Enemmistö nuorista aikoo äänestää eduskuntavaaleissa

Nuorten mukaan syy äänestämättä jättämiseen on paljolti sukupolvikysymys: suurten ikäluokkien ehdokkaat eivät aja nuorten asioita. Kun nuoret äänestävät vaaleissa pikemminkin yksilöitä kuin puolueita, joutuvat puolueiden nuoret ehdokkaat vastaamaan tähän haasteeseen.

Tutkimuksen perusteella tehdyn arvion mukaan noin 56 prosenttia nuorista aikoo äänestää tulevissa eduskuntavaaleissa. Tämä on pari prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosien 1999 ja 2003 eduskuntavaalien yhteydessä tehdyt nuorten äänestysaktiivisuutta koskevat arviot.

Tärkeä politiikasta kiinnostuneisuuden selittäjä on koulutustaso: yliopisto-opiskelijoista 60 % on ainakin jonkin verran kiinnostuneita politiikasta, ammattikorkeakoulussa ja toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista kummistakin vain 39 %. Etelän ja kasvu-Suomen keskusten ulkopuolella asuvat nuoret näyttävät tässäkin aineistossa viime vuosien tapaan olevan muita turhautuneempia poliittiseen vaikuttamiseen ja ylipäänsä yhteiskunnallisia asioita kohtaan.

Nuorilla kriittinen, mutta kiinnostunut asenne politiikkaan

Valtaosa nuorista pitää politiikkaa tärkeänä. Neljä viidestä vastaajasta katsoo äänestämisen olevan kansalaisvelvollisuus. Yhtä moni uskoo, että äänestämällä voi vaikuttaa. Nuoret nostavat vastauksissa esiin monia edustuksellista demokratiaa ohentavia ja tukkivia seikkoja. Edut kasautuvat suurille ikäluokille pikemminkin kuin nuorelle sukupolvelle. Nuoret arvostelevat kärjekkäästi myös poliitikkojen suuria lupauksia ja epäilevät, onko niitä edes tarkoitus toteuttaa. Toisaalta nuoret hahmottavat vaalit vain häivähdyksenä todellisesta vallasta, jota päättäjät käyttävät yhdessä taloudellisen vallan kanssa.

Eniten valtaa nuoret katsovan olevan hallituksella ja eduskunnalla, vähiten yksittäisillä kansalaisilla, kansalaisliikkeillä ja sivistyneistöllä. Nuorten valtaosan (81–91%) ajatus, että valta on parlamentaarisen demokratian keskeisillä instansseilla, hallituksella ja eduskunnalla, antaa hiljaista tukea demokratian oikeutukselle Suomessa. Nuoret ovat myös vahvasti noteeranneet muutaman vuoden takaisen perustuslaillisen presidentinvallan madaltamisen merkityksen. Jopa poliitikot ylittävät nuorten mielestä presidentin vallan puolueasemiensa kautta. Kunnallisten instituutioiden valta jää ratkaisevasti valtiollisen vallan varjoon.

Talouselämällä näyttää Suomessa olevan nuorten mielestä rutkasti valtaa. Kolme viidestä nuoresta uskoo, että valta on kansanvälisen pääoman käsissä. Talouselämällä nähdään olevan itsenäistä valtaa lähes yhtä paljon kuin talouselämällä ja politiikan eliitillä yhdessä. Kolme neljästä aineiston nuoresta hahmottaa median keskeisenä, jonkinlaisena neljäntenä valtamahtina.

Vaikka nuorten käsitykset näyttävät muuttuneen kriittisemmiksi edustuksellista demokratiaa ja puoluepolitiikkaa kohtaan, politiikan vaikutukset omaan elämään nähdään kuitenkin entistä selvemmin. Yhä harvempi on sitä mieltä, ettei poliitikkojen päätöksillä ole vaikutusta omaan elämään. Nuorten epäluulo poliittisen järjestelmän toimivuutta kohtaan saattaa olla myös poliittisesti aktivoivaa, olipa kyse nuorten osallistumisesta edustukselliseen demokratiaan tai epävirallisemmille tai radikaalimmille poliittisille toimintakentille.

