Työryhmä: Pääkaupunkiseudun luokanopettajakoulutukseen lisäpaikkoja
Opetusministeriön asettama Opettajankoulutus 2020 -työryhmä esittää, että luokanopettajankoulutuksen koulutuspaikkoja siirretään vuodesta 2010 lähtien Pohjois- ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle, koska Etelä-Suomen opettajatarve on kasvava. Työryhmä ei pidä emoyliopistosta erillään olevia opettajankoulutusyksiköitä (filiaaleja) tarpeellisina koulutus- tai tutkimussyistä. Jos yliopistot haluavat ylläpitää filiaaliyksiköitä aluepoliittisista syistä, tulisi ne liittää hallinnollisesti yliopiston opettajankoulutuksesta vastaavaan pääyksikköön. Työryhmä luovutti raporttinsa opetusministeri Sari Sarkomaalle tiistaina.
Sarkomaa totesi, että työryhmän ehdotukset opettajankoulutuksen rakenteellisesta kehittämisestä ovat selkeitä ja laajoja. - Ehdotuksia käsitellään opetusministeriössä osana yliopistojen rakenteellisen kehittämisen kokonaissuunnitelmaa ja päätökset tehdään alkuvuodesta 2008, Sarkomaa sanoi.
Sarkomaa tukee työryhmän esityksiä erityisopettajien koulutusmäärien kasvattamisesta sekä ehdotusta rehtorien täydennyskoulutuksen kehittämisestä. - Ehdotukset erityisopettajakoulutuksen selvästä määrällisestä lisäyksestä ovat perusteltuja, koska monet tekijät osoittavat tämän opettajatarpeen kasvun. On myönteistä, että työryhmä kiinnitti huomiota oppilaitosjohdon koulutukseen ja teki sitä koskevia kehittämisehdotuksia. Tulevaisuuden koulu tarvitsee ammattitaitoisia rehtoreita, Sarkomaa tähdensi.
Työryhmä esittää maahanmuuttajataustaisten opettajien koulutuspaikkojen lisäystä. Maahanmuuttajataustaisten opettajaksi opiskelevien koulutuksessa tulee olla suomen tai ruotsin kielen ja kulttuurin 25 opintopisteen laajuinen osuus. Myös erityisopettajien ja terveystiedon opettajien koulutusmääriä tulisi työryhmän mukaan kasvattaa.
Opettajankoulutuksen tulee työryhmän mielestä antaa perustiedot oppilaitosten johtamisesta ja kehittämisestä. Koulutuksessa tulee olla johtamistehtäviin suuntautuvia vaihtoehtoja. Rehtorien täydennyskoulutukseen työryhmä ehdottaa opetushallinnon ja yliopistojen yhteisesti kehittämää 25 opintopisteen opintokokonaisuutta.
Opettajankoulutus 2020 -työryhmä esittää opettajankoulutuksen tutkimuksen vahvistamista kohdennetun tutkimusohjelman ja kansallisen yhteistyön lisäämisen avulla.
Opetusministeriö asetti helmikuussa 2007 työryhmän arvioimaan opettajatarpeiden muutoksia vuoteen 2020 mennessä. Ryhmän tuli selvittää, miten muutokset tulisi ottaa huomioon yliopistojen opettajankoulutuksen mitoituksessa ja rakenteissa. Selvitystyössä tuli myös esittää, millainen yliopistollisen opettajankoulutuksen rakenne parhaiten edistää opettajankoulutukseen liittyvää tutkimusta. Opettajankoulutus 2020 -työryhmään kuuluivat vararehtori, professori Hannele Niemi Helsingin yliopistosta, vararehtori, professori Sven-Erik Hansen Åbo Akademista, laatujohtaja Ritva Jakku-Sihvonen Opetushallituksesta ja johtaja, professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta. Vararehtori Niemi toimi työryhmän puheenjohtajana.
- - -
Opettajankoulutuksen kehittämistä koskeva selvitys liittyy meneillään olevaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen prosessiin. Korkeakoululaitosta kehitetään yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja niiden välisistä yhteistyösopimuksiin perustuvista uusista yhteenliittymistä muodostuvana kokonaisuutena niin, että uudet korkeakoulurakenteet ovat pääosin käytössä vuonna 2012.
- - -
Lisätietoja:
- opetusneuvos Armi Mikkola, puh. (09) 160 77426