Usein kysyttyä ammatillisesta koulutuksesta

Ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on lakiin kirjattu oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

Valtioneuvoston asetuksella on säädetty ammatilliseen perustutkintoon kuuluvista yhteisistä tutkinnon osista ja osa-alueista. Yhteiskunta- ja työelämäosaamisen tutkinnon osaan kuuluu opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien osa-alue. Tämä  osa-alue on käytännössä opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien kehittämistä opinto-ohjauksen avulla.

Koulutuspaikkojen tarjonta vaihtelee maakunnittain, mutta jokaisessa maakunnassa aloituspaikat riittävät peruskoulunsa päättäneiden tarpeisiin. Toki kaikkia ei voida ottaa suosituimmille aloille eikä omasta maakunnasta välttämättä löydy toiveiden mukaista koulutusalaa tai tutkintoa, joten pieni osa nuorista hakeutuu kauemmas opiskelemaan.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä oppivelvollisuuslaiksi. Lain tarkoituksena on varmistaa, että kaikki peruskoulun päättävät opiskelijat siirtyvät toisen asteen opintoihin ja suorittavat ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon.

Kyllä voi. Osaamisen arvioijia koskevat hallintolain esteellisyyssäännökset, jossa esteellisyys tulee esimerkiksi sukulaissuhteen, toimeksiantosuhteen tai asian ratkaisusta saatavan hyödyn tai vahingon perusteella tai muun puolueettomuuden vaarantumisen perusteella. Myös muilla koulutusasteilla, kuten perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja korkeakoulutuksessa, oma opettaja toimii opiskelijan osaamisen arvioijana.

Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan opiskelupaikka toisella asteella. Kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi. Suunnitelmassa sovitaan nuorelle sopivasta ja häntä motivoivasta tavasta opiskella sekä saada tukea ja ohjausta opintojen aikana.

Koulutukseen voi hakea ympäri vuoden, mikä mahdollistaa koulutuspaikan tarjoamisen kesken vuotta niille, jotka ovat vaarassa pudota koulutuksen ulkopuolelle ja tarvitsevat uutta opiskelupaikkaa.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli kannustaa koulutuksen järjestäjiä vähentämään keskeyttämistä ja pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta.

Ammatilliseen koulutukseen voi hakea ympäri vuoden, mikä mahdollistaa koulutuspaikan tarjoamisen kesken vuotta, esimerkiksi maahanmuuttajille heti kotoutumiskoulutuksen jälkeen.

Uusi tutkintojärjestelmä lisää mahdollisuuksia yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä ja mahdollistaa joustavat opintopolut. Opiskelija voi suorittaa kokonaisia tutkintoja tai tutkinnon osan tai osia. Maahanmuuttaja voi esimerkiksi edetä kohti tutkintoa vaiheittain, jos koko tutkinto tuntuu aluksi liian suurelta tavoitteelta.

Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy yhteisiä tutkinnon osia, joiden avulla varmistetaan, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on työssä ja elämässä tarvittavat perustaidot, kaikilla toimialoilla tarvittavaa yhteistä osaamista sekä yhtäläiset valmiudet jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Yhteisiä tutkinnon osia ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Maahanmuuttaja voi sisällyttää tutkintoonsa valinnaisina osina esim. suomen tai ruotsin kielen opintoja tai yhteiskunta- ja työelämäosaamista ja vahvistaa näin edellytyksiään pärjätä Suomen työmarkkinoilla.

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma opintojen suorittamiseksi, joten maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet voidaan ottaa huomioon ja löytää hänelle motivoivin tapa opiskella. Tarvittaessa osana tutkintokoulutusta voidaan järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja, joiden avulla opiskelija voi vahvistaa opiskelutaitoja, kuten kielellisiä, matemaattisia tai tietoteknisiä valmiuksia tai opiskelutekniikkaa.

Tutkintotavoitteinen ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta järjestetään osana ammatillista koulutusta. Työvoimakoulutukseen haetaan aina työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) kautta, ja TE-toimisto päättää opiskelijoiden valitsemisesta työvoimakoulutukseen yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa. Opiskelijaksi voidaan valita koulutukseen ja sen tavoitteena olevaan ammattiin tai tehtävään soveltuva henkilö, jolla on TE-toimiston toteama koulutustarve.

Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää oikeus järjestää ammatillisia tutkintoja ja koulutusta työvoimakoulutuksena. Koulutuksen järjestäjät, joilla on työvoimakoulutuksen tehtävä järjestämisluvassaan, tekevät yhteistyötä TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa työvoimakoulutuksen tarjontaa suunnitellessaan. Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien lisäksi työvoimakoulutuksena on mahdollista suorittaa valmentavia koulutuksia ja muuta ammatillista koulutusta.

Työvoimakoulutukseen kohdennetaan tietty osa valtion talousarviossa päätetystä ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärästä. Vastaavasti työvoimakoulutuksen järjestämisoikeuden saaneen koulutuksen järjestäjän opiskelijavuosimäärästä tietty osa varataan työvoimakoulutukseen. Sekä työvoimakoulutusta koskevia järjestämislupia että opiskelijavuosimäärää päättäessään opetus- ja kulttuuriministeriö kuulee työ- ja elinkeinoministeriötä.

Työvoimakoulutuksen toteuttamisessa noudatetaan pääsääntöisesti lakia ammatillisesta koulutuksesta ja tietyin osin lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Työvoimakoulutus eroaa muusta ammatillisesta koulutuksesta muun muassa koulutuksen suunnittelun, opiskelijavalinnan, aloittamisen, keskeyttämisen, päättämisen, henkilökohtaistamisen ja opiskelun maksuttomuuden osalta.

Koulutuksen järjestäjä voi myydä kaikkia järjestämisluvassa määrättyjä ammatillisia tutkintoja, tutkinnon osia ja niihin valmistavaa tutkintokoulutusta EU/ETA-alueen ulkopuolella. Lisäksi koulutuksen järjestäjä voi myydä tutkintoja, tutkinnon osia ja niihin valmistavaa tutkintokoulutusta tilauskoulutuksena opiskelijaryhmille ja toteuttaa koulutuksen missä vain, jos opiskelijat ovat ETA-alueen ulkopuolisten valtioiden kansalaisia. Tutkintoon johtamatonta koulutusta, konsultointia, oppilaitoskonsepteja tai oppimisympäristöjä yms. on voinut viedä jo tähänkin asti, ja niiden vienti on mahdollista myös jatkossa.

Oppisopimuksiin ja koulutussopimuksiin on luotu yhtenäiset toimintamallit Parasta palvelua -hankkeessa. Hankkeen alkuvaiheessa luodut yhtenäiset sopimusmallit löytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivulta Työelämässä oppiminen.

Ministeriön asettama eHOKS-hankeryhmä on laatinut henkilökohtaistamisen prosessikuvauksen ja toimintamallin kuvauksen sekä HOKSin tietosisällön ja käsitteistön. Ne löytyvät ministeriön verkkosivulta Opintojen henkilökohtaistaminen.

Opetushallitus on rakentanut digitaalisen eHOKS-palvelun, joka otettiin käyttöön vuonna 2019. HOKS-lomakkeita ei ole valmisteilla.

Ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa ei ole tarkoitus käyttää osaamispisteitä, vaan koulutusten laajuus on tarkoitus kuvata muulla tavoin, ensisijaisesti koulutuksen kestona.

Kolutukseen järjestäjä antaa päätöksen eronneeksi katsomisesta myös silloin kun opiskelija itse ilmoittaa eroamisestaan. 

Lisäksi silloin, jos opiskelija katsotaan eronneeksi seuraavin perustein, hallintopäätös on aina tehtävä:

1. on ilmeistä, että opiskelijan tarkoituksena ei ole osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaiseen opetukseen ja näyttöihin tai muuhun osaamisen osoittamiseen eikä opiskelija ole esittänyt poissaololleen perusteltua syytä
2. opiskelija ei ole suorittanut valmentavaa koulutusta säädetyssä ajassa.

1.1.2018 jälkeen opintonsa aloittavat suorittavat iästä riippumatta myös yhteiset tutkinnon osat, jos haluavat suorittaa koko ammatillisen perustutkinnon. Tämä on ollut erityisesti työelämän järjestöjen toive, sillä monilla aikuisilla työllistymisen tai työuralla etenemisen esteenä ovat nimenomaan puutteelliset perustaidot, ei niinkään ammattiosaaminen.

Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan tietyn työnantajan henkilöstölle järjestettävää koulutusta, joka on osin työnantajan rahoittamaa ja osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti rahoitettua.

Henkilöstökoulutus eroaa muusta ammatillisesta koulutuksesta siten, ettei siihen ole vapaata hakeutumisoikeutetta, vaan työnantaja päättää opiskelijoiden valinnasta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. Työnantaja voi edellyttää, että henkilöstökoulutukseen sisältyy työnantajan tarpeiden mukaisia sisältöjä.

Henkilöstökoulutuksessa koulutuksen järjestäjällä on oikeus kerätä maksuja työnantajalta. Henkilöstökoulutuksen julkinen rahoitusosuus on 50 prosenttia laskennallisesta rahoituksesta. Suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksissa henkilökoulutuksen suoritteet otetaan huomioon täysimääräisinä, mutta tutkintotavoitteisen henkilöstökoulutuksen perusrahoitusta pienennetään siten, että julkinen rahoitus vastaa 50 prosenttia henkilöstökoulutuksen laskennallisesta rahoituksesta.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

Säännös velvoittaa koulutuksen järjestäjän tarjoamaan tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettua opetusta, opinto-ohjausta ja muuta ohjausta ja tukea riittävästi, jotta opiskelijalla voidaan katsoa olevan mahdollisuus saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet.

Lain mukaan koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen toteuttamisesta. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että sillä on järjestämislupansa mukaisen tehtävän toteuttamiseksi tarvittava osaaminen sekä taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset järjestämislupansa mukaisten tutkintojen ja koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjestämislupansa huomioon ottaen riittävä määrä opettajien virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Opettajien ja opinto-ohjaajien kelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, 986/1998).

Lain tarkoituksena on ollut varmistaa opiskelijan saaman opetuksen, ohjauksen ja opinto-ohjauksen laatu. Myös sivistysvaliokunta korostaa mietinnössään pedagogisesti pätevien ja kelpoisten opettajien keskeistä roolia opiskelijan oppimisprosessin suunnittelussa sekä osaamisen hankkimisessa, osoittamisessa ja arvioinnissa.

Tarkoitus on, että opetusta, ohjausta ja opinto-ohjausta antavat pedagogisesti pätevät ja kelpoisuusehdot täyttävät henkilöt. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa silloin, kun opettajan tai opinto-ohjaajan virkaa tai tehtävää hoitaa määräaikaisesti henkilö, joka ei täytä kaikkia kelpoisuusehtoja. Tällainen tilanne voi tulla eteen silloin, kun kelpoisuusehdot täyttävää henkilöä ei ole virkaa tai tehtävää täytettäessä saatavilla. Lisäksi erityisistä syistä ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa tarkoituksenmukaisin henkilö tukemaan opiskelijan osaamisen kehittymistä voi olla työelämästä tuleva asiantuntija, joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada palautetta osaamisensa kehittymisestä tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen aikana. Tutkintokoulutuksen tai valmentavan koulutuksen aikana opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja siitä palautetta antavat opetuksesta vastaavat opettajat ja muut opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen osallistuvat koulutuksen järjestäjän edustajat. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana osaamisen kehittymistä arvioi ja siitä palautetta antaa myös työpaikkaohjaaja.

Opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioi ja siitä palautetta antaa tavallisesti opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä. Opetuksesta vastaavan opettajan ohella opetukseen voi osallistua muita koulutuksen järjestäjän edustajia, esimerkiksi erityisopettaja tai työnohjaaja. He voivat arvioida opiskelijan osaamisen kehittymistä ja antaa siitä palautetta siltä osin kuin he osallistuvat opetukseen tai muutoin tukevat opiskelijaa osaamisen hankkimisessa. Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa osaamisen kehittymistä arvioi ja siitä palautetta antaa koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja tai perustellusta syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja sekä opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Lain tarkoitus on ollut turvata se, että opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioivat ja siitä palautetta antavat pääsääntöisesti pedagogisesti pätevät ja kelpoiset opettajat ja että opiskelija saa palautetta osaamisensa kehittymisestä myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana.

Kaikki ammatilliset tutkinnot tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Korkeakoulut päättävät kuitenkin itse opiskelijavalintamenettelyistään ja opiskelijaksi ottamisesta lainsäädännön puitteissa.

Jatko-opintovalmiuksia vahvistetaan ammatillisen koulutuksen aikana monin eri tavoin. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy kaikille opiskelijoille pakollisia yhteisiä tutkinnon osia, joissa vahvistetaan mm. äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten ja matematiikan osaamista. Lisäksi yhteisiä tutkinnon osia, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia parantavia opintoja voisi sisällyttää ammatilliseen perustutkintoon valinnaisina tutkinnon osina. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat voivat suorittaa yhteisiä tutkinnon osia erillisinä tutkinnon osina tarvittaessa. Myös ammatilliset tutkinnon osat ja erityisesti niihin sisältyvät elinikäisen oppimisen avaintaidot vahvistavat jatko-opintovalmiuksia.

Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja asetukseen on kirjattu pelisäännöt kaikille osapuolille. Esimerkiksi koulutussopimuksesta sovitaan tutkinnon osa kerrallaan, ja koulutussopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (=HOKS).

Koulutussopimus voidaan solmia myös tutkinnon osaa pienemmästä kokonaisuudesta tai useammasta tutkinnon osasta. Suunnitelmasta tulee ilmetä ne käytännön työtehtävät, joita tekemällä opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun osaamisen.

Opiskelijat saavat työpaikalla ohjausta ja tukea sekä työpaikkaohjaajilta että koulutuksen järjestäjän nimeämältä opettajalta tai perustellusta syystä muulta koulutuksen järjestäjän edustajalta. Perusteltu syy muun koulutuksen järjestäjän edustajan nimeämiseen on esimerkiksi silloin, kun opiskelijalta puuttuva osaaminen hankitaan oppisopimuskoulutuksena ja kokonaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä.

Koulutussopimuksella voi periaatteessa opiskella niin paljon tutkinnosta kuin haluaa, mutta opiskelijalla ei saa teetättää mitä töitä tahansa. Hän on työpaikalla oppimassa HOKSissa sovittuja asioita, joten hänen pitää saada tehdä nimenomaan niitä työtehtäviä, joissa asiat voi oppia. Lisäksi hänen tulee saada ohjausta ja tukea sekä palautetta osaamisen kehittymisestä, jotta hänen osaamisensa kehittyy sovitulla tavalla.  

Yrittäjän omassa yrityksessä tulee olla käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa ja tarpeelliset työvälineet. Yrittäjällä täytyy olla vähintään 25 h/viikko työtä yrittäjänä sellaisissa oman yrityksen toimintaan ja koulutuksen tavoitteeseen liittyvissä tehtävissä, että koulutuksen tavoitteen mukainen tarvittava osaaminen pystytään hankkimaan yrityksessä tapahtuvassa oppimisessa. Työpaikkaohjaajaksi (mentori) sovitaan joko yrittäjän omassa yrityksessä tai toisessa työpaikassa työskentelevä tai muutoin työpaikkaohjaajaksi soveltuva ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilö. Lisäksi tulee varmistaa mm. Y-tunnus, yritysmuoto (Tmi, OY, osuuskunnan jäsen itsenäisenä yrittäjänä, AY, KY) ja lakisääteinen YEL- tai MYEL-vakuutus.

Opiskelijalla on oikeus saada sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa osaamistavoitteiden saavuttamisen. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijalle laadittavassa henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on seurata opiskelijan osaamisen kehittymistä.

HOKS liitetään aina työpaikalla järjestettävää koulutusta koskeviin sopimuksiin. Oppisopimuksessa tai koulutussopimuksessa voidaan sopia myös tarpeellisista asioista, jotka voivat liittyä esimerkiksi koulutuksen järjestäjän tukeen työpaikalle. Koulutuksen järjestäjä perehdyttää työpaikkaohjaajan ja osaamisen arvioijan tehtävään.

Oppisopimus perustuu määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen, joten oppisopimusopiskelija on samalla työllinen. Opiskelijalle maksetaan palkkaa ja työantajalle koulutuskorvausta.

Oppisopimuksella voi hankkia vaikka kaiken tutkinnon suorittamiseen tarvittavan osaamisen, eli oppisopimus voidaan sopia kerralla koko tutkintoon. Oppisopimus voidaan sopia myös tutkinnon osaan tai tutkinnon osaa pienempään kokonaisuuteen.

Koulutussopimuksella opiskellessaan opiskelija ei ole työsuhteessa eli hän on opiskelija eikä saa palkkaa. Myöskään työpaikalle ei makseta koulutuskorvausta. Koulutussopimuksesta sovitaan aina tutkinnon osa kerrallaan.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on suunnitella HOKSissa opiskelijan tavoitteiden ja sekä tunnistetun aiemmin hankitun osaamisen perusteella opiskelijan tarvitsema osaaminen ja ajoittuminen. Oppi- tai koulutussopimuksen kesto perustuu HOKSin sisältöön ja suunniteltuun kestoon.

Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu HOKSin laadintaan ja päivittämiseen, jos koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena.

Koulutustyöpaikalla on oltava käytettävissä tutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen kannalta tai HOKSin ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeelliset työvälineet, ammattitaidoltaan ja koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevä henkilöstö.

Koulutustyöpaikalta täytyy nimetä opiskelijalle ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Koulutussopimuksen ja oppisopimuksen erilaiset menettelyt koulutuskorvausten maksamisen osalta perustuvat siihen, että näiden kahden sopimusmuodon välillä tulee olla riittävät tunnusmerkistön erot, jotta koulutussopimusta ei tulkittaisi missään tilanteessa työsuhteeksi. Yksi ero kytkeytyy oleellisesti opiskelijalle maksettaviin vastikkeisiin ja työnantajalle maksettaviin korvauksiin.

Näin ollen uuden lain lähtökohtana on ollut, että koulutussopimuksessa työpaikoille ei makseta korvauksia työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamisesta aiheutuviin kuluihin. Oppisopimuskoulutuksessa koulutuskorvauksia tulee maksaa, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia.

Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta. Koulutuskorvauksen määrästä ja maksuaikataulusta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välisessä sopimuksessa.

Työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon:

• tarvittava tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen tai muun ammatillisen koulutuksen edellyttämä osaamisen hankkiminen
• opiskelijan osaaminen ja työkokemus sekä
• opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet tai opiskelijan saama erityinen tuki.

Yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa koulutuskorvausta voidaan maksaa toiselle työnantajalle tai henkilölle oppisopimuskoulutusta saavan yrittäjän ohjauksesta ja neuvonnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Ei. Koulutuskorvaus maksetaan työnantajalle, jos työnantajalle arvioidaan aiheutuvan kustannuksia oppisopimuskoulutuksesta.

Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikka:

• suunnittelee ja mahdollistaa opiskelijan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaisissa työtehtävissä.
• suunnittelee ohjauksen järjestämisen ja nimeää työpaikkaohjaajan ja muut oppimista ohjaavat henkilöt, joilla on valmiudet ja resurssit ohjaustehtävän hoitamiseen, sekä esittää työpaikan edustajan näytön arvioijaksi.
• huolehtii siitä, että työpaikkaohjaaja ja työpaikan henkilöstö ovat tietoisia opiskelijan oppi- tai koulutussopimukseen ja/tai näyttöön liittyvistä suunnitelmista ja työtehtävistä.

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa koulutussopimustyöpaikka seuraa lisäksi opiskelijan osaamisen kehittymistä, raportoi koulutuksen järjestäjälle etenemisestä ja ryhtyy toimenpiteisiin silloin, kun suunnitelman mukaista osaamista ei pystytä saavuttamaan.

Koulutuksen järjestäjä:

• vastaa koulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta. 
• nimeää opiskelijan oppisopimuksen vastuuhenkilön, joka varmistaa työpaikan soveltuvuuden oppisopimukseen ja näyttöön.
• huolehtii, että työpaikkaohjaajan ohjausosaaminen varmistetaan ja antaa tarvittavat tiedot opiskelijan lähtötilanteesta.
• tukee oppisopimustyöpaikkaa oppisopimuksen ja näyttöjen toteuttamisessa.
• valvoo/vastaa, että oppisopimuskoulutusta järjestetään lakien ja asetusten mukaisesti.

Jos oppisopimus tai koulutussopimus puretaan laissa määritellyillä tietyillä perusteilla, koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus hankkia muulla tavoin HOKSin mukainen tavoitteeksi asetettu osaaminen.

Jos opiskeluoikeus väliaikaisesti keskeytetään, keskeytyy oppisopimuskoulutus tai koulutussopimukseen perustuva koulutus vastaavaksi ajaksi.

Kyllä voi. Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta.

Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella.

Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta, mutta huolehtii kuitenkin siitä, että jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä. Opiskelijasta ei tältä ajalta kerry perusrahoituksen laskennan perusteena käytettäviä opiskelijavuosia.

Työpaikkaohjaajan pitää olla ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä.

Työelämän edustajalla näytön arvioijana tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on perehdyttää työelämää edustavat arvioijat osaamisen arviointiin.

Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutuksen johdosta ja sopimusten valvonnasta. Jokaisella opiskelijalla on työpaikalla nimetty vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa opiskelijaa osaamisen hankkimisessa ja antaa palautetta osaamisen kehittymisestä.

Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan tekemällä käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa (näyttö). Näyttöä arvioi kaksi arvioijaa, joista toinen edustaa työelämää ja toinen on opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Kahdella arvioijalla pyritään siihen, että arvioinnissa toteutuu työelämälähtöisyys sekä osaamis- ja kriteeriperusteisuus.

Työnantaja tai muu työpaikan edustaja osallistuu HOKSin laadintaan ja päivittämiseen siltä osin, kun koulutus järjestetään oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai osaaminen osoitetaan työpaikalla.

Työpaikkaohjaaja huolehtii opiskelijan perehdytyksestä ja osallistuu oppi- tai koulutussopimuksen sekä osaamisen osoittamisen (näytön) suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työpaikkaohjaaja ohjaa opiskelijaa työpaikalla tavoitteellisesti HOKSissa suunnitellun sisällön mukaisesti ja antaa palautetta opiskelijan osaamisen kehittymisestä. Lisäksi työpaikkaohjaaja tekee ohjausyhteistyötä oppilaitoksen, opettajan ja muiden työpaikan työntekijöiden kanssa.

Ei voi. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei saa palkkaa eikä vastiketta. Stipendin myötä saattaisivat työsuhteen ehdot täyttyä, vaikkei siitä olisikaan kirjallisesti sovittu.

Työnantaja tai koulutussopimustyöpaikan tarjoaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään.

