Hankeavustus kunnille Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen lukuvuonna 2026–2027

Avustus on tarkoitettu Harrastamisen Suomen mallin mukaiseen harrastustoiminnan järjestämiseen lapsille ja nuorille. Avustusta voi hakea kunta joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Hakemukset toimitetaan Lupa- ja valvontavirastolle. Avustusta haetaan Aluehallinnon asiointipalvelussa http://sahkoinenasiointi.ahtp.fi

Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten mieleistä harrastamista koulupäivän yhteydessä. Harrastukset tulee valita ja järjestää lasten ja nuorten kuulemisesta saatujen toiveiden pohjalta. Kuuleminen tulee olla järjestetty 2024 tai myöhemmin. 

Kunnat voivat hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyn 2024 tuloksia (Koululaiskyselyt harrastamisesta - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö) tai kuulla lapsia ja nuoria kunnan omalla kuulemisella. Kuulemisessa tulee kysyä lasten ja nuorten harrastustoiveita koulukohtaisesti.

Avustus kohdistuu pääasiallisesti harrastusten ohjaajien ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten avustajien palkkakuluihin sekä matka- ja materiaalikuluihin. Avustuksesta osa voidaan kohdistaa myös kohtuullisiin koordinointikuluihin.

Avustusta haetaan Aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/. Mikäli hakemuksen lähettäminen ei onnistu sähköisen järjestelmän kautta, voidaan se toimittaa kirjallisena Kirjaamoon hakuajan puitteissa.

Hakemuksen tulee olla perillä viimeistään 3.3.2026 klo 16.15 mennessä. Hakemus hylätään, jos se saapuu Lupa- ja valvontavirastoon määräajan jälkeen. Hakijalla on vastuu siitä, että hakemus saapuu perille määräaikaan mennessä.

Asiointipalvelun käyttöohjeet:

Asiointipalvelun käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/oppaat-ja-materiaalit.

Lupa- ja valvontavirastosta myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään Aluehallinnon asiointipalvelussa. Palvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.

Hakija täyttää hakulomakkeen ja toimittaa hakemuksen liitteineen asiointipalvelun kautta. Tämän lisäksi asiointipalvelun kautta

• tehdään mahdolliset hakemuksen täydennykset
• toimitetaan päätös hakijalle
• tehdään mahdolliset päätöstä koskevat muutospyynnöt
• raportoidaan avustuksen käyttö

Jotta hakemus voidaan arvioida, sen tulee täyttää seuraavat hakijaa ja harrastustoimintaa koskevat ehdot.
Hakija (eli kunta tai useampi kunta yhdessä) vastaa koordinoinnista kunta- tai aluetasolla sekä paikallisten lähtökohtien huomioimisesta toteutuksessa. Hakija myös varmistaa sujuvan yhteistyön koulujen (ml. yksityiset opetuksen järjestäjät) ja harrastusten järjestäjien kanssa.  

Jos avustusta haetaan useamman kunnan yhteiseen hankkeeseen, nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli Lupa- ja valvontavirastolta on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.

Avustettavan harrastustoiminnan
-    tulee tapahtua pääsääntöisesti koulun tiloissa tai koulua lähellä olevissa tiloissa. Harrastustoiminta voidaan järjestää myös muualla, mikäli harrastuksen sisältö sitä edellyttää (esimerkiksi uinti, laskettelu, keilailu, ratsastus, taidemuseokerho). 
-    tulee olla koulupäivän yhteydessä (välittömästi oppituntien jälkeen tai niitä ennen aamulla) koulujen työaikana, huomioiden lasten ja nuorten jaksaminen ja aikataulut. 
-    tulee olla säännöllistä ja viikoittaista (perustelluista syistä tästä voidaan poiketa esimerkiksi silloin, kun ohjaaja saadaan koululle pitkän etäisyyden päästä). Harrastus voi koostua useasta eri lajista tai alasta, jotka vaihtelevat viikoittain tai kuukausittain. Poikkeuksena ovat uudet harrastuskokeilut yläkoululaisille, jotka kestävät 1-2 kertaa.  
-    tulee käynnistyä viimeistään syyskuussa 2026 ja tulee kestää koko lukuvuoden ajan.
-    tulee olla suunnattu joillekin tai kaikille perusopetuksen vuosiluokkien 1.–9. oppilaille (myös yksityis- ja harjoittelukoulujen oppilaat). 1.–2.- luokkalaisten lasten, jotka ovat mukana aamu- ja iltapäivätoiminnassa, osallistuminen Suomen mallin harrastustoimintaan voi tapahtua myös niin, että harrastusten järjestäjät ohjaavat harrastustoimintaa aamu- ja iltapäivätoiminnan puitteissa. 
-    tulee olla joko ohjattua toimintaa tai nuorten omaehtoista harrastamista valvotussa ympäristössä

Harrastuksen järjestäjinä voivat toimia
•    urheiluseurat, kulttuuritoimijat (esimerkiksi lastenkulttuurikeskukset, museot, taidelaitokset ja perinneyhdistykset), nuorisojärjestöt, yritykset, muut harrastustoimintaa järjestävät yhteisöt tai kunnat itse. 
Kunnan tulee antaa valituille harrastusten järjestäjille tarvittavat tiedot Harrastamisen Suomen mallista ja sopia harrastustoiminnasta ml. vastuukysymykset, yhteydenpito huoltajiin ja kouluihin, ohjaajasijaisuudet, harrastuksista tiedottaminen, mahdolliset kuljetuskysymykset ja koulun välineiden ja tilojen käyttö. Kunnan tulee pitää säännöllisesti yhteyttä harrastusten järjestäjiin hankkeen toteutuksen aikana.  

Esimerkkejä harrastuksen järjestäjistä löytyy harrastustoimijoiden listasta (Löydä harrastuksen järjestäjä - Harrastamisen Suomen malli)

Hakemukseen tulee sisältyä seuraavat kohdat:
1. Kuvaus harrastusten järjestäjien valintaprosessista sekä kunnan, koulujen ja harrastusten järjestäjien välisestä yhteistyöstä.  

Kunta vastaa harrastusten järjestäjien valinnasta perustuen lasten ja nuorten toivomiin harrastuksiin. Harrastusten järjestäjiä voivat olla paikalliset, alueelliset tai valtakunnalliset toimijat. Myös kunta voi toimia harrastuksen järjestäjänä. 

Harrastusten järjestäjien valinnassa tulee painottaa harrastuksen järjestäjän ja ohjaajien ammattitaitoa ja ohjaustoiminnan laatua. 

2. Koulukohtainen suunnitelma harrastustoiminnan järjestämisestä (erillinen liite)

Hakemuksen liitteenä tulee esittää harrastussuunnitelma, jossa on koulukohtaisesti seuraavat tiedot:

-    mitä harrastuksia koululla on tarkoitus järjestää ja niiden määrä
-    mahdolliset uudet harrastuskokeilut yläkoululaisille. Harrastuskokeilussa nuoret pääsevät kokeilemaan jotain harrastusta (urheilulaji, taide- tai kulttuuriala tai muu harrastus). Lajien ja alojen valinnassa tulee hyödyntää Koululaiskyselyn 2024 tai muun kuulemisen tuloksia siitä, mitä harrastuksia yläkoululaiset haluaisivat kokeilla. Harrastuskokeilu kestää 1–2 kertaa ja voi tämän jälkeen jatkua viikoittaisena harrastuksena, jos nuoret niin toivovat. Harrastuskokeilut tulee järjestää sellaisista harrastuksista, joiden järjestäminen säännöllisesti on realistista. 
-    harrastusten järjestäjät ja ohjaajat sekä tarvittaessa suunnitelma vielä puuttuvien järjestäjien löytämiseksi. Vastuuhenkilön tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Nuoremmat voivat toimia harrastusryhmän ohjaajina. 
-    jos harrastusta ei järjestetä koululla, missä paikassa harrastus toteutetaan
-    tarvittaessa kuvaus, miten kunta on huomioinut mahdolliset kielivähemmistöt kuten ruotsinkieliset ja saamenkieliset lapset ja nuoret
-    Erillistä liitepohjaa (excel) voi halutessaan hyödyntää.

3. Harrastusmahdollisuuksista viestiminen 
Kunnan tulee huolehtia siitä, että kaikki koululaiset tietävät Harrastamisen Suomen mallin harrastusmahdollisuuksista.
Hakemuksessa tulee kuvata, millä viestintäkeinoilla harrastusmahdollisuuksista viestitään lapsille ja nuorille sekä heidän huoltajilleen. Viestinnän tulee tavoittaa laajasti lapset ja nuoret. Kouluissa tulee järjestää tiedotustilaisuuksia tai tiedottaa vanhempainiltojen yhteydessä Harrastamisen Suomen mallin harrastusmahdollisuuksista.
Harrastamisen Suomen mallin tulee löytyä kunnan verkkosivuilta.

4. Etsivä harrastustoiminta sekä harrastustoiminnan esteettömyys ja saavutettavuus
Hakijan tulee kuvata toimet, joilla pyritään siihen, että jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan mahdollisuutta harrastamiseen. 

Etsivän harrastustoiminnan tavoitteena on saada Harrastamisen Suomen malliin mukaan myös lapsia ja nuoria, joilla on erityinen riski jäädä toiminnan ulkopuolelle. Syynä voi olla esimerkiksi perhetausta, etäisyydet kouluun ja harrastuksiin, vamma tai sairaus tai kiinnostuksen puute. Kunta voi toteuttaa etsivää harrastustoimintaa erilaisin toimintatavoin, joissa osallistumisen, mukaan tulemisen ja ryhmään ilmoittautumisen kynnystä madalletaan. Yhteistyötä voidaan tehdä esim. nuorisotyön, koulukuraattorien, terveydenhoitajien ja huoltajien kanssa.

Etsivän harrastustoiminnan kustannuksia voi esittää hankkeen kokonaiskustannuksiin. Muina kuluina voidaan esittää esimerkiksi harrastuksiin saattamisesta syntyvät kulut, tulkkipalvelut, kokeilukerrat, sekä koulupäivän aikana tapahtuva etsivä harrastustoiminta. 

Kunta voi luoda omat toimintatavat etsivän harrastustoiminnan tekemiseen, mallina voi käyttää Harrastamisen Suomen mallin yhteyspisteen sivuilla olevia kuntaesimerkkejä: https://harrastamisensuomenmalli.fi/tietoa/hyvat-kaytanteet/?filter=etsiva-harrastustoiminta 

5. Vakuutukset
Kunnan tulee vastata siitä, että kaikki osallistuvat lapset ja nuoret ovat vakuutettuina harrastamisen aikana.

Hakemusten arviointikriteerit
Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu ja laajuus. Hakemusten keskinäisessä arvioinnissa käytetään seuraavia kriteerejä: 

1. Harrastustoiminnan laatu
 
1.1 Harrastusten järjestäjien valinta ja tiedotus sekä ohjaajien osaaminen. 
Kuvaus harrastusten järjestäjien valinnasta avoimella haulla ja hausta tiedottamisesta. Kuvaus toimista ja kriteereistä, joilla kunta on varmistanut, että toteutukseen valituilla harrastuksen järjestäjillä / ohjaajilla on tarvittavat tiedot ja taidot huomioiden harrastuksen sisältö sekä lasten ja nuorten kanssa työskentely.

1.2 Lasten ja nuorten osallisuus ja kuulemisen laajuus ja laatu
Hakulomakkeen kuulemista koskevassa kohdassa tulee kuvata, miten harrastustoiveiden kuuleminen on järjestetty ja esitellä miten lasten ja nuorten harrastustoiveet on toteutettu.
Hakulomakkeessa tulee kuvata, miten toteutuu lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuus muodostuu erityisesti siitä, että lapset ja nuoret osallistuvat ohjaajan kanssa harrastuksen sisällön suunnitteluun (harrastuksen alussa) ja ohjaaja kysyy heidän toiveitansa ja mielipiteitä säännöllisesti lukuvuoden aikana.

1.3 Harrastustoiminnan esteettömyys ja saavutettavuus.
Jokaiselle lapselle tulisi tarjota mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Toimintaa suunniteltaessa voi hyödyntää saavutettavuutta ja esteettömyyttä edistäviin tukimateriaaleihin Esteettömyys ja saavutettavuus - Harrastamisen Suomen malli.

1.4 Innovatiiviset harrastussisällöt, uudet harrastuskokeilut ja yläkoululaisten mukaan saaminen
Innovatiivisilla harrastussisällöillä tarkoitetaan esimerkkinä taidetta ja liikuntaa yhdistävä harrastusta tai lasten ja nuorten ideoiden pohjalta rakennettuja uusia harrastussisältöjä. 
Kuvaus uusista harrastuskokeiluista, jotka on tarkoitus järjestää. 
Kuvaus toimista, miten kunta pyrkii saamaan yläkoululaiset mukaan harrastuksiin, jos yläkoululaisten osallistuminen on kunnassa nykyisin vähäistä. 

1.5 Paikallisten erityispiirteiden huomioiminen 
Esimerkiksi koulukuljetusten yhteensovittaminen harrastusten kanssa ja paikallisen liikunnan, urheilun, kulttuurin, kulttuuriperinnön tai muun osaamisen hyödyntäminen harrastuksissa.

1.6 Toteutuksen kehittämistoimet
Kunnan toimet, joilla se kehittää Harrastamisen Suomen mallin toteutustaan verrattuna edelliseen lukuvuoteen huomioiden lapsilta ja nuorilta saatu palaute.

2. Suunniteltu harrastuksiin osallistuvien lasten ja nuorten sekä ohjaustuntien määrät. Toimintaan osallistuvien lasten ja nuorten osuus kaikista kunnan lapsista ja nuorista. 

2.1. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta: https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-628-7

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Lupa- ja valvontavirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Lupa- ja valvontavirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.
• Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytöstä.

Hakemus hylätään, jos se saapuu määräajan jälkeen.

Avustuksen käyttöaika on 1.8.2026-31.7.2027. Avustus voi kattaa enintään 75 prosenttia avustettavan hankkeen kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuuteen ei voi esittää jotain toista valtionavustusta. 

Valtionavustusta saa käyttää vain avustuspäätöksessä ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Avustuspäätöksen perusteena ovat hakemuksessa esitetyt kustannukset ja rahoitus. Toteutuneiden kokonaiskustannusten tulee aiheutua valtionavustushakemuksessa ja -päätöksessä määritellystä hankkeesta.

Avustusta voidaan käyttää seuraaviin hyväksyttäviin kustannuksiin: 

• ohjaajien palkka- ja palkkiokuluihin ja matkakuluihin sekä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten avustajien edellä mainittuihin kuluihin 
• kohtuullisiin koordinaattorin palkka- ja matkakuluihin (koordinaatiokuluja voi olla enintään 20% hankkeen kokonaiskustannuksista)
• hyvin perusteltuihin kuljetuskustannuksiin harrastuspaikoille 
• hankkeesta aiheutuviin tilakustannuksiin silloin, kun koulujen tilojen käyttö harrastamisen sisällön vuoksi ei ole mahdollista (kunnan omien tilojen käytöstä ei voi esittää kuluja) 
• välttämättömiin ja kohtuullisiin väline- ja materiaalikustannuksiin
• kohtuullisiin muihin kustannuksiin (esimerkiksi välipalat, kun lasten ja nuorten jaksaminen niitä edellyttää)

Hyväksyttävät kustannukset määritellään tarkemmin avustuspäätöksessä ja sen liitteissä. 
Kokonaiskustannukset voivat sisältää myös muita hankkeesta aiheutuneita kustannuksia kuin hyväksyttäviä kustannuksia (esim. hankkeesta aiheutuneet lisäkustannukset koulukuljetuksista). Kunnan omien tilojen ja kunnan määräysvallassa olevien yhtiöiden tilojen käytöstä ei voi esittää kuluja hankkeen kokonaiskustannuksiin. Koordinaatiokuluja voi olla enintään 20% hankkeen kokonaiskustannuksista. Kaikki kokonaiskustannukset (myös muut kuin hyväksyttävät kustannukset) ja tuotot tulee raportointivaiheessa kirjata hanketta tai toimintaa varten perustettavalle kustannuspaikalle.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina. Jos työntekijän työaikaa kohdennetaan hankkeelle osittain, tulee avustuksen saajan osoittaa luotettavasti työajanseurannan avulla työpanoksen kohdistuminen välittömästi hankkeelle. Työajanseuranta toimitetaan loppuselvityksen liitteenä.  Myös työaikasuunnitelmaa tai -määräystä pidetään riittävänä dokumentaationa. 

Valtionavustuksella katetaan avustettavasta hankkeesta syntyvää alijäämää, joka muodostuu vähentämällä hyväksyttävistä kustannuksista muut avustukset ja hankkeesta saadut tuotot. Jos avustus on suurempi kuin toteutunut alijäämä, ylimenevä osuus tulee palauttaa Lupa- ja valvontavirastolle.

Avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalainsäädäntöä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 30 000 euroa. 

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.  
Lupa- ja valvontavirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §). 

Avustuksen saajan tulee tallentaa ja lähettää avustuksen käyttöä koskeva raportointi Lupa- ja valvontaviraston asiointipalveluun heti hankkeen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua avustuksen käyttöajan päättymisestä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että toiminnan raportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikka- tai projektikohtaista talousraportointia.