Ehdokas on nuorten äänestyspäätöksille selvästi puoluetta tärkeämpi. Vain vajaalle kolmannekselle (31 %) puolue on tärkeämpi. Vain noin yhdellä vastaajalla viidestä on niin vakiintunut puoluekanta, ettei hän voisi vaihtaa sitä. Liikkuvia äänestäjiä on ylivoimainen enemmistö. Selvästi tärkeimpänä pidetään ehdokkaan esittämiä kannanottoja ja mielipiteitä. Vaihtoehto ”ehdokkaan imago, kyky päästä julkisuuteen” ei ollut tärkein valintaperuste yhdellekään vastaajista. Naiset siis korostavat enemmän aatteita ja arvoja, miehet asiantuntemusta ja etujen puolustamista.

Poliittinen osallistuminen kasautuu harvoille nuorille

Poliittinen osallistuminen sen kaikissa muodoissa näyttää kasautuvan harvoille nuorille, jotka ovat aktiivisia niin edustuksellisen demokratian areenoilla kuin muilla poliittisen osallistumisen kentillä, kuten järjestötoiminnassa, internetin yhteiskunnallisissa verkostoissa ja kuluttajina ostoskeskuksissa. Erilaiset poliittisen vaikuttamisen muodot ovat siis päällekkäisiä eivätkä toisilleen vaihtoehtoisia: ne jotka aikovat äänestää, toimivat myös muita enemmän järjestöissä ja uskovat siihen, että omilla kulutusvalinnoilla on poliittista merkitystä. Tämä tutkimustulos kertoo siitä, että poliittinen osallistuminen jakaa nuoria yhtäältä moniaktiiveihin ja toisaalta sivustakatsojiin.

Nuorten poliittinen osallistuminen näyttää paitsi polarisoituvan, myös yksilöllistyvän. Tutkimukseen osallistuneet nuoret määrittelevät itsensä yksilöllisesti vastuullisiksi toimijoiksi poliittisessa järjestelmässä. Vaikka sukupolvipolitiikka nostaa päätään, nuoren sukupolven poliittiset käsitykset eivät ole yksiäänisiä tai eheän yhteisöllisiä; myös nuoren sukupolven sisään rakentuu monia poliittisesti merkittäviä jännitteitä.

Nuorten päivänpoliittinen toivelista

Nuorten päivänpoliittisen toivelistan kärjessä on opintorahan reaalitason nosto (92 %). Opintorahan saantia rajoittavia tulorajoja on myös vastaajien valtaenemmistön (78 %) mukaan nostettava. Vastaajien enemmistön (63 %) mukaan opiskelijoiden vapauksia on asetettu kyseenalaiseksi yksipuolisella valmistusaikojen kiristämisellä. Melkein kolmasosa (29 %) vastaajista ei koe ehtojen tiukentumista tapahtuneen. Hallitus saa myös kiitosta. Kyselyyn vastaajien ratkaiseva osa (47 %) arvioi, että opintolainojen verovähennysoikeus auttaa opiskelijoiden valmistumista. Vain viisi prosenttia vastaajista uskoo, että palkkojen alentaminen olisi tehokas keino heidän työllistämisessään.

Vastaajista 71 prosenttia on sitä mieltä, että hallituksen on taattava tuloerojen kasvun loppuminen. Lähes puolet (47 %) vastaajista kiistää ajatuksen, että hallitus olisi taannut turvalliset ja lapsiystävälliset olosuhteet lapsiperheille ja lasten hankinnalle. Puolet nuorista ei usko hallituksen tukeneen kohtuuhintaista nuorten asumista, kun taas reipas neljännes arvostaa hallitusta tässä suhteessa.

-- -- --

Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora on vuodesta 1996 lähtien teettänyt selvityksiä alle 30-vuotiaiden nuorten äänestyskäyttäytymisestä. Nuorisotutkimusverkosto keräsi syksyllä 2006 politiikkaa, valtaa ja vaaleja koskettavan kyselyaineiston 18–30-vuotiaiden suomalaisten keskuudesta. Nuorten vastauksiin ja eurooppalaiseen vertailuun perustuvissa kirjoittajien tulkinnoissa pohditaan nuorten suhtautumista politiikkaan, heitä liikuttavia vaaliteemoja ja -tunnuksia sekä laajemmin nuorten osallistumisen ja poliittisen ajattelun virtauksia.

Kirjatilaukset ja arviointikappaleet: Nuorisotutkimusverkosto, [email protected]. Kirjan hinta on 25 € + postikulut.

Lisätietoja:
– pääsihteeri Tarmo Manninen, Nuorisoasiain neuvottelukunta, puh. 09–160 77356
– kirjan toimittaja Kari Paakkunainen, Helsingin yliopisto, puh. 040 513 8252