Opintojen henkilökohtaistaminen

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (= HOKS) sovitaan mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, hankittavasta osaamisesta ja osaamisen hankkimistavasta, näytöistä ja muusta osaamisen osoittamisesta sekä tarvittavasta ohjauksesta ja tuesta, myös erityisestä tuesta.

Tarkoituksena on, että henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laadittaisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Tarkkaa ajankohtaa HOKS:n laatimiselle ei ole säädetty.

Oppisopimuskoulutuksen osalta suunnitelma tulee kuitenkin laatia oppisopimuskoulutukseen hakijalle tarvittavin osin jo ennen koulutuksen alkua, koska suunnitelma pitää olla liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä.

Jos opiskelijalla on puuttuvaa osaamista, jota hän hankkii HOKSin mukaisesti ennen näyttöä tai muuta osaamisen osoittamista, HOKSin laadinta voi olla osa opiskelua ja HOKSia voidaan tehdä rinnan alkuvaiheen opiskelun kanssa.

Tarkoituksena on, että HOKS laaditaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutkinnon suorittamisen tai koulutuksen alkaessa. Oppisopimuskoulutuksessa tai koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa HOKS tulee olla laadittuna ennen sopimusten hyväksymistä.

Ratkaisevaa opiskelijavuosien ja -päivien laskennan näkökulmasta on opiskeluoikeuden alkamispäivä, sillä opiskelija otetaan huomioon perusrahoituksen perusteena opiskeluoikeuden alkamispäivästä siihen päivään asti, kun opiskeluoikeus päättyy (pois lukien ne päivät, kun opiskelijan opiskeluoikeus on väliaikaisesti keskeytetty tai kun HOKSissa on sovittu, että opiskelija ei opiskele kaikkina säännönmukaisina päivinä).

Jos opiskelija suorittaa tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista eli osallistumalla pelkkään näyttöön, koulutuksen järjestäjä saa tämän opiskelijan osalta vain suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, vaikka opiskelijalle tulee laatia HOKS. HOKSin laadintaan käytetty aika ei näissä tapauksissa kerrytä perusrahoituksen opiskelijapäiviä.

HOKSin allekirjoittamisesta ei säädetä laissa. Myöskään siitä ei säädetä, että HOKS on tehtävä paperilla.

HOKSin hyväksyminen on kuitenkin voitava todentaa, joten opetus- ja kulttuuriministeriö on suositellut käytettäväksi allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista HOKSia ensikertaa hyväksyttäessä. HOKSiin myöhemmin tehtävät muutokset on voitu hyväksyä allekirjoitusta tai vahvaa tunnistautumista kevyemmällä menettelyllä.

HOKSin ensikertaisen hyväksymisen ja päivittämisen kaltaiset päätökset tehdään nykyään sähköisissä asianhallintajärjestelmissä, joihin jää riittävät tiedot asiakirjan alkuperäisyyden sekä päätöksentekijän identiteetin osoittamiseksi ja siitä varmistumiseksi, joten ei ole estettä sille, että myös HOKSin ensikertainen hyväksyntä tehdään suoraan sähköisessä järjestelmässä.

Se, miten alaa vaihtavan opiskelijoiden aiemmin suorittamat toisen ammatillisen tutkinnon osat voidaan huomioida osaamisen tunnustamisessa, riippuu käytännössä siitä, mitä suoritettavan ammatillisen tutkinnon voimassa olevat tutkinnon perusteet mahdollistavat.

Jos aiemmin suoritetut ammatillisen tutkinnon osat eivät ole voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisia vaan suorittamisesta on jo aikaa, koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat vertaavat aiemmin suoritettujen tutkinnon osien sisältöjä suoritettavan ammatillisten tutkinnon tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamistavoitteisiin.

Vertailun perusteella arvioijat arvioivat, onko osaaminen ajantasaista ja miltä osin se vastaa suoritettavan tutkinnon tutkinnon perusteissa edellytettyä osaamista. Niiltä osin kuin aiempi osaaminen vastaa tutkinnon perusteita, arvioijat tunnustavat osaamisen osaksi suoritettavaa tutkintoa. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata osoittamaan osaamisensa näytössä tai muulla tavoin.

Osaamisen tunnustamisessa oleellista on osaamisen vastaavuus. Osaamispisteet ovat täydentävää tietoa tutkinnon tai sen osan laajuudesta, joten niillä ei ole merkitystä ilman niitä vastaavaa osaamista. Opintoviikkojen muuntamiseen osaamispisteiksi ei ole olemassa kaavaa, koska opintoviikot ja osaamispisteet eivät ole osaamisen laajuuden näkökulmasta keskenään suoraan verrattavia mittayksiköitä.

Säädökset lähtevät siitä, että koulutuksen järjestäjän nimeämillä arvioijilla on tarvittava asiantuntemus ajantasaisuuden arviointiin. Osaamisen arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan, yhteisen tutkinnon osan osa-alueeseen tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito ja osaaminen sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin. Ajantasaisuuden arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi se, miten henkilö on ylläpitänyt hankkimaansa osaamista työkokemuksen tai harrastustoiminnan kautta.

Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka vanhoja tutkinnon osia voidaan tunnustaa. Keskeistä on arvioida, onko opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen (esim. 1980-luvulla suoritettu ammatillisen tutkinnon osa) ajantasaista arviointihetkellä.

Osaamisen tunnustamista koskevat säädökset eivät edellytä sitä, että opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen on osoitettu näytössä.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on määritellä tunnustettavan tutkinnon osan laajuus, jos laajuutta ei ole tai laajuus on määritelty muussa yksikössä kuin osaamispisteinä.

Tunnustettavan osaamisen laajuus määräytyy suoritettavan tutkinnon perusteissa määrätyn tutkinnon muodostumisen ja ammatillisten tutkinnon osien tai ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa‐alueiden laajuuksien mukaisesti.

Jos osaamista tunnustetaan perustutkinnon ammatillisiin valinnaisiin tutkinnon osiin sisältyviin korkeakouluopintoihin, koulutuksen järjestäjä määrittelee laajuuden osaamispisteinä osaamisen kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa perustutkinnossa edellytettyyn osaamiseen. Tarvittaessa korkeakouluopintojen arvosanat muunnetaan ammatillisen koulutuksen arviointiasteikon mukaiseksi.

Se, mitkä korkeakouluopinnot tai muut opinnot tai muiden ammatillisten tutkintojen osat on mahdollista tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa, riippuu siitä, mitä kyseisen tutkinnon perusteet mahdollistavat.

Jos tutkinnon perusteissa ei ole rajattu valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi soveltuvia korkeakouluopintoja mihinkään tiettyyn alaan tai tutkintoon, vaan puhutaan "ammatillista osaamista tukevista korkeakouluopinnoista", tunnustettavat korkeakouluopinnot voivat olla muultakin alalta kuin edellä mainituilta aloilta. Niiden on kuitenkin hyvä tukea sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tuottamaa ammatillista osaamista eli lähihoitajuutta.

Kun arvioijat tunnustavat osaamista korkeakouluopinnoista, suositellaan käytettäväksi kursseja tai jaksoja, joiden tavoitteet ja sisältö on selkeästi määritelty ja löydettävissä. Kurssin ja jakson valinnasta ja laajuudesta sovitaan opiskelijan kanssa henkilökohtaistamisessa. Kasvatustieteen aineopintoja ei tunnusteta kokonaisuutena, vaan aineopintoihin sisältyviä kursseja sen verran, että laajuus on yhteensä riittävä.

Ammatillisten tutkintojen lainsäädännössä määritelty tutkinnon laajuus on tutkinnon minimilaajuus. Opiskelijan on kerrytettävä osaamispisteitä tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti niin, että hän saa esim. ammatillista perustutkintoa suorittaessaan vähintään 180 osaamispistettä.

Korkeakouluopinnot on mitoitettu opintopisteillä, joiden määrittelyn lähtökohta ei täysin vastaa ammatillisten tutkintojen osaamispisteitä. Tästä syystä korkeakoulun opintopisteitä ei voi suoraan siirtää tutkinnon osien laajuuksiksi osaamista tunnustettaessa. Eurooppalaisessa määrittelyssä on kuitenkin yhteneväisyyksiä, joten opintopisteitä voi hyödyntää sen varmistamisessa, että tunnustettava kokonaisuus on riittävän laaja valinnaiseksi ammatilliseksi tutkinnon osaksi. Jos opintopistemäärä on pieni, tarvitaan useampi yliopiston kurssi kyseisen valinnaisen tutkinnon osan paikalle.

Ulkomailla hankittua osaamista on mahdollista tunnustaa osaksi ammatillista tutkintoa esim. silloin, kun opiskelija on vaihdossa ulkomailla ja suorittaa sinä aikana opintoja ulkomaisessa yhteistyöoppilaitoksessa. Tällöin on varmistettu ennalta osaamisen vastaavuus ja se, että kyseessä on toimivaltainen viranomainen.

Myös muuta osaamista on mahdollista tunnustaa ulkomaisista todistuksista. Todistusten pitää olla virallisesti käännettyjä. Lisäksi olisi hyvä olla/nähdä myös alkuperäinen todistus. EU-maiden oppilaitosten antamien todistusten ja muiden maiden oppilaitosten antamien todistusten välillä ei ole eroa suhteessa siihen, voiko osaamista tunnustaa vai ei.

Hankaluutena osaamisen tunnustamisessa ulkomaisesta todistuksesta on se, että osaamista tunnustavan pitää itse varmistaa, että kyseessä on kyseisessä maassa toimivaltainen viranomainen. Lisäksi osaamista tunnustavan on usein lähes mahdotonta tai erittäin vaikeaa varmistaa ulkomaisen todistuksen perusteella, mitä osaamista opiskelija oikeasti on hankkinut ja osoittanut. Hänen pitäisi nähdä todistusten lisäksi myös opetussuunnitelmat tai koulutusten sisällöt ja tavoitteet. Myös arviointiasteikot voivat poiketa toisistaan niin, ettei muuntotaulukkoa ulkomaisen arvosanan muuntamiseksi ole olemassa.

Tällöin parhaimmaksi vaihtoehdoksi jää osaamisen tunnistaminen ja huomioon ottaminen osaamisen hankkimisen suunnittelussa sekä osaamisen osoittaminen näytössä, jotta se voidaan luotettavasti arvioida.

Opetushallituksella ei ole kattavaa luetteloa ulkomaisista ja toimivaltaisista viranomaisista, jotka arvioivat ja todentavat ammatillista osaamista ja lukio-opintoja. Lisätietoja toimivaltaisista ulkomaisista korkeakouluista ja yliopistoista saa Opetushallituksen tutkintojen tunnustamisen yksiköstä.

Jos kyseessä on toimivaltainen viranomainen, osaaminen voidaan tunnistaa asiakirjojen perusteella, mutta aina suhteessa jonkin ammatillisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin (voi olla myös paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaava tutkinnon osa) tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen osaamistavoitteisiin. Osaaminen on pystyttävä arvioimaan suoritettavan tutkinnon perusteen mukaisella osaamisen arviointiasteikolla.

Toimivaltaisiksi viranomaisiksi katsotaan sellaiset koulutuksen järjestäjät/oppilaitokset, joilla on ammatillisen koulutuksen järjestämislupa tai muu vastaava ministeriön lupa tai esim. ulkomaalaisten oppilaitosten osalta akkreditointi kyseisessä maassa.

Jos kyseessä ei ole toimivaltainen viranomainen, osaamista ei voida todistuksen tai asiakirjojen perusteella suoraan tunnustaa. Osaaminen voidaan kuitenkin tunnistaa ja ottaa huomioon esim. niin, että opiskelija voidaan ohjata suoraan tutkinnon osan näyttöön osoittamaan osaamisensa, jos 4H-toiminnassa hankittu osaaminen vastaa sisällöltään jotakin suoritettavaan tutkintoon pakollisena tai valinnaisena kuuluvaa tutkinnon osaa.

Tutkinnon osan osaamisen arvioinnin voi suorittaa vain kyseiseen tutkintoon järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä ja koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat. Koulutuksen järjestäjän nimeämät osaamisen arvioijat päättävät osaamisen arvioinnista tutkinnon osittain yksimielisesti. Osaamisen arviointi on julkinen hallintotehtävä ja arvioijien tekemä arviointipäätös on hallintopäätös. Tältä osin tilanne ei ole muuttunut uuden lainsäädännön myötä.

Hallintopäätöksen muoto- ja sisältövaatimuksista säädetään hallintolaissa. Erityislainsäädännössä voi lisäksi olla päätöksen sisältöä tai muotoa koskevia erityissäännöksiä. Hallintopäätös tehdään kirjallisesti. Hallintolaissa ei kuitenkaan edellytetä päätöksen allekirjoittamista, joskin sen on perinteisesti katsottu kuuluvan hyvän hallinnon vaatimuksiin. Allekirjoitusvaatimus on oikeuskirjallisuudessa käydyssä keskustelussa sidottu esimerkiksi asiakirjan aitouteen, velvollisuuteen ilmoittaa päätöksentekijän tiedot (mm. virkavastuun kohdentamiseksi) sekä päätöksen muuttumiseen julkiseksi.

Uusimpien kannanottojen mukaan allekirjoitusta sellaisenaan ei enää tarvittaisi osoittamaan edellä mainittuja seikkoja, sillä päätökset tehdään nykyään sähköisissä asianhallintajärjestelmissä, joihin jää riittävät tiedot asiakirjan alkuperäisyyden sekä päätöksentekijän identiteetin osoittamiseksi ja siitä varmistumiseksi. Allekirjoitus ei myöskään ole välttämätön päätöksen julkiseksi tulemisen osalta, vaan myös muu varmentamistapa riittää (JulkL 6.1 §).

Silloin kun opiskelijan suorittamat voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet voidaan tunnustaa suoraan osaksi suoritettavaa tutkintoa suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaisesti, laissa tarkoitettua varsinaista osaamisen arviointia ei tehdä. Näissä tapauksissa ei tarvitse tehdä hallintopäätöstä, sillä kysymyksessä on lainsäädäntöön perustuva siirto, johon ei liity opiskelijan tarkistamispyyntö-, oikaisupyyntö- tai valitusoikeutta.

Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei puhuta opiskeluajasta, vaan opiskeluoikeudesta. Opiskelijan opiskeluoikeus alkaa koulutuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana ja päättyy, kun opiskelija on suorittanut sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat tai koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi. Opiskeluoikeus päättyy myös silloin, kun opiskelija on katsottu eronneeksi. Opiskelija suorittaa näytöt opiskeluoikeuden voimassaoloaikana.

Jos opiskelija hankkii näyttöjen suorittamiseksi tarvittavaa osaamista esim. oppisopimuskoulutuksessa, oppisopimus voi päättyä aiemmin. Opiskeluoikeus voi jatkua oppisopimuksen päättymisen jälkeen, kuitenkin enintään siihen saakka, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat taikka koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi.

Tarkoitus on, että näyttöjen arvioinnista ei maksettaisi erikseen. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin halutessaan maksaa työelämän arvioijille näyttöjen arvioinnista. Sitä ei ole säädöksissä kielletty samaan tapaan kuin esim. koulutuskorvauksen maksamista koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa.

Yksittäisen opiskelijan näytöt suunnitellaan osana henkilökohtaistamista ja opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Lainsäädäntö ei velvoita erillisen näyttösuunnitelman laatimiseen. Lisäksi koulutuksen järjestäjä laatii osana laadunhallintajärjestelmäänsä suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Muita osaamisen osoittamiseen ja arviointiin liittyviä suunnitelmia ei säädöksissä edellytetä.

Koska näyttötutkintoja ei uudessa lainsäädännössä enää ole, ei koulutuksen järjestäjän tarvitse laatia näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmiakaan.

Koulutuksen järjestäjän tulee kuitenkin laatia osana laadunhallintajärjestelmäänsä uuden lainsäädännön edellyttämä suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta tutkinto- tai koulutuskohtaisesti (ne tutkinnot ja koulutukset, jotka järjestäjällä on järjestämisluvassaan).

Näyttöjen sisältö kuvaa sitä, mitä osaamista kyseisessä näytössä on tarkoitus osoittaa ja minkälaisissa työtilanteissa tai työprosesseissa osaaminen osoitetaan.

Varsinainen tutkinnon suorittaminen eli osaamisen osoittaminen, arviointi ja todentaminen on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijalta ei voi periä maksuja (omavastuuosuutta) näyttöjen järjestämisestä. Opiskelijalta ei peritä myöskään aiempaa tutkintomaksua vastaavaa maksua, joka oli tarkoitettu tutkintotoimikuntien toiminnan rahoittamiseen ja erityisesti todistusten myöntämiseen.

Koulutuksen järjestäjä saa ilman tutkintokoulutusta näyttöä suorittamaan tulevista opiskelijoista suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen, jonka on tarkoitus kattaa näyttöjen kustannukset.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen opiskelijalta voi periä opiskelijamaksua, joka voi olla enintään 25 prosenttia koulutuksen järjestäjän arvioimista koulutuksen järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Maksua voi periä vain varsinaisesta tutkintokoulutuksesta eli tutkinnon suorittamiseksi tarvittavasta osaamisen hankkimisen järjestämisestä, ei näyttöjen järjestämisestä.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 61 §:n mukaan opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Lain 48 §:n 2 momentin mukaan perustutkintokoulutuksessa koulutuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida oppilaitoksessa ja muissa oppimisympäristöissä toteutettavan opetuksen ja ohjauksen tarve sekä määrä. 

Ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (637/2017) 10 a §:ssä säädetään tarkemmin opetuksen ja ohjauksen määrän arvioinnista. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 48 §:n 2 momentissa tarkoitetussa opetuksen ja ohjauksen määrän arvioinnissa lähtökohtana käytetään kyseisessä pykälässä säädettyä tuntimäärää, jos ammatillista perustutkintoa suorittavalla opiskelijalla ei ole tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suorittamiseksi tarvittavaa aiemmin hankittua osaamista.

Säännöksen mukaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suorittamiseksi tarvittavan opetuksen ja ohjauksen määrä on vähintään 12 tuntia osaamispistettä kohti. Tuntimäärä voi kuitenkin olla säädettyä suurempi tai pienempi opiskelijan oppimisvalmiuksien tai yksilöllisten valintojen perusteella. Tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen opetuksen ja ohjauksen määrän arvioinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 §:ssä säädetyt tutkinnon osien mitoitusperusteet. 

Opetuksen ja ohjauksen määrän arviointia koskevaa sääntelyä sovelletaan 1.8.2022 tai sen jälkeen opintonsa aloittaviin opiskelijoihin.

Asetuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan oikeutta saada opetusta ja ohjausta sekä yhtenäistää henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman yhteydessä käytettäviä opetuksen ja ohjauksen määrän arvioinnin menettelyitä. Tavoitteena on, että osaamisen hankkimisen suunnittelun yhteydessä koulutuksen järjestäjän tulee nykyistä tarkemmin arvioida kunkin opiskelijan opetuksen ja ohjauksen tarve sekä määrä eri oppimisympäristöissä. Tavoitteena on myös varmistaa, että perustutkinto-opiskelijat saavat riittävän määrän opetusta ja ohjausta kullekin opiskelijalle tarkoituksenmukaisessa oppimisympäristössä. Erityisesti oppivelvollisten opiskelijoiden osalta on tärkeää, että he saavat riittävän määrän oppilaitoksessa toteutettavaa opetusta. Suoraan perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen tulevilla opiskelijoilla ei pääsääntöisesti ole tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita vastaavaa aiemmin hankittua tunnustettavaa osaamista, joten he hankkivat kaiken tai lähes kaiken tarvittavan osaamisen oppilaitoksessa tai muissa oppimisympäristöissä toteutetussa opetuksessa ja ohjauksessa.

Tavoitteena on myös yhdenvertaistaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valitsevien nuorten välistä asemaa ja toisaalta myös eri ammatillisen koulutuksen järjestäjien oppilaitoksissa opiskelevien asemaa. Lukiokoulutusta koskevassa lainsäädännössä säädetään keskimääräisestä opetuksen ja ohjauksen määrästä, mutta ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä vastaavaa säännöstä ei osaamisperusteisuuden vuoksi ole. On tärkeää, että myös ammatillisen koulutuspolun valitsevalle nuorelle taataan tutkinnon suorittamisen aikana oikeus yhtenevään määrään opetusta ja ohjausta kuin lukion valitsevalle nuorelle, ellei opiskelijan henkilökohtaisten valmiuksien ja yksilöllisten valintojen perusteella ole syytä tästä poiketa. Lisäksi on tärkeää, että kaikilla ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoilla on oikeus saada jokseenkin yhtenäisin perustein opetusta ja ohjausta riippumatta koulutuksen järjestäjästä.

Asetusta sovelletaan perustutkintokoulutuksessa opiskelijaan, jolla ei ole tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen suorittamiseksi tarvittavaa aiemmin hankittua osaamista. Soveltamisen arviointi tehdään tutkinnon osittain tai yhteisten tutkinnon osien osalta osa-alueittain. Asetusta ei sovelleta ammatti- tai erikoisammattitutkintoa tai muuta ammatillista koulutusta suorittavaan opiskelijaan.

Opetuksella ja ohjauksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) merkittyä tavoitteellista ja ohjattua osaamisen hankkimista. Asetuksessa tarkoitettuihin opetus- ja ohjaustunteihin on tarkoitus laskea mukaan vain sellainen opetus ja ohjaus, jossa koulutuksen järjestäjän opetushenkilökunta tai työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaaja ja/tai opettaja opettavat tai ohjaavat opiskelijaa/opiskelijoita aktiivisessa vuorovaikutuksessa tämän/näiden kanssa. OKSA-sanastossa opetus määritellään ”vuorovaikutukseen perustuvaksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on oppiminen”.

Opiskelijan itsenäistä opiskelua ei oteta huomioon arvioitaessa asetuksessa tarkoitettua opetuksen ja ohjauksen määrää. Esimerkiksi verkko-oppimisympäristössä opiskelija voi kuitenkin opiskella itsenäisesti myös siten, että hänellä tarvittaessa on mahdollisuus saada opetusta ja ohjausta. Edellä tarkoitetusta mahdollisuudesta saada opetusta ja ohjausta otetaan huomioon se tuntimäärä, jonka aikana opetushenkilökuntaan kuuluva on opiskelijan tavoitettavissa esimerkiksi chat- tai Teams-sovelluksen kautta opettamassa ja ohjaamassa opiskelijoita ja vastaamassa heidän kysymyksiinsä. Ks. myös kysymykset Missä oppimisympäristöissä annettu opetus ja ohjaus otetaan huomioon? ja Miten eri oppimisympäristöissä annettu opetus ja ohjaus otetaan huomioon?

Asetus mahdollistaa jatkossakin erilaiset oppimisympäristöt. Opetusta ja ohjausta voidaan antaa esimerkiksi oppilaitoksessa, etäopetuksena, työpaikoilla tai verkko-oppimisympäristössä.

Koulutuksen järjestäjän tulee luoda käytännöt, miten opetuksen ja ohjauksen suunniteltu määrä arvioidaan eri oppimisympäristöissä. Kaikki opiskelijan verkko-oppimisympäristössä, työsalilla tai työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa viettämä aika ei ole asetuksessa tarkoitettua opetusta ja ohjausta. Katso kysymys Mitä tarkoittaa opetus ja ohjaus?

Asetusmuutoksella ei ole tarkoitus muuttaa koulutuksen järjestäjien henkilöstörakennetta. Koulutuksen järjestäjä työnantajana päättää, ketkä sen henkilöstöön kuuluvat antavat opetusta ja ohjausta ottaen huomioon opettajien kelpoisuusvaatimuksia koskevat säännökset. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella (986/1998). Kelpoisuusasetuksella säädetään muun muassa ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien opetusta antavan henkilön kelpoisuusvaatimuksista. 

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 118 §:ssä säädetään henkilöstöstä. Edellä mainitun säännöksen mukaan koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 61 §:n mukaan opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Asetuksessa tarkoitetuksi opetukseksi ja ohjaukseksi katsotaan kaikki se opetus ja ohjaus, jotta koulutuksen järjestäjän opetushenkilökuntaan kuuluva antaa opiskelijalle tutkinnon perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan oppisopimuksen ja koulutussopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalta nimetään opiskelijalle ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä vastuullinen työpaikkaohjaaja. HOKS:iin merkitään mm. tutkinnon osittain keskeiset työtehtävät työpaikalla tutkinnon perusteiden ja henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisen osaamisen hankkimiseksi. Asetusmuutoksella ei ole tarkoitus muuttaa työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyviä vakiintuneita käytäntöjä.

Vastuullisen työpaikkaohjaajan antaman ohjauksen määrää voi olla vaikea etukäteen tarkasti määrittää, sillä ohjaus ei tyypillisesti tapahdu etukäteen suunniteltujen opetustuokioiden puitteissa, vaan työtehtävien yhteydessä tarpeen ja tilanteen mukaan.

Vastuullisen työpaikkaohjaajan antaman ohjauksen määrä voidaan arvioida esimerkiksi työpaikalla järjestettävän koulutuksen keston perusteella arvioimalla tyypillinen perustutkintokoulutuksen opiskelijan ohjauksen määrä, jota opiskelijalle työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana annetaan. Vastuullisen työpaikkaohjaajan antaman ohjauksen määrä arvioitaisiin yhdessä työnantajan tai työpaikan edustajan kanssa HOKS:ia laadittaessa tai päivitettäessä. Opettajan työpaikalla antaman opetuksen ja ohjauksen tarve ja määrä tulee arvioida ja merkitä opiskelijan HOKS:iin samoin perustein kuin oppilaitoksessa ja muissa koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä annettava opetus ja ohjaus.

Tarkennus asetusmuistion perusteluissa todettuun: Työpaikalla järjestettävän koulutuksen yhteydessä opiskelijaa voivat vastuullisen työpaikkaohjaajan lisäksi ohjata myös muut koulutustyöpaikan henkilöstöön kuuluvat tai voidaan hyödyntää toisesta työpaikasta tulevaa ohjausresurssia. Tämä on perusteltua laadukkaan ohjauksen varmistamiseksi esimerkiksi silloin, jos jonkin tutkinnon osan vaatiman osaamisen tai muun rajatun osaamisen kannalta on tarkoituksenmukaista hyödyntää vastuullisen työpaikkaohjaajan sijaan koulutustyöpaikan muun henkilöstön ammattitaitoa tai toisesta työpaikasta tulevaa ohjausresurssia.

Muun koulutustyöpaikan henkilöstöön kuuluvan henkilön antama ohjaus tai toisen työpaikan ohjausresurssi otetaan huomioon suunnitellussa tuntimäärässä, jos HOKS:issa suunniteltu ohjaus on tosiasiassa sovittu jonkun muun kuin vastuullisen työpaikkaohjaajan tehtäväksi.

HOKS:issa arvioitua opetuksen ja ohjauksen määrää ei tarvitse jälkikäteen päivittää toteutuneen opetus- ja ohjausmäärän mukaiseksi, vaikka se ei olisi vastannut etukäteen arvioitua määrää tai ohjausta olisi satunnaisesti antanut vastuullisen työpaikkaohjaajan tai muun suunnitellun työpaikkaohjaajan lisäksi myös muu koulutustyöpaikan henkilöstöön kuuluva.

Katso myös kysymys Missä vaiheessa opetuksen ja ohjauksen määrän arviointi tehdään? Tuleeko tehtyä arviota muuttaa toteutuneen opetuksen ja ohjauksen määrän perusteella?

Asetuksen mukaan tutkinnon osan tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueen opetuksen ja ohjauksen määrän arvioinnissa tulee ottaa huomioon ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 §:ssä säädetyt tutkinnon osien mitoitusperusteet.

Mainitun säännöksen mukaan tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon tai valmentavan koulutuksen ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että osaamispistemäärältään saman laajuiset tutkinnon osat tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueet eivät aina edellytä kaavamaisesti samaa tuntimäärää opetusta ja ohjausta, mikä tulee ottaa huomioon asetuksen soveltamisessa.

Lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) mukaan nuorille tarkoitetussa koulutuksessa on oikeus saada opetusta 14 h 15 min opintopistettä kohti.

Nuorille tarkoitetun lukion oppimäärän laajuus on 150 opintopistettä (tavoitteellinen suoritusaika 3 vuotta), joten oppimäärän suorittamisen aikana opetusta on oikeus saada yhteensä 14 h 15 min * 150 op = 2137,5 h. Ammatillisen perustutkinnon laajuudella (180 osp) jaettuna vastaava tuntimäärä on 2137,5 h / 180 osp = 11,875 h.

Asetuksessa säädetty tuntimäärä 12 h/osp vastaa laskennallisesti samaa tuntimäärää opetusta ammatillisen perustutkinnon aikana kuin lukion nuorille tarkoitetun oppimäärän suorittamisen aikana.

Asetuksella säädetty 12 tuntia ei ole maksimi eikä minimi, vaan se on opetuksen ja ohjauksen määrän arvioinnissa lähtökohtana käytettävä tuntimäärä. Asetuksella säädettävästä tuntimäärästä voidaan ja tulee tarpeen mukaan poiketa ylös- tai alaspäin. Arvioinnissa on otettava huomioon osaamisperusteisuus sekä opiskelijan yksilölliset valmiudet ja tavoitteet.

Asetuksen tarkoituksena ei ole vähentää opetuksen ja ohjauksen määrää, jos aiemmin on arvioitu, että tietyn tutkinnon osan tai osa-alueen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen edellyttää keskimäärin enemmän opetusta ja ohjausta kuin asetuksella säädettävä arvioinnin perusteena käytettävä tuntimäärä (12 h/osp). Asetuksella säädettävä arvioinnin perusteena käytettävä tuntimäärä on vähintään 12 tuntia osaamispistettä kohti. 

Asetuksessa tunnilla tarkoitetaan 60 minuuttia opetusta ja ohjausta, johon ei lueta mukaan taukoja. Koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen järjestäjän oppimisympäristöissä annettavan opetuksen ja ohjauksen yksittäisten opetusjaksojen ajallisesta kestosta ja opiskelijalle riittävistä tauoista opetuspäivien aikana.

Opiskelijalla on oikeus tarpeensa mukaisesti saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Opetuksen ja ohjauksen tarve voi olla keskimääräistä suurempi esimerkiksi silloin, kun opiskelijalla on oppimisvaikeuksia tai muuta tavallista suuremman tuen, erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen tarvetta.

Opetuksen ja ohjauksen määrä voi olla säädettyä pienempi, jos opiskelijalla arvioidaan olevan valmiudet hankkia tutkinnon osan suorittamiseksi tarvittava osaaminen pienemmällä opetuksen ja ohjauksen määrällä. Opetuksen ja ohjauksen määrä voi olla pienempi myös opiskelijan yksilöllisten valintojen vuoksi, esimerkiksi jos opiskelija kykenee ja haluaa opiskella itsenäisesti verkko-oppimisympäristöjä hyödyntäen.

Itsenäistä opiskelua tulee käyttää osaamisen hankkimistapana kuitenkin vain silloin, kun on varmistettu, että opiskelijalla on edellytykset ja riittävät valmiudet itsenäiseen opiskeluun. Erityisen tärkeää tämän varmistaminen on nuorimpien opiskelijoiden kohdalla, jotka saattavat haluta opiskella itsenäisesti, mutta joilla ei välttämättä ole siihen riittäviä valmiuksia.

Opetuksen ja ohjauksen määrä arvioidaan HOKS:in laadinnan ja päivittämisen yhteydessä.

Kyseessä on HOKS:in laadinnan yhteydessä tehty suunnitelma annettavan opetuksen ja ohjauksen määrästä. Opetuksen ja ohjauksen määrää tulee päivittää normaalin HOKS-prosessin mukaisesti, jos suunniteltu opintojen eteneminen muuttuu.

Päivitystarvetta voi olla esimerkiksi silloin, jos suunniteltu oppimisympäristö muuttuu tai suunniteltu tuntimäärä osoittautuu muista syistä vääräksi ja sitä pitää korjata. HOKS:iin kirjattua määrää ei tarvitse muuttaa toteutuneen opetuksen ja ohjauksen mukaisesti, jos opiskelija esimerkiksi on poissa opinnoista sairauden tai muun syyn vuoksi.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n 1 momentin 7 a kohdan mukaan arvioitu tuntimäärä tulee kirjata HOKS:iin. Tuntimäärän kirjaaminen eHOKS:iin edellyttää tallentamisvelvoitteita koskevan sääntelyn muuttamista. eHOKS:iin tallennettavista tiedoista säädetään valtakunnallista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa.