Hallituksen koulutuspoliittinen selonteko

Hallitus nostaa eduskunnalle annettavassa koulutuspoliittisessa selonteossaan tulevien vuosien koulutuspolitiikan painopisteeksi tasa-arvon ja koulutusmyönteisyyden vahvistamisen, koulutuksen laadun kehittämisen, koulutusjärjestelmän kansainvälistämisen, korkeakoululaitoksen uudistamisen ja koulutusjärjestelmän tehokkuuden.

Tulevaisuuden avainkysymyksiä tulee olemaan se, miten korkealaatuisten koulutuspalvelujen tasa-arvoinen saavutettavuus pystytään turvaamaan kun nuorisoikäluokat pienenevät. Talouden globalisaatio merkitsee kehitystä kohti erikoistuvaa maailmanlaajuista työnjakoa ja kiristyvää kilpailua. Tulevan kymmenvuotiskauden merkittäviä haasteita on kasvaviin osaamisvaatimuksiin vastaaminen koulutuksen laatua vahvistamalla.

Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää, että koulutusjärjestelmä toimii tehokkaasti - tarpeeton päällekkäinen koulutus tulee kalliiksi sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Väestökehitys saattaa edellyttää valtion ohjauksen vahvistamista koulutusjärjestelmän eri sektoreilla. Koulutuspolitiikan keinoin vaikutetaan yhteiskunnan ja työelämän kehitykseen sekä yksilöiden mahdollisuuksiin.

Koulutuksen tulevaisuuden kehittämistarpeita ovat:

Kouluhyvinvoinnin lisääminen

Vuonna 2006 käynnistetään laaja-alainen ja pitkällä aikavälillä toteutettava toimenpidekokonaisuus kouluhyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Koulua kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Kehittämistoiminnassa painottuvat varhainen puuttuminen, koulupäivän rakenteen uudistaminen, osallisuuden lisääminen ja koulupudokkuuden ehkäisy.

Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen

Koulutukseen osallistumisen tasa-arvoa lisätään koko koulutusjärjestelmässä. Haasteena on erityisesti poikien ja miesten vähäisempi osallistuminen lukiokoulutukseen ja suurempi koulutuksen keskeyttäminen ammatillisissa ja korkeakouluopinnoissa. Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa aloittavien sukupuolirakennetta tasoitetaan. Alueellisesti tasapainoisella koulutustarjonnalla edistetään tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien toteutumista ja alueiden elinvoimaisuuden säilymistä.

Aikuisväestön oppimismahdollisuuksien kehittäminen

Työssä olevan työikäisen aikuisväestön ammattitaidon kehittäminen ja uudistaminen sekä työssä jaksamisen ja viihtymisen tukeminen edellyttävät riittävän laajaa aikuiskoulutusta. Tavoitteena on, että vuosittain työikäisestä aikuisväestöstä osallistuisi koulutukseen vähintään 60 prosenttia vuoteen 2008 mennessä. Aliedustettujen ryhmien mahdollisuuksia osallistua aikuiskoulutukseen lisätään.

Koulutuksen laatu ja saatavuus

Suomen hyvinvoinnin tason ja laadun parantaminen, kestävän kehityksen tukeminen sekä kansantalouden kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen edellyttävät koko väestön koulutus- ja osaamistason jatkuvaa kohottamista ja elinikäisen oppimisen perustalle rakentuvaa myönteistä suhtautumista oppimiseen.

Korkeatasoinen opetushenkilöstö

Pätevän ja osaavan opetushenkilökunnan saatavuudesta huolehditaan oikein mitoitetulla opettajankoulutuksella ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisellä. Maahanmuuttaja-taustaisten opettajankoulutukseen osallistuvien henkilöiden määrää lisätään.

Koulutusjärjestelmän kansainvälistäminen

Koko koulutusjärjestelmän ja erityisesti korkeakoulutuksen kansainvälistäminen on keskeinen menestymisen edellytys globaalissa kilpailussa. Korkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on nostettava vähintään keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle. Opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa on lisättävä ja monipuolisesta kieltenopetuksesta huolehdittava.

Korkeakoululaitoksen uudistaminen

Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on koko korkeakoulujärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.

Korkeakoululaitosta kehitetään yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ja niiden välisistä yhteistyösopimuksiin perustuvista yhteenliittymistä muodostuvana kokonaisuutena. Korkeakoulujen profiloitumista vahvistetaan ja sektoreiden välistä työnjakoa selkeytetään. Toimipisteverkkoa tiivistetään ja tutkintojen ja koulutusohjelmien sisältöjä kehitetään molemmilla sektoreilla. Korkeakoulutuksen kokonaisuus vaatii yhtenäistä valtakunnallista ohjausta, jotta koulutustarjontaa ja verkon rakenteita voidaan kehittää alueellisesti, kieliryhmittäin ja alakohtaisesti tasapainoisesti.

Koulutusurat ja opintoaikojen nopeuttaminen

Tavoitteena on, että kaikki nuoret siirtyvät työelämään ammatillisen tai korkea-koulututkinnon suorittaneina. Perusasteen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen toimivuutta kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että vuonna 2008 97 % ja vuonna 2009 97,5 % perusopetuksen päättävistä aloittaa samana vuonna toisen asteen koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa.

Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi käynnistetään laaja-alainen lisätoimenpide-ohjelma. Läpäisyn painoarvoa ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen rahoituksen määräytymisperusteena nostetaan. Oppilaiden ja opiskelijoiden ohjausta kehitetään kaikilla koulutusasteilla.

Koulutuksen ja työelämän lähentäminen

Työelämän muuttuviin ja kasvaviin osaamistarpeisiin vastaaminen sekä innovaatio- ja kehittämistoiminnan edistäminen edellyttävät tiivistä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Koulutuksen järjestäjien valmiuksia työelämän kehittämiseen ja palvelutoimintaan liittyvien tehtävien hoitamisessa vahvistetaan. Työnantajien velvollisuuksia ja vastuuta koulutuksen järjestämisessä ja rahoituksessa tulee lisätä.

_ _ _

Koulutuspoliittisen selonteon ensimmäisessä osassa on käsitelty tulevaisuuden haasteita sekä tarkasteltu näiden pohjalta nousevia koulutuksen kehittämistarpeita. Koulutuksen tilaa ja kehitystä koskeva katsaus muodostaa selonteon toisen osan. Koulutuksen kehitystä ja tilaa koskeva tarkastelu kohdistuu oppilaitos- ja korkeakouluverkkoon, koulutuksen tasa-arvoon, koulutuksen vaikuttavuuteen ja laatuun, koulutusjärjestelmän tehokkuuteen, kansainvälistymiseen ja opetushenkilöstöön.

Koulutuspoliittinen selonteko on luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/opm/koulutus/pdf/Koulutuspoliittinen_selonteko.pdf

Lisätietoja: – ylijohtaja Arvo Jäppinen, puh. (09) 160 77220, 0400 468 143 – suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, puh. (09) 160 77252, 040 709 9295