Opetusministeriön hallinnonala talousarvioesityksessä 2005

Opetusministeriön tavoitteena on edistää koulutuksellista ja kulttuurista tasa-arvoa, yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä sekä väestön hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista. Tavoitteena on vahvistaa sekä tieteen että kulttuurin innovaatiotoimintaa. Aikuisten mahdollisuuksia opiskeluun edistetään. Tavoitteena on myös edistää lasten kasvuympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Taide- ja kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä ja kotimaista sisällöntuotantoa vahvistetaan. Väestön terveyttä edistävää liikuntatoimintaa ja nuorten aktiivista osallistumista edistetään.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, jotka liittyvät peruskoulusta jatko-opintoihin siirtymiseen, koulutuksen läpäisyyn ja korkeakoulutuksen aloittamisiän ja tutkinnon suorittamisiän alenemiseen, on asetettu pitkälle aikavälille, aina vuosiin 2008 ja 2012 saakka.

Opetus- ja kirjastotoimen valtionosuuksiin korotuksia

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ehdotetaan 2 992 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 57 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien tasoon vaikuttaa talousarvioesitykseen liittyvä lakiesitys valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen jaksottamisesta neljälle vuodelle. Vuonna 2003 toteutuneiden opetus- ja kirjastotoimen kustannusten huomioon ottamisesta lakiesityksessä ja myöhemmin syksyllä annettavassa täydentävässä talousarvioesityksessä käydään vielä neuvotteluja opetusministeriön ja valtiovarainministeriön kesken.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuteen ehdotetaan 44,8 miljoonaa euroa. Valtionosuuteen oikeuttavien ohjaustuntien määrä on noin 3,8 miljoonaa tuntia. Lisäystä esitetään vuoteen 2004 verrattuna 25 miljoonaa euroa. Esiopetuksen oppilaiden kuljetuksen valtionosuutta varten on varattu 10 miljoonaa euroa, lisäys 5 miljoonaa euroa.

Koulurakentamisen valtionosuuksien myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 63 miljoonaa euroa. Kirjastorakentamisen vastaava valtuus on 5 miljoonaa euroa.

Euroopan unionin sosiaalirahasto ja aluekehitysrahasto osallistuvat opetusministeriön hallinnonalan hankkeiden rahoitukseen edelleen merkittävästi. Näiden hankkeiden valtion rahoitusosuus on noin 67 miljoonaa euroa.

Tietoyhteiskuntahankkeisiin esitetään lisäystä

Koulujen laajakaistayhteyksien rakentamiseen ehdotetaan 2 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä kuluvaan vuoteen miljoona euroa. Opetusministeriön kehittämismäärärahoja hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamiseen esitetään lisättäväksi 760 000 euroa käytettäväksi koulutuksen ja kulttuurin hankkeisiin.

Kansalaisyhteiskuntaa vahvistetaan

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman toteuttamista varten on lisätty 740 000 euroa hankkeisiin, joilla parannetaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä, edistetään kansalaisten osallistumista, kansalaisvaikuttamista, demokratiakasvatusta kouluissa ja opettajankoulutuksessa sekä kansalaisopintoja.

Yliopistojen ja tutkimuksen rahoitukseen lisäystä

Yliopistojen toimintamenorahoitus kasvaa 24 miljoonalla eurolla, mistä 20 miljoonaa euroa lisätään korkeakoulutuksen kehittämisestä annetun lain perusteella yliopistojen tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Tavoitteena on, että vuosina 2004-2006 yliopistoissa suoritetaan vuosittain keskimäärin 14 064 ylempää korkeakoulututkintoa ja 1 450 tohtorin tutkintoa.

Opetuksen laatua ja opintojen suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmiä kehitetään niin, että opintojen läpäisy tehostuu ja tutkintojen suorittamisajat lyhenevät erityisesti humanistisella, matemaattis-luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä koulutusalalla. Opiskelijavalintojen kehittämiseksi laaditaan toimenpideohjelma, jonka avulla mm. nopeutetaan opintoihin sijoittumista ja alennetaan opintojen aloittamisikää.

Yliopistojen toiminnan tulosten kaupallista hyödyntämistä edistetään helpottamalla yliopistojen osallistumista yhtiömuotoiseen liiketoimintaan. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskevaa myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 3 miljoonalla eurolla.

Aikuiskoulutukseen ehdotetaan lisäystä

Ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 14,9 miljoonan euron lisäystä. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman, Noste-ohjelman, osuus lisäyksestä on 6,5 miljoonaa ja ohjelman koko rahoitus ensi vuonna on näin ollen 26 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että Noste-ohjelmassa aloittaa koulutuksen yhteensä 8000 henkilöä vuonna 2005. Myös muuta lisäkoulutusta ja vapaan sivistystyön rahoitusta lisätään.

Opintolainavähennys käyttöön

Korkeakouluopiskelijoiden opintolainan valtiontakauksen määrä korotetaan 300 euroon kuukaudessa 1.8.2005 lukien. Samalla otetaan käyttöön verotuksen opintolainavähennys, joka voidaan myöntää 1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittaville korkeakouluopiskelijoille tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Kirjastojen valtionosuuksien siirto veikkausvoittovaroista yleisiin budjettivaroihin jatkuu

Veikkausvoittovaroja arvioidaan kertyvän noin 382 miljoonaa euroa. Veikkauksen voittovaroista ehdotetaan myönnettäväksi tieteen tukemiseen 75,7 miljoonaa euroa, taiteen tukemiseen 190,4 miljoonaa euroa, liikunnan tukemiseen 86,3 miljoonaa euroa ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen 29,5 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman mukaisesti jatketaan vuoden 2004 alusta käyttöön otetun raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain soveltamista, mikä on jo lisännyt erityisesti nuorisotyön rahoitusta. Tulevina vuosina rahoitus lisääntyy merkittävästi myös taiteen ja liikunnan toimialoilla.

Kirjastojen valtionosuuksien maksamista siirretään veikkausvoittovaroista yleisiin budjettivaroihin voimassa olevan lainsäädännön mukaisella aikataululla. Ensi vuonna 65 % kirjastojen valtionosuuksista rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Taiteen saamiin veikkausvoittovaroihin ehdotetaan lisäystä 3,4 miljoonaa euroa, liikunnan 1,9 miljoonaa euroa ja nuorisotyön 1,0 miljoonaa euroa.

Kulttuurin toimintaedellytyksiä vahvistetaan

Taiteen ja kulttuurin rahoitusta lisätään yhteensä noin 13 miljoonalla eurolla, mistä noin 4,5 miljoonaa euroa on siirtoa kansainvälisen kulttuuriyhteistyön määrärahoista. Taide- ja taiteilijapoliittisessa ohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti pyritään asteittain kattamaan teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien vajausta suhteessa todellisiin henkilötyövuosiin. Maan eri alueilla toimivien teattereiden valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrää lisätään 22:lla, orkestereiden 8:lla ja museoiden 46:lla. Toinen aluepoliittisesti merkittävä uusi hanke on tanssin aluekeskusten perustaminen. Tarkoitukseen ehdotetaan 450 000 euroa.

Museoviraston toimintamäärärahaa ehdotetaan lisättäväksi mm. Suomen merimuseon toiminnan ja meriarkeologian yksikön kehittämiseksi. Alueellisten taidetoimikuntien määräraha kasvaa edelleen 200 000 eurolla.

Elokuvataiteen edistämistuen vahvistuminen jatkuu, lisäystä ehdotetaan 337 000 euroa, jolloin määräraha on 15 miljoonaa euroa. Myös kirjallisuuden, säveltaiteen ja taideteollisuuden edistämismäärärahat kasvavat.

Lasten ja nuorten kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyöpalveluiden saatavuutta parannetaan

Kuluvan vuoden budjetissa lastenkulttuurikeskuksille osoitettu määräraha kaksinkertaistettiin ja tarkoitukseen osoitetaan myös ensi vuonna runsaat 800 000 euroa. Lisäksi eri taiteenaloille osoitetusta lisäyksestä merkittävä osa on tarkoitettu lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteuttamiseen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan ehdotetaan lisämäärärahaa 200 000 euroa.

Nuorisokulttuurien tukemiseen ja nuorisotyön kokeiluun ja tietohuoltoon ehdotetaan lisäystä 250 000 euroa. Määrärahalla rahoitetaan mm. Nuori kulttuuri -tapahtumia,lasten ja nuorten taidekeskusta sekä Koulun kerhokeskuksen toimintaa. Nuorison verkkomediat uutena voimakkaasti kehittyvänä alueena sekä nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittäminen ovat vuoden 2005 painoalueita. Tähän tarkoitukseen ehdotetaan lisäystä 100 000 euroa.

Nuorten työpajatoiminnan määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 600 000 eurolla. Lisärahoituksella on tarkoitus edistää hallitusohjelmassa olevaa tavoitetta nuorten työpajatoiminnan asteittaisesta vakinaistamisesta. Aluepoliittisesti keskeisenä tavoitteena on nuorisotyön peruspalvelujen saattaminen aikaisempaa tasa-arvoisemmin kaikkien nuorten ulottuville. Kuntia ja niiden alueellista yhteistyötä, valtakunnallisia nuorisokeskuksia ja nuorisotyön valtakunnallisia palvelujärjestöjä tuetaan tästä lähtökohdasta. Kuntien nuorisotyöhön ehdotetaan lisäystä 76 000 euroa. Nuorison kansalaistoimintaan ehdotetaan lisäystä 500 000 euroa. Lisärahoitusta kohdennetaan myös nuorisotyön kansainväliseen yhteistyöhön ja nuorisotutkimukseen.

Liikunnan kansalaistoimintaa tuetaan

Liikuntapaikkarakentamisen määräraha lisääntyy 100 000 eurolla. Liikunnan terveysohjelmaan osoitetaan lisäystä 270 000 euroa. Liikunnan kansalaistoimintaan ehdotetaan lisäystä 855 000 euroa, mistä SLU:lle osoitetaan 55 000 euroa, liikuntajärjestöille 600 000 euroa ja liikuntajärjestöjen kehittämisavustuksiin 200 000 euroa. Lisämäärärahoja ehdotetaan myös liikunnan kansainväliseen yhteistyöhön, liikunnan koulutukseen, tutkimukseen ja tiedonvälitykseen (mm. anti-doping toimintaan), liikunnan terveysohjelmaan ja liikunnan koulutuskeskuksille.

Lisätietoja:
Koulutus- ja tiedepolitiikka
- ylijohtaja Arvo Jäppinen, puhelin (09)160 77220
- suunnittelupäällikkö Kirsi Kangaspunta, puhelin (09) 160 77252
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
- ylijohtaja Kalevi Kivistö, puhelin (09) 160 77053
-hallitusneuvos Riitta Kaivosoja, puhelin 160 77476
Yleinen taloussuunnittelu
- talousjohtaja Eero Pulkkinen, puhelin (09) 160 77434
- taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen, puhelin (09) 160 77442

Taulukko hallinnonalan menoista

Talousarvioesitys kokonaisuudessaan internet-osoitteessa www.vm.fi/budjetti