua; 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.

Tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.

Valtionhallinto edistää liikunnan harrastamista eri linjauksin, toimenpitein ja rahoituksin. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee mm. valtakunnallisten liikuntaa edistävien järjestöjen toimintaa. Valtionavustamisessa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen huomioidaan läpileikkaavasti. 

Kunnat, järjestöt ja yritykset ovat merkittäviä liikunnan järjestäjiä. Kuntien tehtävänä on luoda edellytyksiä liikunnalle paikallistasolla järjestämällä kunnan asukkaille liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla liikunnan kansalaistoimintaa sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. 

Monipuoliset, esteettömät ja saavutettavat liikuntapalvelut sekä mahdollisuus omatoimiseen liikunnan harrastamiseen tukevat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vähemmistöt huomioiva liikuntatoiminta tukee kaikkien liikkujien osallistumista. 

Liikunta on yksi suosituimmista harrastuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ja paikallista matalan harrastuskynnyksen liikuntatoimintaa.

Harrastamisen Suomen mallissa tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. 

Koko väestön liikkumista edistetään eri hallinnonalojen yhteistyöllä ja toimenpiteillä. 

Nuorisotyö

Nuorisotyö on kaikille nuorille avointa toimintaa, johon voi osallistua halunsa mukaisesti ja omista lähtökohdistaan. Maahanmuuttajanuoret ovat nuorisotyön palveluiden aktiivinen ja koko ajan kasvava käyttäjäryhmä.

Nuorisolain (1285/2016) lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ja monialainen yhteistyö.

Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan tulee luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa.

Kunta toteuttaa tehtäväänsä monialaisessa yhteistyössä muiden nuorten palveluja tuottavien tahojen kanssa. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kuntien lisäksi mm. nuorisoalan järjestöt, seurakunnat ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. 

Tärkeä osa kuntien nuorisotyötä on etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään kasvua, itsenäistymistä, osallisuutta yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaa sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille.

Nuorten työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Valmennuksella parannetaan nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun.

Nuorisopolitiikka on lähtökohtaisesti poikkihallinnollista. Valtioneuvosto hyväksyy kerran neljässä vuodessa poikkihallinnollisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO), jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet nuorisopolitiikalle ja nuorisotyön tukemiselle. 

Valtakunnallisessa nuorisopolitiikassa ja VANUPOn toimeenpanossa otetaan huomioon nuorten erilaiset lähtökohdat ja edistetään eri ryhmiin kuuluvien nuorten yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista.