Harrastamisen Suomen malli vakiintunut – lakiin kirjaaminen selkeytti mutta myös rajasi toimintaa
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut uuden arviointiraportin Harrastamisen Suomen mallista. Raportissa kerrotaan, miten lainsäädännölliset tekijät edistävät tai estävät mallille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Harrastamisen Suomen mallista on säädetty nuorisolaissa 1.1.2023 lukien.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa linjataan, että Harrastamisen Suomen mallia koskeva lainsäädäntö arvioidaan. Mallista on säädetty nuorisolaissa 1.1.2023 lukien, ja nyt ministeriön tilaamassa kahdessa erillisessä arvioinnissa on kerätty kokemusta kunnista ja harrastusten järjestäjiltä kolmen lukuvuoden ajalta.
Pysyvyys ja selkeys lisääntyivät
Arviointiraportin mukaan lakiin kirjaaminen on lisännyt toiminnan pysyvyyttä ja selkeyttänyt sen asemaa osana kuntien hyvinvointityötä. Monissa kunnissa muutos on helpottanut harrastustoiminnan suunnittelua ja perustelua sekä lisännyt yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lakitasoinen asema on myös vahvistanut rahoituksen jatkuvuutta, mikä on mahdollistanut harrastustoiminnan laajentamisen ja joissakin tapauksissa lisäresurssien kohdentamisen toimintaan.
- Harrastamisen Suomen malli on muutamassa vuodessa juurtunut osaksi kuntien arkea. Erityisen merkittävää on, että malli tavoittaa myös lapsia ja nuoria, joilla ei aiemmin ole ollut harrastusta. Harrastukset lisäävät arjen mielekkyyttä, tukevat fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä tarjoavat mahdollisuuksia ystävyyssuhteiden rakentamiseen. Maksuton, koulupäivän yhteyteen sijoittuva toiminta madaltaa osallistumisen kynnystä ja auttaa kaventamaan eroja harrastusmahdollisuuksissa, sanoo Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala.
Arvioinnin mukaan suurin osa kunnista ei ole havainnut merkittäviä muutoksia mallin arjen toteutuksessa lakiin kirjaamisen jälkeen. Harrastuksia järjestetään koulupäivän yhteydessä, ja toiminta on monin paikoin jatkunut entiseen tapaan. Sen sijaan suurille kunnille muutos on ollut näkyvämpi, ja niissä on raportoitu enemmän muutoksia esimerkiksi toiminnan organisointiin.
Tiukemmat rajaukset toimintaan
Nuorisolain säätämisen keskeinen vaikutus on ollut myös toiminnan tarkempi rajaus. Harrastuksia voidaan järjestää vain ennen koulupäivää tai sen jälkeen, eikä esimerkiksi oppituntien väliin. Lisäksi toiminta on rajattu ainoastaan perusopetuksen oppilaisiin.
Pitkäjänteisyys kaivataan rahoitukseen
Lakiin kirjaamisen myötä rahoitus on vakiintunut vuosittaiseksi, mikä on tukenut toiminnan kehittämistä. Monissa kunnissa harrastustoimintaa on lisätty ja henkilöstöresursseja kasvatettu. Samalla haasteena on edelleen rahoituksen lyhytjänteisyys. Vuoden mittainen rahoituskausi vaikeuttaa pitkäjänteistä kehittämistä ja yhteistyötä harrastusten järjestäjien kanssa.
Kokonaisuutena Harrastamisen Suomen mallin kirjaaminen lakiin on vahvistanut sen asemaa ja lisännyt toiminnan vakautta. Samalla muutos on paljastanut tarpeen tarkastella sääntelyä ja toteutustapoja uudelleen, jotta malli tavoittaisi entistä paremmin kaikki lapset ja nuoret.
Arvioinnit toteuttivat Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) sekä Motiva Oy. Harrastamisen Suomen mallin lähtökohtana on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieluisaan harrastukseen riippumatta taustasta tai asuinpaikasta.
Lisätietoa:
- Erityisasiantuntija Kirsi Sulaoja, p. +358 29 5330015
- Harrastamisen Suomen malli ministeriön sivuilla