Selvitys: Suomi tarvitsee selkeämmän linjan paraurheilun ja kuurojen urheilun rakenteisiin

Tuore vertailuanalyysi eurooppalaisista paraurheilun ja kuurojen urheilun järjestelmistä osoittaa, että monissa maissa paraurheilu on integroitunut yhä tiiviimmin osaksi yleistä urheilujärjestelmää. Raportti korostaa samalla tarvetta vahvistaa yhdenvertaisuutta, rahoitusta ja osaamista Suomessa. Selvitystyön on tilannut ja rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Huippu-urheilun instituutti KIHUn ja Suomen Kuurojen Urheiluliiton toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin paraurheilun ja kuurojen urheilun organisointia useissa Euroopan maissa. Tavoitteena oli löytää toimintamalleja suomalaisen järjestelmän kehittämiseksi. 

- Selvitys tuo ensimmäistä kertaa yhteen eurooppalaisia vertailumalleja paraurheilun ja kuurojen urheilun organisoinnista suomalaisesta näkökulmasta. Se tarjoaa päätöksenteon tueksi tietoa siitä, millaisin rakentein yhdenvertaisuutta, osaamista ja toimivia urheilijapolkuja voidaan vahvistaa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari. 

Tulokset osoittavat, että Norjassa ja osin Hollannissa paraurheilu on vahvasti osa yleisiä urheilurakenteita, mikä on lisännyt näkyvyyttä ja resursseja. Irlannissa ja Sveitsissä toiminta on edelleen erillisemmissä rakenteissa, mutta yhteistyö valtavirtaurheilun kanssa on selkeää. Suomi sijoittuu näiden väliin: integraatiota on tehty, mutta kokonaisuus on yhä hajautunut. 

Kuurojen urheilun erityispiirteet

Kuurojen urheilun järjestämistavat vaihtelevat Euroopassa huomattavasti. Suomessa toimintaa ohjaa vahva kieli- ja kulttuuri-identiteetti, ja kuurot johtavat urheilua itse. Tämä tukee autonomiaa, mutta voi vaikeuttaa integroitumista osaksi olympia- ja paralympialiikettä. 

Tarve selkeämmille rakenteille

Suomen nykyisessä järjestelmässä vastuunjako ja rakenteet ovat edelleen paikoitellen epäselviä. Selvityksen mukaan yhtä oikeaa mallia ei ole, mutta Suomessa kehitystä hidastavat urheilujärjestelmän hajanaisuus ja epäselvät vastuurakenteet. 

- Kansallinen urheilukulttuuri ja järjestelmän rakenteet määrittävät sen, millainen malli toimii missäkin maassa. Kansainväliset vertailut kuitenkin auttavat tunnistamaan toimivia ratkaisuja ja myös niitä riskejä, joita valtavirtaistamiseen voi liittyä. Suomessa integraatiota on jo toteutettu, mutta urheilujärjestelmän hajanaisuus ja epäselvät vastuurakenteet vaikeuttavat etenemistä, toteaa KIHUn erikoistutkija Kaisu Mononen.  

Raportti esittää vuosille 2026–2030 vaiheittaista integraatiomallia, jossa vahvistetaan lajiliittojen vastuuta paraurheilusta, arvioidaan kattojärjestöjen yhteistyön syventämistä ja rakennetaan yhteistä pitkän aikavälin suuntaa. Pelkkä organisaatiomuutos ei kuitenkaan riitä, vaan muutoksia on tarkasteltava osana koko urheilujärjestelmän kehitystä. 

Julkaisu:
Lämsä, Jari; Mononen, Kaisu; Romu, Heli & Malkamäki, Jari (2026).
Paraurheilun ja kuurojen urheilun valtavirtaistaminen: vertailuanalyysi Euroopasta
KIHU & Suomen Kuurojen Urheiluliitto.  

Lisätietoja
-    Johtava asiantuntija Jari Lämsä, KIHU, p. 0400 815943, [email protected] 
-    Johtaja Tiina Kivisaari, OKM, p. 0295 330 178