Koulutuskorvauksen määrästä ja maksuaikataulusta sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välisessä sopimuksessa.

Työnantajalle oppisopimuskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon:

• tarvittava tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaidon tai osaamisen hankkiminen tai muun ammatillisen koulutuksen edellyttämä osaamisen hankkiminen
• opiskelijan osaaminen ja työkokemus sekä
• opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat ohjaus- ja tukitoimet tai opiskelijan saama erityinen tuki.

Koulutussopimus voidaan purkaa opiskelijan siirtyessä hankkimaan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteeksi asetettua osaamista oppisopimuskoulutuksena.

Jos työpaikalla on työvoimalle kysyntää ja sopivia työtehtäviä, on suositeltavaa tehdä koko työpaikalla hankittavan osaamisen ajalle oppisopimus, jolloin yhdellä sopimuksella voi sopia kaikesta.

Jos opiskelija kuitenkin opiskelee työpaikalla koulutussopimuksella, voi hän tehdä palkallisia töitä koulutussopimustyöpaikassaan vapaa-aikanaan. Jotta eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet olisivat tällaisissa tilanteissa selkeät, on tärkeää erottaa koulutussopimukseen perustuva koulutus ja työsuhde ajallisesti toisistaan.

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija tekee työpaikalla HOKSissa suunniteltuja työtehtäviä näiden työtehtävien tekoon määriteltynä työaikana. Muut kuin HOKSissa suunnitellut työtehtävät täytyy pystyä erittelemään esim. työvuoroluettelon avulla opiskelijan vapaa-ajalla työsuhteessa tehtävistä työtehtävistä.

Työnantaja vastaa siitä, että se noudattaa työlainsäädäntöä ja huolehtii esim. työaikalainsäädännön mukaisesta työajasta.

Työvoimakoulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen toteutetaan koulutussopimuksessa. Oppisopimusta ei voida toteuttaa työvoimakoulutuksena.

Kyllä voi. Henkilökohtaistamisen yhteydessä on mahdollista sopia muusta työpaikalla käytännön töitä tekemällä tapahtuvasta oppimisesta kuin oppisopimuskoulutuksesta tai koulutussopimukseen perustuvasta koulutuksesta nykytilaa vastaavasti. Tällöin työvoimakoulutus voidaan jaksottaa työsuhteen ajaksi ja työvoimakoulutukseen palata työsuhteen jälkeen.

Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjälle tai työnantajalle ei synny erityisiä ohjausvastuita tai muita velvoitteita, joten työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ei tarvitse sopia erillisellä sopimuksella. Koulutuksen järjestäjä ei vastaa tällaisen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta, sisällöstä, johdosta tai valvonnasta.

Koulutuksen järjestäjän on kuitenkin huolehdittava siitä, että opiskelijan palatessa koulutukseen, työpaikalla kertynyt osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi koulutusta tai jos osaamista ei kerry työpaikalla yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisesti, opiskelijalla on mahdollisuus hankkia puuttuva osaaminen muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä.

Koulutuksen järjestäjä sopii TE-toimiston kanssa työvoimakoulutuksen jaksotuksesta. Työvoimakoulutusta ei siis päätetä ja aloiteta uudelleen, vaan se jaksotetaan samaan tapaan kuin esimerkiksi lomajaksojen aikana. Jaksotuksen ajalta koulutuksen järjestäjä ei voi ilmoittaa opiskelijaa työvoimakoulutuksen perusrahoituksen perusteeksi.

Opiskelijan tulee ilmoittaa oma asiointi -palvelun kautta TE-toimistolle alkaneesta työsuhteesta ja työttömyysetuuden maksajalle (työttömyyskassa tai KELA) palkkatuloista.

Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä, joka työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan. Ajantasaiset tiedot työttömyysetuuden maksamisesta ja mahdollisista odotusajoista työsuhteen päättymisen jälkeen saa KELAlta tai työttömyyskassoilta.

Opiskelija voi myös siirtyä työvoimakoulutuksesta oppisopimukseen (katso oma kysymys oppisopimuksesta).

Kyllä voi. Suositeltavaa on, että tällöin oppisopimus solmitaan koko tavoitteena olevan osaamisen hankkimisen loppuun asti, eikä opiskelija palaa enää työvoimakoulutukseen.

Jos opiskelija kuitenkin siirtyy työvoimakoulutuksen aikana tietyn ajanjakson ajan hankkimaan osaamista oppisopimuskoulutuksena ja palaa sen jälkeen taas hankkimaan osaamistaan työvoimakoulutuksena, voidaan työvoimakoulutus jaksottaa oppisopimuskoulutuksen ajaksi.

Työvoimakoulutuksen järjestäjä sopii TE-toimiston kanssa työvoimakoulutuksen jaksotuksesta. Työvoimakoulutusta ei siis päätetä ja aloiteta uudelleen, vaan se jaksotetaan samaan tapaan kuin esimerkiksi lomajaksojen aikana.

Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee huomioida, että opiskelija kirjataan rahoituksen perusteeksi Koski-järjestelmään aina tosiasiallisen toteuman mukaisesti joko työvoimakoulutukseen tai ”normaaliin” ammatilliseen koulutukseen.

Opiskelijan tulee ilmoittaa oma asiointi -palvelun kautta TE-toimistolle alkaneesta työsuhteesta ja työttömyysetuuden maksajalle (työttömyyskassa tai KELA) palkkatuloista. Työttömyysetuuteen ei ole oikeutta henkilöllä, joka työllistyy kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan.

Ajantasaiset tiedot työttömyysetuuden maksamisesta ja mahdollisista odotusajoista työsuhteen päättymisen jälkeen opiskelija saa KELAlta tai työttömyyskassoilta.

Oppi- tai koulutussopimusta ei ole mahdollista tehdä, jos osuuskunnan henkilöstö koostuu ainoastaan toisista opiskelijoista. Opiskelijoiden omistamassa osuuskunnassa eivät oppisopimuskoulutuksen edellytykset esim. vastuullisen työpaikkaohjaajan ammattitaidon, koulutuksen tai työkokemuksen osalta täyty.

Oppisopimuskoulutus on yksi tapa hankkia ammatillista osaamista, joten se ei ole este kaksoistutkinnon suorittamiselle. Muutama asia on hyvä huomioida:

Alaikäisiin sovelletaan lakia nuorista työntekijöistä, joten kannattaa aina etukäteen selvittää em. laissa olevat rajoitukset ja sitä myötä mahdollisuudet tehdä töitä lukiokoulutuksen aikana. Jos myös kaikki oppisopimuskoulutuksen edellytykset täyttyvät, voidaan opiskelijalle tehdä oppisopimus.

Jos opiskelija on aloittanut lukiokoulutuksen suorittamisen ennen ammatillista koulutusta, voidaan opiskelija lukea perusrahoituksen perusteeksi ainoastaan lukiokoulutuksessa. Jos taas opiskelija on aloittanut ammatillisen koulutuksen ennen lukiokoulutusta, ilmoitetaan perusrahoituksen perusteeksi ainoastaan ammatillisessa koulutuksessa.

Oppisopimusopiskelijan suorittamat tutkinnon osat ja tutkinnot otetaan huomioon suoritusrahoituksen perusteena siitä riippumatta, luetaanko opiskelija rahoituksen perusteeksi jo jossain muussa rahoituslain soveltamisalaan kuuluvassa koulutuksessa (esim. lukiokoulutus). Oppisopimusopiskelija otetaan huomioon myös vaikuttavuusrahoituksen perusteena.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 18 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueelle sekä hyvinvointiyhtymään katsotaan liikkeenluovutukseksi. Liikkeenluovutukseksi katsotaan myös kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevien opiskeluhuollon psykologien ja kuraattoreiden siirtyminen hyvinvointialueelle ja hyvinvointiyhtymään. Tätä säännöstä sovelletaan oppisopimuskoulutukseen, koska kyse on työ- tai virkasuhteesta. 

Oppisopimuskoulutuksen osalta on huomioitava ja tehtävä muutokset oppisopimukseen mm.:

• Muutettava sopimuksiin työnantajan nimi, y-tunnus, yhteystiedot sekä mahdollisesti muuttuvat yhteyshenkilöä ja työpaikkaohjaajaa koskevat tiedot. Oppisopimuksen liitteenä olevaan HOKSiin muutetaan tarvittaessa vastuullista työpaikkaohjaajaa koskevat tiedot. Muutokset toteutetaan myös eHOKSiin.  
• Ennen 1.1.2023 päättyvää oppisopimusta ei pureta ja se ei näy purkautumistilastossa.  
• Koulutuksen järjestäjä on syytä varmistaa, että oppisopimuksen edellytykset täyttyvät hyvinvointialueella ja hyvinvointiyhtymässä 1.1.2023 jälkeenkin.
• Koulutuksen järjestäjän on huomioitava opintohallintojärjestelmän yhteentoimivuus ja vaikutukset mahdolliseen työnantajarekisteriin sekä koulutuksen järjestäjän arkiston muodostumissäännön velvoitteet. 
• Opiskelijaa ja työnantajan edustajia tiedotetaan muutoksen toteuttamisesta.   
• Koulutuksen järjestäjä huolehtii omassa organisaatiossa riittävästä tiedottamisesta esim. oppisopimustoimijat, opetus- ja ohjaushenkilöstö, opintohallintojärjestelmän pääkäyttäjät ym. 
• Alkavaan oppisopimukseen (sopimuksen lisätietoihin) voidaan merkitä tieto tulevasta työnantajamuutoksesta lisätietoja kohtaan: 1.1.2023 alkaen työnantajan nimi ja y-tunnus muuttuu xx työnantajasta xx työnantajaksi ja y-tunnus xx:stä xx:ään.
   

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 18 §:n mukaista liikkeenluovutusta koskevaa säännöstä ei sovelleta koulutussopimuksiin, koska kyseessä ei ole työ- tai virkasuhde. Koulutussopimusten siirtymisen osalta koulutuksen järjestäjien on hyvä olla yhteydessä kuntiin/hyvinvointialueisiin.

Työelämäpalaute kerätään siltä organisaatiolta, joka on ollut sopimusosapuoli eHOKSiin tutkinnon osaan tallennetun työpaikkajakson päättymisen hetkellä. Työpaikkaohjaajakysely lähetetään työpaikkaohjaajalle siihen sähköpostiosoitteeseen ja/tai puhelinnumeroon, joka on tallennettu eHOKSiin työpaikkajakson päättymiseen mennessä. Jos yhteystiedot muuttuvat uuden työnantajan yhteystiedoiksi, uudet yhteystiedot tulee muuttaa ennen liikkeenluovutushetkellä kesken olevan työpaikkajakson päättymistä.  Työpaikkakyselyyn, joka kerätään liikkeenluovutuksen jälkeen, voi muodostua vastauslinkkejä sekä vanhaan että uuteen organisaatioon, jos molempiin organisaatioihin on ollut päättyneitä työpaikkajaksoja. Näissä tilanteissa linkkejä ei yhdistetä esimerkiksi niin, että vanhat työpaikkajaksot yhdistettäisiin uuteen työpaikkakyselyn linkkiin. Näissä tilanteissa vanhaan ja uuteen organisaatioon muodostetut vastauslinkit lähetetään molemmat uudelle organisaatiolle. Tietojen muuttamisen tekee koulutuksen järjestäjä. Tiedot tulee muuttaa opintohallintojärjestelmiin, josta ne siirtyvät eHOKSiin. Jos tiedot muutettaisiin suoraan eHOKSiin, opintohallintojärjestelmiin mahdollisesti muuttamatta jääneet tiedot muuttaisivat HOKSin muuttamisenpäivityksen yhteydessä väärän tiedon uudelleen eHOKSiin.

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (= HOKS) sovitaan mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, hankittavasta osaamisesta ja osaamisen hankkimistavasta, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta, myös erityisestä tuesta.

Tarkoituksena on, että henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laadittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Tarkkaa ajankohtaa HOKS:n laatimiselle ei ole säädetty.

Oppisopimuskoulutuksen osalta suunnitelma tulee kuitenkin laatia oppisopimuskoulutukseen hakijalle tarvittavin osin jo ennen koulutuksen alkua, koska suunnitelma pitää olla liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.

Jos opiskelijalla on puuttuvaa osaamista, jota hän hankkii HOKSin mukaisesti ennen näyttöä tai muuta osaamisen osoittamista, HOKSin laadinta voi olla osa opiskelua ja HOKSia voidaan tehdä rinnan alkuvaiheen opiskelun kanssa.

Tarkoituksena on, että HOKS laaditaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Oppisopimuskoulutuksessa tai koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa HOKS tulee olla laadittuna ennen sopimusten hyväksymistä.

Ratkaisevaa opiskelijavuosien ja -päivien laskennan näkökulmasta on opiskeluoikeuden alkamispäivä, sillä opiskelija otetaan huomioon perusrahoituksen perusteena opiskeluoikeuden alkamispäivästä siihen päivään asti, kun opiskeluoikeus päättyy (pois lukien ne päivät, kun opiskelijan opiskeluoikeus on väliaikaisesti keskeytetty tai kun HOKSissa on sovittu, että opiskelija ei opiskele kaikkina säännönmukaisina päivinä).

Jos opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista eli osallistumalla pelkkään näyttöön, koulutuksen järjestäjä saa tämän opiskelijan osalta vain suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, vaikka opiskelijalle tulee laatia HOKS. HOKSin laadintaan käytetty aika ei näissä tapauksissa kerrytä perusrahoituksen opiskelijapäiviä.

HOKSin allekirjoittamisesta ei säädetä laissa. Myöskään siitä ei säädetä, että HOKS on tehtävä paperilla.

HOKSin hyväksyminen on kuitenkin voitava todentaa, joten opetus- ja kulttuuriministeriö on suositellut käytettäväksi allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista HOKSia ensikertaa hyväksyttäessä. HOKSiin myöhemmin tehtävät muutokset on voitu hyväksyä allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista kevyemmällä menettelyllä.

HOKSin ensikertaisen hyväksymisen ja päivittämisen kaltaiset päätökset tehdään nykyään sähköisissä asianhallintajärjestelmissä, joihin jää riittävät tiedot asiakirjan alkuperäisyyden sekä päätöksentekijän identiteetin osoittamiseksi ja siitä varmistumiseksi, joten ei ole estettä sille, että myös HOKSin ensikertainen hyväksyntä tehdään suoraan sähköisessä järjestelmässä.

Se, miten alaa vaihtavan opiskelijoiden aiemmin suorittamat toisen ammatillisen tutkinnon osat voidaan huomioida osaamisen tunnustamisessa, riippuu käytännössä siitä, mitä suoritettavan ammatillisen tutkinnon voimassa olevat tutkinnon perusteet mahdollistavat.

Jos aiemmin suoritetut ammatillisen tutkinnon osat eivät ole voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisia vaan suorittamisesta on jo aikaa, koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat vertaavat aiemmin suoritettujen tutkinnon osien sisältöjä suoritettavan ammatillisten tutkinnon tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin.

Vertailun perusteella arvioijat arvioivat, onko osaaminen ajantasaista ja miltä osin se vastaa suoritettavan tutkinnon tutkinnon perusteissa edellytettyä osaamista. Niiltä osin kuin aiempi osaaminen vastaa tutkinnon perusteita, arvioijat tunnustavat osaamisen osaksi suoritettavaa tutkintoa. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata osoittamaan osaamisensa näytössä tai muulla tavoin.

Osaamisen tunnustamisessa oleellista on osaamisen vastaavuus. Osaamispisteet ovat täydentävää tietoa tutkinnon tai sen osan laajuudesta, joten niillä ei ole merkitystä ilman niitä vastaavaa osaamista. Opintoviikkojen muuntamiseen osaamispisteiksi ei ole olemassa kaavaa, koska opintoviikot ja osaamispisteet eivät ole osaamisen laajuuden näkökulmasta keskenään suoraan verrattavia mittayksiköitä.

Säädökset lähtevät siitä, että koulutuksen järjestäjän nimeämillä arvioijilla on tarvittava asiantuntemus ajantasaisuuden arviointiin. Osaamisen arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin. Ajantasaisuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi se, miten henkilö on ylläpitänyt hankkimaansa osaamista työkokemuksen tai harrastustoiminnan kautta.

Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka vanhoja tutkinnon osia voidaan tunnustaa. Keskeistä on arvioida, onko opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen (esim. 1980-luvulla suoritettu ammatillisen tutkinnon osa) ajantasaista arviointihetkellä.

Osaamisen tunnustamista koskevat säädökset eivät edellytä sitä, että opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen on osoitettu näytössä.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on määritellä tunnustettavan tutkinnon osan laajuus, jos laajuutta ei ole tai laajuus on määritelty muussa yksikössä kuin osaamispisteinä.

Tunnustettavan osaamisen laajuus määräytyy suoritettavan tutkinnon perusteissa määrätyn tutkinnon muodostumisen ja ammatillisten tutkinnon osien tai ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa‐alueiden laajuuksien mukaisesti.

Jos osaamista tunnustetaan perustutkinnon ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin sisältyviin korkeakouluopintoihin, koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa perustutkinnossa edellytettyyn osaamiseen. Tarvittaessa korkeakouluopintojen arvosanat muunnetaan ammatillisen koulutuksen arviointiasteikon mukaiseksi.

Se, mitkä korkeakouluopinnot tai muut opinnot tai muiden ammatillisten tutkintojen osat on mahdollista tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa, riippuu siitä, mitä kyseisen tutkinnon perusteet mahdollistavat.

Jos tutkinnon perusteissa ei ole rajattu valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi soveltuvia korkeakouluopintoja mihinkään tiettyyn alaan tai tutkintoon, vaan puhutaan "ammatillista osaamista tukevista korkeakouluopinnoista", tunnustettavat korkeakouluopinnot voivat olla muultakin alalta kuin edellä mainituilta aloilta. Niiden on kuitenkin hyvä tukea sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tuottamaa ammatillista osaamista eli lähihoitajuutta.

Kun arvioijat tunnustavat osaamista korkeakouluopinnoista, suositellaan käytettäväksi kursseja tai jaksoja, joiden tavoitteet ja sisältö on selkeästi määritelty ja löydettävissä. Kurssin ja jakson valinnasta ja laajuudesta sovitaan opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisessa. Kasvatustieteen aineopintoja ei tunnusteta kokonaisuutena, vaan aineopintoihin sisältyviä kursseja sen verran, että laajuus on yhteensä riittävä.

Ammatillisten tutkintojen lainsäädännössä määritelty tutkinnon laajuus on tutkinnon minimilaajuus. Opiskelijan on kerrytettävä osaamispisteitä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti niin, että hän saa esim. ammatillista perustutkintoa suorittaessaan vähintään 180 osaamispistettä.

Korkeakouluopinnot on mitoitettu opintopisteillä, joiden määrittelyn lähtökohta ei täysin vastaa ammatillisten tutkintojen osaamispisteitä. Tästä syystä korkeakoulun opintopisteitä ei voi suoraan siirtää tutkinnon osien laajuuksiksi osaamista tunnustettaessa. Eurooppalaisessa määrittelyssä on kuitenkin yhteneväisyyksiä, joten opintopisteitä voi hyödyntää sen varmistamisessa, että tunnustettava kokonaisuus on riittävän laaja valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi. Jos opintopistemäärä on pieni, tarvitaan useampi yliopiston kurssi kyseisen valinnaisen tutkinnon osan paikalle.

Ulkomailla hankittua osaamista on mahdollista tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa esim. silloin, kun opiskelija on vaihdossa ulkomailla ja suorittaa sinä aikana opintoja ulkomaisessa yhteistyöoppilaitoksessa. Tällöin on varmistettu ennalta osaamisen vastaavuus ja se, että kyseessä on toimivaltainen viranomainen.

Myös muuta osaamista on mahdollista tunnustaa ulkomaisista todistuksista. Todistusten pitää olla virallisesti käännettyjä. Lisäksi olisi hyvä olla/nähdä myös alkuperäinen todistus. EU-maiden oppilaitosten antamien todistusten ja muiden maiden oppilaitosten antamien todistusten välillä ei ole eroa suhteessa siihen, voiko osaamista tunnustaa vai ei.

Hankaluutena osaamisen tunnustamisessa ulkomaisesta todistuksesta on se, että osaamista tunnustavan pitää itse varmistaa, että kyseessä on kyseisessä maassa toimivaltainen viranomainen. Lisäksi osaamista tunnustavan on usein lähes mahdotonta tai erittäin vaikeaa varmistaa ulkomaisen todistuksen perusteella, mitä osaamista opiskelija oikeasti on hankkinut ja osoittanut. Hänen pitäisi nähdä todistusten lisäksi myös opetussuunnitelmat tai koulutusten sisällöt ja tavoitteet. Myös arviointiasteikot voivat poiketa toisistaan niin, ettei muuntotaulukkoa ulkomaisen arvosanan muuntamiseksi ole olemassa.

Tällöin parhaimmaksi vaihtoehdoksi jää osaamisen tunnistaminen ja huomioon ottaminen osaamisen hankkimisen suunnittelussa sekä osaamisen osoittaminen näytössä, jotta se voidaan luotettavasti arvioida.

Opetushallituksella ei ole kattavaa luetteloa ulkomaisista ja toimivaltaisista viranomaisista, jotka arvioivat ja todentavat ammatillista osaamista ja lukio-opintoja. Lisätietoja toimivaltaisista ulkomaisista korkeakouluista ja yliopistoista saa Opetushallituksen tutkintojen tunnustamisen yksiköstä.

Jos kyseessä on toimivaltainen viranomainen, osaaminen voidaan tunnistaa asiakirjojen perusteella, mutta aina suhteessa jonkin ammatillisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin (voi olla myös paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaava tutkinnon osa) tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen osaamistavoitteisiin. Osaaminen on pystyttävä arvioimaan suoritettavan tutkinnon perusteen mukaisella osaamisen arviointiasteikolla.

Toimivaltaisiksi viranomaisiksi katsotaan sellaiset koulutuksen järjestäjät/oppilaitokset, joilla on ammatillisen koulutuksen järjestämislupa tai muu vastaava ministeriön lupa tai esim. ulkomaalaisten oppilaitosten osalta akkreditointi kyseisessä maassa.

Jos kyseessä ei ole toimivaltainen viranomainen, osaamista ei voida todistuksen tai asiakirjojen perusteella suoraan tunnustaa. Osaaminen voidaan kuitenkin tunnistaa ja ottaa huomioon esim. niin, että opiskelija voidaan ohjata suoraan tutkinnon osan näyttöön osoittamaan osaamisensa, jos 4H-toiminnassa hankittu osaaminen vastaa sisällöltään jotakin suoritettavaan tutkintoon pakollisena tai valinnaisena kuuluvaa tutkinnon osaa.

Tutkinnon osan osaamisen arvioinnin voi suorittaa vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä ja koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat. Koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat päättävät osaamisen arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti. Osaamisen arviointi on julkinen hallintotehtävä ja arvioijien tekemä arviointipäätös on hallintopäätös. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut uuden lainsäädännön myötä.

Hallintopäätöksen muoto- ja sisältövaatimuksista säädetään hallintolaissa. Erityislainsäädännössä voi lisäksi olla päätöksen sisältöä tai muotoa koskevia erityissäännöksiä. Hallintopäätös tehdään kirjallisesti. Hallintolaissa ei kuitenkaan edellytetä päätöksen allekirjoittamista, joskin sen on perinteisesti katsottu kuuluvan hyvän hallinnon vaatimuksiin. Allekirjoitusvaatimus on oikeuskirjallisuudessa käydyssä keskustelussa sidottu esimerkiksi asiakirjan aitouteen, velvollisuuteen ilmoittaa päätöksentekijän tiedot (mm. virkavastuun kohdentamiseksi) sekä päätöksen muuttumiseen julkiseksi.

Uusimpien kannanottojen mukaan allekirjoitusta sellaisenaan ei enää tarvittaisi osoittamaan edellä mainittuja seikkoja, sillä päätökset tehdään nykyään sähköisissä asianhallintajärjestelmissä, joihin jää riittävät tiedot asiakirjan alkuperäisyyden sekä päätöksentekijän identiteetin osoittamiseksi ja siitä varmistumiseksi. Allekirjoitus ei myöskään ole välttämätön päätöksen julkiseksi tulemisen osalta, vaan myös muu varmentamistapa riittää (JulkL 6.1 §).

Silloin kun opiskelijan suorittamat voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisesti, laissa tarkoitettua varsinaista osaamisen arviointia ei tehdä. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä, sillä kysymyksessä on lainsäädäntöön perustuva siirto, johon ei liity opiskelijan tarkistamispyyntö-, oikaisupyyntö- tai valitusoikeutta.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei puhuta opiskeluajasta, vaan opiskeluoikeudesta. Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana ja päättyy, kun opiskelija on suorittanut sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat tai koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi. Opiskeluoikeus päättyy myös silloin, kun opiskelija on katsottu eronneeksi. Opiskelija suorittaa näytöt opiskeluoikeuden voimassaoloaikana.

Jos opiskelija hankkii näyttöjen suorittamiseksi tarvittavaa osaamista esim. oppisopimuskoulutuksessa, oppisopimus voi päättyä aiemmin. Opiskeluoikeus voi jatkua oppisopimuksen päättymisen jälkeen, kuitenkin enintään siihen saakka, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat taikka koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi.

Tarkoitus on, että näyttöjen arvioinnista ei maksettaisi erikseen. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin halutessaan maksaa työelämän arvioijille näyttöjen arvioinnista. Sitä ei ole säädöksissä kielletty samaan tapaan kuin esim. koulutuskorvauksen maksamista koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa.

Yksittäisen opiskelijan näytöt suunnitellaan osana henkilökohtaistamista ja opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Lainsäädäntö ei velvoita erillisen näyttösuunnitelman laatimiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Muita osaamisen osoittamiseen ja arviointiin liittyviä suunnitelmia ei säädöksissä edellytetä.

Koska näyttötutkintoja ei uudessa lainsäädännössä enää ole, ei koulutuksen järjestäjän tarvitse laatia näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmiakaan.

Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin laatia osana laadunhallintajärjestelmäänsä uuden lainsäädännön edellyttämä suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti (ne tutkinnot ja koulutukset, jotka järjestäjällä on järjestämisluvassaan).

Näyttöjen sisältö kuvaa sitä, mitä osaamista kyseisessä näytössä on tarkoitus osoittaa ja minkälaisissa työtilanteissa tai työprosesseissa osaaminen osoitetaan.

Varsinainen tutkinnon suorittaminen eli osaamisen osoittaminen, arviointi ja todentaminen on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijalta ei voi periä maksuja (omavastuuosuutta) näyttöjen järjestämisestä. Opiskelijalta ei peritä myöskään aiempaa tutkintomaksua vastaavaa maksua, joka oli tarkoitettu tutkintotoimikuntien toiminnan rahoittamiseen ja erityisesti todistusten myöntämiseen.

Koulutuksen järjestäjä saa ilman tutkintokoulutusta näyttöä suorittamaan tulevista opiskelijoista suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, jonka on tarkoitus kattaa näyttöjen kustannukset.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen opiskelijalta voi periä opiskelijamaksua, joka voi olla enintään 25 prosenttia koulutuksen järjestäjän arvioimista koulutuksen järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Maksua voi periä vain varsinaisesta tutkintokoulutuksesta eli tutkinnon suorittamiseksi tarvittavasta osaamisen hankkimisen järjestämisestä, ei näyttöjen järjestämisestä.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on mahdollistaa erityinen tuki opiskelijoille sekä tutkintokoulutuksessa että valmentavissa koulutuksissa. Erityinen tuki on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan tarvittaessa mukauttaa arviointia tai poiketa ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jos se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee antaa opiskelijan tarvitsema erityinen tuki. Erityisen tuen järjestämisen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus jokaiselle perusopetuksen päättäneelle vammaiselle henkilölle ammatilliseen koulutukseen yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti joko valmentavassa koulutuksessa tai tutkintokoulutuksessa.

Mikäli hakijan tavoitteena on suorittaa ammatillinen tutkinto, hän voi tarvittaessa vahvistaa valmiuksiaan ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutumiseksi ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi ammatilliseen koulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA-koulutus).

Silloin, kun tavoitteena ei ole suorittaa tutkintoa tai tutkinnon osaa, vaan tarkoitus on valmentautua mahdollisemman itsenäiseen elämään ja työelämään, voi opiskelija hankkia ja vahvistaa näitä valmiuksia työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA-koulutus).

Vaativaan erityiseen tukeen ovat oikeutettuja ne opiskelijat, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia taikka vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea. 

Vaativaa erityistä tukea voivat järjestää vain ne ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joilla se on tehtävänä järjestämisluvassa. Vaativan erityisen tuen edellyttämä rahoitus on otettu huomioon koulutuksen rahoituksen painokertoimissa.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (431/2018) astui voimaan 11.6.2018. Asetuksessa säännellään erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea antavien kelpoisuudesta.

Asetusmuutos ei muuttanut tulkintaa erityisopettajien asemasta, ja kelpoisuusehdot vastaavat ennen asetusmuutosta voimassa ollutta erityisopettajan kelpoisuutta. Erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetyt erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot.

Sen estämättä, mitä 14 §:n 1 momentissa säädetään, yhteisten tutkinnon osien opetuksen yhteydessä annettavaa erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon ja jolla on 1 momentissa säädetyt erityisopettajan opinnot.

Jos erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, erityistä tukea tai vaativaa erityistä tukea voi sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, antaa myös muu tässä luvussa tarkoitettu opettaja osana muuta opetustaan. Erityiseen tukeen oikeutetut opiskelijat opiskelevat tavallisesti yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetuksesta ja erityisestä tuesta vastaavat tällöin opettajat sekä asetuksen 16 §:n kelpoisuusehdot täyttävät opettajat yhdessä.

Vaativaa erityistä tukea järjestävät vain ne koulutuksen järjestäjät, joiden tehtäväksi tämä on määrätty järjestämisluvassa. Tällöin koulutuksen järjestäjällä ei kyseiseen tehtävään liittyen ole muita kuin vaativaan erityiseen tukeen oikeutettuja opiskelijoita, jolloin opettajan tulee aina täyttää 16 §:n edellytykset.

Opiskelijakohtainen opiskelijavuosi on koulutuksen aloittamispäivämäärän ja lopettamispäivämäärän välinen aika, josta vähennetään väliaikaisesta keskeyttämisestä johtuvat ajanjaksot sekä yhtäjaksoisessa lomassa neljä viikkoa ylittävä loma-aika. Opiskelupäiväksi luetaan kuuluvaksi sellainen päivä, jonka aikana opiskelija osallistuu koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestettävään tavoitteelliseen ja ohjattuun opiskeluun tai työpaikalla järjestettävään koulutukseen, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen.

Säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvan viisi opiskelupäivää. Jos opiskelupäiviä on vähemmän, opiskelijavuosiin lasketaan vain se osuus kuin opiskelupäiviä sisältyy opiskeluviikkoon.

Toteutuneiden opiskelijavuositietojen pohjalta lasketaan koulutuksen järjestäjälle profiilikerroin, jolla painotetaan järjestäjälle kohdennettavia tavoitteellisia opiskelijavuosia. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö hyödyntää tietoa toteutuneiden opiskelijavuosien määrästä, kun se päättää koulutuksen järjestäjille kohdennettavien tavoitteellisten opiskelijavuosien määrästä.

Perusrahoituksen osuus laskennallisesta rahoituksesta on varainhoitovuodesta 2022 alkaen 50 %, vuonna 2020 se on 70 %.

Koulutuksen järjestäjän suoriteperusteinen perusrahoitus lasketaan painottamalla koulutuksen järjestäjän tavoitteellisia opiskelijavuosia järjestäjän profiilikertoimella ja laskemalla koulutuksen järjestäjän painotettujen tavoitteellisten opiskelijavuosien osuus kaikkien järjestäjien painotetuista tavoitteellisista opiskelijavuosista.

Lisäksi koulutuksen järjestäjälle myönnettävää perusrahoitusta voidaan korottaa harkinnanvaraisesti koulutuksen järjestäjän toimintaan liittyvästä erityisestä syystä.

Koulutuksen järjestäjän profiilikerroin on järjestäjän toteutuneiden painotettujen opiskelijavuosien ja painottamattomien opiskelijavuosien välinen suhde. Painotetut opiskelijavuodet lasketaan painottamalla toteutuneita opiskelijavuosia kertoimilla, jotka ottavat huomioon koulutuksen järjestämisen kustannuserot (ml. lisäkustannuksia aiheuttavana tekijänä majoitus, vankilaopetus, erityisopetus ja vaativa erityinen tuki) ja sen onko koulutuksesta mahdollista periä opiskelija- tai työnantajamaksuja. Lisäksi painotuksessa otetaan huomioon se, tuleeko koulutuksen rahoitus pelkkänä perusrahoituksena vai myös suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksena.  

Suoritusrahoituksen osuus laskennallisesta rahoituksesta on varainhoitovuodesta 2022 alkaen 35 %, vuonna 2020 se on 20 %.

Koulutuksen järjestäjän suoritusrahoituksen perusteena on suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden ja tutkintojen lukumäärä. Tutkinnon osien osaamispisteitä ja tutkintoja painotetaan kertoimilla, jotka ottavat huomioon eri tutkintojen järjestämisen kustannuserot sekä lisäkustannuksia aiheuttavana tekijänä erityisopetuksen ja vaativan erityisen tuen. Tutkintotyyppikertoimella otetaan huomioon se, että ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tutkinnon osien osaamispisteitä ja tutkintoja syntyy aikaisemman osaamisen takia opiskelijavuotta kohden enemmän kuin perustutkintoa suorittavilla. Lisäksi tutkintoja painotetaan sen mukaan, onko tutkinnon suorittaneella aikaisempaa perusasteen jälkeistä ammatillista tai korkean asteen tutkintoa, ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien tutkintoja painotetaan enemmän. Tutkinnon osien painotetut osaamispisteet ja tutkinnoista saadut painotetut pisteet lasketaan yhteen. Koulutuksen järjestäjän osuus suoritusrahoituksesta on se osuus, mikä on sen tutkinnon osien ja tutkintojen painotettujen pisteiden osuus kaikkien järjestäjien painotetuista pisteistä.

Vaikuttavuusrahoituksen osuus laskennallisesta rahoituksesta on varainhoitovuodesta 2022 alkaen 15 %, vuonna 2020 se on 10 %.

Laskennallisesta rahoituksesta 10 % (vaikuttavuusrahoituksesta 4/6) tulee tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opiskelun perusteella, 2,5 % (1/6 vaikuttavuusrahoituksesta) opiskelijapalautteen perusteella sekä 2,5 % (1/6 vaikuttavuusrahoituksesta) työelämäpalautteen perusteella.

Työelämäpalaute tulee rahoituksen perusteeksi varainhoitovuodesta 2022 alkaen 2,5 % (1/6 vaikuttavuusrahoituksesta) osuudella laskennallisesta rahoituksesta. Samalla työllistymisen ja jatko-opiskelun osuus nousee seitsemästä ja puolesta prosentista kymmeneen prosenttiin, kun koko tutkinnon suorittaneiden rinnalle tulee tutkinnon osia suorittaneiden tarkastelu.

Tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymistä ja jatko-opiskelua tarkastellaan suoritusta seuraavan vuoden lopun tilanteessa. Painotuksena otetaan huomioon, onko tutkinnon tai tutkinnon osan suorittanut ollut työllinen vai ei-työllinen ennen koulutuksen aloittamista. Lisäksi painotuksissa otetaan huomioon järjestäjien pääasiallisten toimialueiden työttömyyserot ja järjestäjäkohtaiset erot työvoiman ulkopuolella olevien osuuksissa.

Koulutuksen järjestäjän osuus työllistymisen ja jatko-opiskelun perusteella saatavasta vaikuttavuusrahoituksesta on se osuus, mikä on sen työllistymisen ja jatko-opiskelun painotettujen pisteiden osuus kaikkien järjestäjien työllistymisen ja jatko-opiskelun painotetuista pisteistä.

Vaikuttavuusrahoituksen opiskelijapalautteesta 1/4 tulee tutkintokoulutuksen aloittaneiden antaman palautteen perusteella (0,625 % laskennallisesta rahoituksesta) ja 3/4 ammatillisen tutkinnon ja tutkinnon osan tai osia suorittaneiden antaman palautteen perusteella (1,875 % laskennallisesta rahoituksesta). Aloittaneiden palautekyselyssä on 4 ja päättäneiden palautekyselyssä 12 rahoituskysymystä, joihin kuhunkin kysymykseen palautteen antajat vastaavat antamalla pisteitä 1:stä 5:en. Palautteena annettuja pisteitä painotetaan järjestäjäkohtaisen vastauskadon huomioon ottavalla osittaisella katokorjauskertoimella, siten, että kato-osuuden kasvaessa kertoimen tuoma lisä pisteisiin lähestyy nollaa. Lisäksi päättäneiden palautteessa koko tutkinnon suorittaneiden antamaa palautetta painotetaan kolminkertaisesti pelkästään tutkinnon osia tai osan suorittaneiden antamaan palautteeseen verrattuna.

Koulutuksen järjestäjän osuus koulutuksen aloittaneiden antaman palautteen perusteella saatavasta vaikuttavuusrahoituksesta on se osuus, mikä on sen aloittaneiden palautekyselyn painotettujen pisteiden osuus kaikkien järjestäjien aloittaneiden palautekyselyn painotetuista pisteistä.

Koulutuksen järjestäjän osuus koulutuksen päättäneiden antaman palautteen perusteella saatavasta vaikuttavuusrahoituksesta on se osuus, mikä on sen päättäneiden palautekyselyn painotettujen pisteiden osuus kaikkien järjestäjien päättäneiden palautekyselyn painotetuista pisteistä.

Sen koulutuksen järjestäjän suoritteiksi, jonka opiskelijaksi opiskelija on otettu ja joka on laatinut opiskelijalle henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman.