Tohtorikoulutuksen laatua edelleen parannettava
Yliopistojen tohtorikoulutuksen pitäisi opetusministeriön työryhmän mukaan olla entistä vahvemmassa yhteistyössä tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyö voisi toteutua yhteisten tutkijakoulujen ja muun koulutuksen kautta sekä lisäämällä tutkimusyhteistyötä ja tohtorikoulutettavien liikkuvuutta. Tohtorin tutkinnon tulee työryhmän mukaan antaa hyvät valmiudet tutkijan tehtäviin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lisäksi tohtorikoulutetulla pitää olla valmiudet myös muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Tohtorikoulutuksen kehittämistarpeita ja tohtoreiden työllisyyden kehitystä pohtinut työryhmä luovutti muistionsa opetusministeri Antti Kalliomäelle tiistaina.
Työryhmä katsoo, että tohtorikoulutuksen tulisi huomioida nykyistä paremmin tohtoreiden sijoittuminen valmistumisen jälkeen erilaisiin tutkijan ja muihin tehtäviin sekä työelämän asettamat odotukset tohtoreiden osaamiselle. Työryhmä suosittaa, että tohtoreiden sosiaalisten taitojen ja muiden työelämävalmiuksien parantaminen otetaan huomioon koulutuksessa ja tohtorikoulutettavia tuetaan urasuunnittelussa opintojen alusta lähtien. Lisäksi tohtorikoulutettavia tulisi rohkaista pohtimaan erilaisia uravaihtoehtoja ja kannustaa heitä jo koulutuksen aikana rakentamaan yhteistyösuhteita, jotka tukevat tohtorin sijoittumista osaamistaan vastaaviin tehtäviin työelämässä.
Tutkijakoulujen monimuotoisuus tulisi työryhmän mukaan säilyttää samalla varmistaen, että tutkijakoulut ovat kooltaan ja rakenteeltaan toimintakykyisiä. Niiden valtakunnallista yhteistyötä tulisi edelleen vahvistaa. Tutkijakoulupaikkojen määrää tulisi työryhmän mukaan nostaa asteittain 2000 paikkaan vuoteen 2012 mennessä. Tohtorikoulutuksen tehostamista tulisi työryhmän mukaan jatkaa niin, että tohtorin tutkinto suoritetaan pääsääntöisesti neljässä vuodessa. Työryhmä ehdottaa keinoja ohjauksen tehostamiseksi ja kehittämiseksi, jotta valmistumisajat pysyisivät kohtuullisina. Tohtorikoulutettaville tulisi sisäänottovaiheessa laatia henkilökohtainen tutkimus- ja opintosuunnitelma, joka ottaa huomioon tohtorikoulutettavan taustat ja motiivit. Tohtorikoulutuksen korkean laadun varmistamiseksi yliopistojen olisi luotava yhtenäiset hyvät käytännöt.
Työryhmä esittää toimenpide-ehdotuksia tohtorikoulutuksen kansainvälistämiseksi. Yliopistojen ja niiden tutkijakoulujen tulisi toimia tiiviimmässä yhteistyössä muiden maiden yliopistojen, tutkimuslaitosten tai tohtorikoulutusohjelmien kanssa. Työryhmän mukaan olisi mahdollista esimerkiksi muodostaa yhteisiä tohtorikoulutusohjelmia ulkomaisten organisaatioiden kanssa. Samalla työryhmä toteaa, että ulkomaisten tohtorikoulutettavien osuus tutkijakouluissa olisi nostettava keskimäärin 20 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä.
Työryhmä suosittaa, että opetusministeriö asettaa tutkijakoulujen jatkuvaa kehittämistyötä varten seurantaryhmän, jonka tehtävänä on arvioida säännöllisesti tutkijakoulujen toimintaa, kuulla sidosryhmien edustajia sekä tehdä tutkijakouluja ja tutkijakoulujärjestelmän kehittämistä koskevia ehdotuksia yliopistoille ja opetusministeriölle. Seurantaryhmässä tulisi olla ainakin yliopistojen, tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän ja tutkimuksen keskeisten rahoittajien edustus.
Tohtorikoulutuksen kehittämistyöryhmän muistio sisältää 52 suositusta tohtorikouluksen kehittämiseksi.
Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, johtaja Sakari Karjalainen, p. (09) 160 77353