Kulttuuri ja liikunta kotoutumisen tukena

Kulttuuri- ja liikuntapalveluilla ja nuorisotyöllä on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisen, osallisuuden ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämisessä. Näin tuetaan yhteisöön kiinnittymistä ja sosiaalisen identiteetin kehittymistä.

Nuorisotyö, kulttuuri ja liikunta tarjoavat mielekästä tekemistä ja kohtaamisia valtaväestön kanssa myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville maahanmuuttajille. Ne voivat tukea myös kielen oppimista ja opintoja, sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentamista sekä vertaistoimintaa.

Liikunta edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä, joka luo pohjan kotoutumiselle ja toimijuudelle.

Taide- ja kulttuuritoiminta lisää vuorovaikutusta ja kulttuurien vuoropuhelua sekä madaltaa maahanmuuttajien kynnystä päästä osalliseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirjastopalveluilla voidaan edistää maahanmuuttajien mahdollisuuksia suomen tai ruotsin kielen oppimiseen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumiseen sekä oman äidinkielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. 

Myös uskonto ylläpitää kulttuurisia merkityksiä ja rakentaa identiteettiä. Uskonnollisen yhteisön toimintaan osallistumisella voi olla merkittävä rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa.  Uskonnollisen yhteisön toimintaan osallistuminen voi tukea oman etnisyyden, kielen ja kulttuurin säilyttämistä, yhdistää muihin ihmisiin ja toimia henkisenä voimavarana. Yhdenvertaisuuden toteutuminen kotoutumispalveluissa edellyttää siten myös maahanmuuttajien hengellisten tarpeiden huomioimista. 

Kulttuuri

Kunnat vastaavat alueensa kulttuurin peruspalveluista. Kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään lailla (166/2019), jossa tavoitteena on tukea mahdollisuuksia luovaan ilmaisuun ja toimintaan sekä kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen, edistää kaikkien väestöryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen, vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja luoda edellytyksiä elinvoiman kehittymiselle.

Kulttuuritoimintaa järjestäessään kunnan on edistettävä ja otettava huomioon paikalliset olosuhteet ja eri väestöryhmien tarpeet. Avustuksilla luodaan mahdollisuuksia kulttuurin omaehtoiselle harrastamiselle ja ammatilliselle taidetoiminnalle myös maahanmuuttajien osalta.

Yleisiä kirjastoja koskevan lain (1492/2016) tavoitteena on edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Lain tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus.

Kulttuurista moninaisuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen sekä palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen edistetään myös muussa kulttuurialan lainsäädännössä, kuten museolaissa (314/2019), laissa esittävän taiteen edistämisestä (132/2020) ja laissa valtion rahoituksesta elokuvakulttuurin edistämiseen (1174/2018). 

Kulttuuripolitiikka, maahanmuuttajat ja kulttuurisen moninaisuus -työryhmän (2021) esitykset linjauksiksi ja toimenpiteiksi koskevat kulttuuripolitiikkaa, kulttuurin rahoitusta, maahanmuuttajien työllistymistä ja ammatillista kehittymistä, kulttuuripalveluja ja kulttuurien välistä vuoropuhelua, tilasto- ja tutkimustietoa sekä toimenpideohjelman laatimista. Ministeriö valmistelee kulttuurista moninaisuutta edistävää toimintaohjelmaa hallinnonalan toimijoiden kanssa. 

Perustuslain 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskonnonvapauden käyttämistä turvataan muun muassa uskonnonvapauslain (453/2003) sääntelyllä. Jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä. 

Liikunta

Liikuntalain (390/2015) tavoitteena on edistää 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa; 6) huippu-urheilua; 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.

Liikuntalain mukaan kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä liikunnalle järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalaistoimintaa sekä rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. 

Maahanmuuttajien osalta liikuntapolitiikan tavoitteena on yhdenvertainen osallistuminen liikuntatoimintaan muun väestön kanssa inkluusioperiaatteen mukaisesti. Monipuoliset, esteettömät ja saavutettavat liikuntapalvelut sekä mahdollisuus omatoimiseen liikunnan harrastamiseen tukevat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Vähemmistöt huomioiva liikuntatoiminta tukee kaikkien liikkujien osallistumista.

Hallinnonalojen yhteisen liikuntapoliittisen koordinaatioelimen LIPOKOn  toimintasuunnitelmassa vuosille 2021-2023 yhtenä tavoitteena on, että toimet liikunnallisen elämäntavan tukemiseksi lisääntyvät ja eriarvoisuus hyvinvoinnissa, terveydessä ja liikkumisessa vähenee. Toimenpiteitä ovat mm. kotoutumisen edistämisen valtavirtaistaminen, edullisten, esteettömien ja hyvin saavutettavien matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien lisääminen sekä tavoitetta tukeva avustustoiminta. 

Nuorisotyö

Nuorisotyö on kaikille nuorille avointa toimintaa, johon voi osallistua halunsa mukaisesti ja omista lähtökohdistaan. Maahanmuuttajanuoret ovat nuorisotyön palveluiden aktiivinen ja edelleen kasvava käyttäjäryhmä.

Nuorisolain (1285/2016) lähtökohtina ovat yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys; kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen ja monialainen yhteistyö.

Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan tulee  luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja -toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. Kunta toteuttaa tehtäväänsä monialaisessa yhteistyössä muiden nuorten palveluja tuottavien tahojen kanssa. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kuntien lisäksi mm. nuorisoalan järjestöt, seurakunnat ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. 

Tärkeä osa kuntien nuorisotyötä on etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Etsivän nuoriso-työn tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään kasvua, itsenäistymistä, osallisuutta yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaa sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Nuorten työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Valmennuksella parannetaan nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun.

Nuorisopolitiikka on lähtökohtaisesti poikkihallinnollista. Valtakunnallisessa poikkihallinnollisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa (VANUPO) vuosille 2020–2023 pääteemoiksi on asetettu nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Näitä päämääriä tavoitellaan ohjelmassa kolmen tavoitekokonaisuuden kautta: 1) Nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen – syrjäytyminen vähenee; 2) Nuorella on keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen; 3) Nuori luottaa yhteiskuntaan - yhdenvertaisuus ja turvallisuus vahvistuvat.

Valtakunnallisessa nuorisopolitiikassa ja VANUPOn toimeenpanossa otetaan huomioon nuorten erilaiset lähtökohdat ja edistetään nuorten yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista. Ohjelman toimenpiteissä on huomioitu myös kasvava maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä ja heidän osallisuutensa edistäminen.