OPM:n hallinnonala vuoden 2004 budjettiesityksessä
Opetusministeriön hallinnonalan määrärahoihin ehdotetaan vuodelle 2004 lisäystä 175 miljoonaa euroa kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Ehdotuksen loppusumma on 6 054 miljoonaa euroa. Määrärahoja esitetään lisättäväksi hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä tieteen ja tutkimuksen edistämiseen. Kulttuurin määrärahat kasvavat myös.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lakisääteinen valtionosuusrahoitus alkaa 1.8.2004. Valtionosuuteen ehdotetaan 20 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa kolme tuntia päivässä ohjattua toimintaa noin 100 000 lapselle syyslukukauden 2004 aikana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa tuetaan myös liikunnan ja nuorisotyön veikkausvoittovaroista. Esiopetuksen oppilaiden kuljetukseen, on varattu valtionosuutta syyslukukautta varten 5 miljoonaa euroa.
Nuorisotyön rahoitus kasvaa 8,4 miljoonalla eurolla, mikä merkitsee 37 prosentin kasvua. Lisäyksellä tuetaan mm. nuorison kansalaistoimintaa, nuorisotyötä tekeviä järjestöjä, nuorten työpajatoimintaa ja ennaltaehkäisevää huumetyötä.
Opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksissa on otettu huomioon 1,8 prosentin suuruinen indeksikorotus. Peruskoulujen ja lukioiden tietoyhteiskuntahankkeeseen ehdotetaan valtionavustusta 4,8 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 1 miljoona euroa koulujen laajakaistayhteyksien hankkimiseen.
Taiteen ja kulttuurin rahoitusta lisätään yhteensä runsaalla 15 miljoonalla eurolla. Eri taiteenalojen tuki kasvaa, mm. elokuvataiteen tukea lisätään runsaalla 2 miljoonalla eurolla. Valtakunnallisten kulttuuritapahtumien tuki kasvaa yhteensä 500 000 euroa. Taide ja taiteilijapoliittisessa ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi valtionosuutta saavien museoiden, teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosien vajauksen asteittainen kattaminen, niin että valtionosuutta maksettaisiin kulttuurilaitoksille niiden todellisten henkilötyövuosien mukaan mitoitettuna. Opetusministeriö on asettanut tavoitteeksi kattaa vajausta 10 %:lla vuodessa. Tämän tavoitteen mukaisesti vuoden 2004 talousarviossa museoiden valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrää lisätään 44:llä, teattereiden 14:llä ja orkestereiden neljällä.
Yliopistojen toimintamenorahoitus kasvaa yhteensä runsaalla 70 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on, että vuosina 2004-2006 yliopistoissa suoritetaan keskimäärin 14 064 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 450 tohtorin tutkintoa, mikä merkitsee noin 10 %:n kasvua nykyisiin tavoitteisiin verrattuna. Tavoitteena on opintojen läpäisyn tehostaminen ja tutkintojen suorittamisaikojen lyhentäminen opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehittämällä. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa 250:lla ja opettajankoulutuksessa 230:lla.
Tieteen rahoitusta lisätään korottamalla Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen myöntövaltuutta 20 miljoonalla eurolla. Tutkimuspanostusta suunnataan laadun perusteella ja samalla turvataan uusien tutkimusalojen käynnistyminen. Akatemian toimintamenomäärärahoja lisätään 4 miljoonalla eurolla.
Ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatavoitetta nostetaan 1000:lla. Lisäys kohdennetaan oppisopimuskoulutuksena aloitettavaan peruskoulutukseen. Työssäoppimisen tukiohjelmaa jatketaan. Oppisopimuskoulutuksena annettavan lisäkoulutuksen määrää lisätään 1500 opiskelijalla. Ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 14,5 miljoonan euron lisäystä. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman (NOSTE) osuus lisäyksestä on 7,5 miljoonaa ja ohjelman koko rahoitus ensi vuonna näin ollen 19,5 miljoonaa euroa.
Opintotuen kehittämiseen otetaan kantaa, kun opintotukea, opiskelijoiden opintososiaalista asemaa ja tutkintojen tavoiteaikaa koskevat toimenpide-esitykset valmistuvat. Työryhmän ja selvitysmiehen on määrä jättää esityksensä opetusministeriölle 30.11.2003.
Liikunnan rahoitusta lisätään 500 000 euroa, mikä on tarkoitus käyttää Helsingin Olympiastadionin kattamiseen. Museoviraston toimintamäärärahaa ehdotetaan lisättäväksi mm. Suomen merimuseon toiminnan kehittämiseksi ja uudelleen sijoittamiseksi Kotkaan. Kulttuurilaitosten tilakustannuksiin varataan lisämäärärahoja mm. Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanlyhennyksiin ja Kansallisoopperan varaston vuokrakustannuksiin. Lisäystä ehdotetaan myös kulttuuri-instituuttien avustukseen, mikä mahdollistaa Unkariin perustetun kulttuuri-instituutin (FinnAgoran) toiminnan vakiinnuttamisen.
Euroopan unionin sosiaalirahasto ja aluekehitysrahasto osallistuvat opetusministeriön hallinnonalan hankkeiden rahoitukseen edelleen merkittävästi. Näiden hankkeiden valtion rahoitusosuus on noin 71 miljoonaa euroa.
Vuonna 2003 veikkausvoittovaroja arvioidaan kertyvän noin 377 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovarojen käyttöä tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön edistämiseen koskeva laki tulee voimaan, ja lain voimaantulon myötä erityisesti nuorisotyön rahoitus kasvaa.
Hallinnonalan toimintojen painopisteitä ovat ensi vuonna peruspalvelujen saatavuus ja laatu sekä arvioinnin kehittäminen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan verkoston kehittäminen erityisestityöllisyyden sekä alueellisen tasa-arvon ja alueiden vetovoimaisuuden lisäämiseksi, yrittäjyyskasvatus, tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen, koulutuksen tehokkuuden lisääminen ja työelämäyhteyksien tiivistäminen, aikuiskoulutuksen kehittäminen, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja aineistojen digitalisointi, liikunnan eettisen pohjan vahvistaminen sekä lasten ja nuorten turvallinen kasvuympäristö ja lastenkulttuurin tukeminen.
Lisätietoja:
Koulutus- ja tiedepolitiikka
- suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, puh. (09) 160 77252
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
- hallitusneuvos Riitta Kaivosoja, puh. (09) 160 77476
Yleinen taloussuunnittelu
- talousjohtaja Eero Pulkkinen, puh. (09) 160 77434
- taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen, puh. (09) 160 77442