Kansallisen maailmanperintöstrategian arviointi: toteutus onnistui, vaikuttavuutta vahvistettava
Kansallisen maailmanperintöstrategian (2015–2025) arvioinnin mukaan strategian toteutus on ollut laaja-alaista ja merkittävää. Strategia on vahvistanut Suomen roolia vastuullisena maailmanperintötoimijana ja tiivistänyt yhteistyötä maailmanperintökohteiden välillä. Arvioinnin tuloksia ja strategian merkitystä käsiteltiin Maailmanperintöfoorumissa Vaasassa.
Arvioinnissa tarkasteltiin strategian ja sen toimeenpanosuunnitelman toteutumista, vaikutuksia kansalliseen maailmanperintöpolitiikkaan sekä UNESCOn maailmanperintösopimuksen toimeenpanoon Suomessa. Strategia perustuu niin sanottuun 5C-viitekehykseen: uskottavuus, suojelu ja hoito, voimavarat ja osaaminen, viestintä sekä yhteisöt.
Aieluettelo, kohde-esitykset ja yhteistyö vahvuuksina
Arvioinnin mukaan erityisen onnistuneita osa-alueita olivat aieluetteloprosessi, kohde-esitysten valmistelu sekä maailmanperintökohteiden tiivistynyt yhteistyö. Suomi on toteuttanut maailmanperintösopimuksen velvoitteet asianmukaisesti ja vahvistanut kansainvälistä rooliaan.
Strategia on toiminut keskeisenä yhteistyön rakentajana ja konkreettisten toimenpiteiden jäsentäjänä. Sen myötä maailmanperintötyön kypsyystaso on noussut, ja toiminnalla on ollut myönteisiä vaikutuksia muun muassa paikallistalouteen, matkailuun ja kasvatukseen.
Lainsäädäntö, viestintä ja yhteisöjen rooli kehittämiskohteina
Tuloksia saavutettiin kaikissa toimenpidekokonaisuuksissa, mutta tavoitteisiin ei päästy täysimääräisesti erityisesti lainsäädännön kehittämisessä, viestinnässä ja yhteisöjen roolin vahvistamisessa.
Arvioinnin mukaan toiminnan vaikuttavuus on pitkälti rakentunut pienen ja sitoutuneen toimijajoukon varaan, ja toimintaa toteutetaan monin paikoin nykyisten rakenteiden ylärajoilla. Rahoituksen niukkuus ja projektiriippuvuus haastavat pitkäjänteistä kehittämistä.
Katse tulevaan
Jo käynnistettyjen toimien syventäminen ja laajentaminen vahvistavat maailmanperintöpolitiikan tavoitteiden toteutumista myös jatkossa. Samalla toimintaympäristön muutokset – kuten ilmastonmuutos, turvallisuustilanteen muutokset ja laajemmat yhteiskunnalliset murrokset – korostavat tarvetta tuoda aiempaa näkyvämmin esiin maailmanperinnön yhteiskunnallinen merkitys osana kestävää kehitystä ja alueiden elinvoimaa.
Arvioinnin mukaan strategisen ohjauksen tarve ei vähene strategiakauden päättyessä. Ilman yhteistä strategiaa toiminta uhkaa pirstaloitua ja heikentyä.
Maailmanperintöfoorumi kokoaa asiantuntijat Vaasaan
Maailmanperintöfoorumi kokoaa yhteen maailmanperintötyön parissa toimivia ja aiheesta kiinnostuneita keskustelemaan ajankohtaisista kysymyksistä. Tilaisuuden avaa valtiosihteeri Kristiina Kokko, ja juontajana toimii Hippi Hovi.
Foorumin teemana on kansallisen maailmanperintöstrategian arviointi ja sen rooli tulevaisuudessa. Ohjelmassa esitellään arvioinnin tuloksia, käydään paneelikeskustelu strategian merkityksestä sekä tarkastellaan tulevaisuuden kehittämistarpeita.
Iltapäivän ohjelmassa juhlistetaan 20 vuotta täyttävää Merenkurkun saariston maailmanperintökohdetta, joka on Suomen ainoa luonnonperintökohde UNESCOn maailmanperintöluettelossa. Lisäksi tilaisuudessa juhlistetaan Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen 10-vuotista toimintaa.
Maailmanperintöfoorumin järjestävät Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry yhdessä ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön tilaaman maailmanperintöstrategian arvioinnin toteutti konsultointitoimisto MDI. Arvioinnissa tarkasteltiin maailmanperintöstrategian toimeenpanoa ja vaikutuksia sekä tuotettiin suosituksia maailmanperintöpolitiikan jatkokehittämiseksi. Kansallinen maailmanperintöstrategia (2015–2025) on ohjannut Suomen toimia Unescon maailmanperintösopimuksen toimeenpanossa. Tavoitteena ovat olleet hyvin hoidetut kohteet, kestävä matkailu ja osallistava toimintakulttuuri.
Maailmanperintö muuttuvassa maailmassa. Kansallisen maailmanperintöstrategian arviointi
Maailmanperintöfoorumin 2026 ohjelma
Lisätietoja:
Opetus- ja kulttuuriministeriö: kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila, [email protected], p. 0295 330269
Ympäristöministeriö: erityisasiantuntija Ilona Latsa, [email protected], p.0295 250388
MDI asiantuntija Kirsi Siltanen, [email protected], p. 040 667 4678