Kysymyksiä ja vastauksia kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta

Kokeilulaissa (1046/2020) on kriteereitä toimipaikkojen valinnalle: toimipaikkoja on tarkoitus saada sosioekonomisesti erilaisilta alueilta ja eri kielisiä ryhmiä edustavasti. 

Toimipaikkamäärältään suurissa kokeilukunnissa tutkijat poimivat noin 40 prosenttia toimipaikoista järjestämään kaksivuotista esiopetusta. Positiivisen diskriminaation painotus on myös mahdollinen.

Kunnissa, joissa on vain vähän esiopetusta järjestäviä toimipaikkoja, kaikki vuosina 2016 ja 2017 syntyneet lapset osallistuvat kokeiluun.

Kokeilun verrokkikunnissa ei järjestetä kaksivuotista esiopetusta vaan varhaiskasvatuslain mukaista varhaiskasvatusta (540/2018) ja perusopetuslain (628/1998) mukaista yksivuotista esiopetusta. 

• Esiopetuskokeiluun osallistuvat kunnat ja toimipaikat sekä kokeilun verrokkikunnat
• Päätös esiopetuskokeilusta (toimipaikat): liite 1
• Kokeilukuntien otannan ohjelmointikomennot
• Kokeilukuntien toimipaikkojen otannan ohjelmointikomennot

Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodissa, koulussa tai muussa soveltuvassa paikassa. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa toimipaikan tulee täyttää seuraavat kriteerit:

1. Toimipaikka järjestää esiopetusta
2. Lapsi voi jatkaa täydentävään varhaiskasvatukseen samassa toimipaikassa (varhaiskasvatuksen mitoitus koko päivän).
3. Varhaiskasvatuksen ulkopuolelta tuleville viisivuotiaille voidaan tarjota sieltä paikkaa kahdeksi vuodeksi. 
4. Toimipaikassa pitää pystyä toteuttamaan kokeilun opetussuunnitelmaa.

Yksityiset toimipaikat voivat olla mukana, jos ne täyttävät kriteerit ja täydentävä varhaiskasvatus on perheelle saman hintaista kuin kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Kaksivuotista esiopetusta ei saa hankkia perusopetuslain 7 tai 8 §:n mukaiselta opetuksen järjestäjältä, eli yksityiseltä tai valtion koululta. Kunnan vastuulla on arvioida, mitkä toimipaikat täyttävät kriteerit.

Esiopetuskokeilussa kaksivuotista esiopetusta voidaan periaatteessa järjestää myös perhepäivähoidossa, jos siellä on myös yksivuotista esiopetusta ja muut kelpoisen toimipaikan edellytykset täyttyvät. Ministeriön käsityksen mukaan perhepäivähoidossa ei kuitenkaan useimmiten järjestetä esiopetusta.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa lapset pyritään osoittamaan toimipaikkoihin, joihin he joka tapauksessa olisivat menossa yksivuotiseen esiopetukseen. Tyypillisesti, mutta ei aina, tämä on lapsen kotia lähimpänä sijaitseva toimipaikka. Kokeilussa voidaan etäisyyden lisäksi huomioida muita seikkoja, kuten toimipaikassa olevien paikkojen riittävyys. 

Kokeilu etenee seuraavasti:

1. Kokeilukunnat laativat paikallisen kokeiluopetussuunnitelman Opetushallituksen perusteasiakirjan pohjalta. Ks. Opetussuunnitelman perusteet (OPH)
2. Tutkijat muodostavat rekisteriaineistojen perusteella listan kokeiluun kelpoisista toimipaikoista ja listat tarkistetaan läpi kunkin kunnan kanssa.
3.  Tutkijat yhdistävät rekisteriaineistojen perusteella vuonna 2016 syntyneet lapset toimipaikkoihin ja tarkastavat tiedot kunkin kunnan kanssa. Lapsi voidaan yhdistää toimipaikkaan joko niin, että lapsi on siellä jo valmiiksi varhaiskasvatuksessa tai jos hän asuu toimipaikan lähellä, mutta hänellä vielä ole varhaiskasvatuspaikkaa. 
4. Lapsien yhdistämisestä toimipaikkoihin syntyvät pienempien kokeilua järjestävien kuntien koeryhmät. Isommissa kokeilukunnissa arvotaan noin 40 % kelpoisista toimipaikoista toteuttamaan kaksivuotista esiopetusta. Näiden kokeilutoimipaikkojen kautta määrittyvät isompien kuntien koeryhmään kuuluvat lapset.

Kokeiluasetelma perustuu kokeilulain mukaiseen otantaan, jonka perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt kaksivuotisen esiopetuksen kokeilukunnista ja niissä kokeiluun osallistuvista toimipaikoista sekä verrokkikunnista, joissa kaksivuotista esiopetusta ei järjestetä. Näiden perusteella on määritelty alustavat koe- ja verrokkiryhmien lapsilistat, jotka ministeriö on toimittanut kunnille.

Kokeilukunnat päättävät kokeilulain 5 §:n mukaan koe- ja verrokkiryhmistä ja perheitä voidaan informoida kokeilusta tässä yhteydessä. Lapsen osallistuminen kokeilutoimipaikassa järjestettävään kaksivuotiseen esiopetukseen perustuu perheen hakemukseen. Kunta toimittaa perheille hakuohjeet kokeilutoimintaan hakemiseen ja mikäli perhe hakee kokeilutoimintaan, lapselle tehdään päätös kokeilutoimintaan osallistumisesta.

Perheiden informoinnista ja päätöksestä kokeilutoimintaan osallistumisesta säädetään kokeilulain 6 §:ssä. Koska koeryhmään kuuluvien lasten huoltajilla on velvollisuus huolehtia siitä, että lapsi saavuttaa kaksivuotisen esiopetuksen tavoitteet, on kunnan huolehdittava siitä, että perhe saa tiedon koeryhmäpäätöksestä. Tästä voidaan varmistua esimerkiksi siten, että koeryhmäpäätös toimitetaan tiedoksi perheelle saantitodistuksella taikka perheeltä pyydetään muutoin kuittaus päätöksen tiedoksisaamiseen, esimerkiksi palauttamalla hakulomake. 

Koe- ja verrokkiryhmäpäätös (5 §) ja lapsen osallistumispäätös (6 §) ovat ministeriön näkemyksen mukaan viranhaltijapäätöksiä ja niissä noudatetaan yleislainsäädäntöä. Mallipohjat lähtevät siitä, että myös koe- ja verrokkiryhmän päätökset ovat lapsikohtaisia. Koska etenkin isommissa kokeilukunnissa lapsia on paljon, on ministeriön näkemyksen mukaan mahdollista, että kunta tekee yhden päätöksen koe- ja verrokkiryhmästä ja listaa lapset esimerkiksi päätöksen liitteeseen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava lasten tietojen asianmukaisesta suojauksesta. 

• Kokeiluun osallistuvat kokeilukunnat ja toimipaikat sekä verrokkikunnat 
• Aineistoja ja ohjeita kunnille 

Perustuslain mukaan ihmisiä ei saa asettaa eri asemaan ilman hyväksyttävää syytä. Perustuslakivaliokunta on käytännöissään katsonut, että opetuksen ja koulutuksen kehittäminen on kuitenkin hyväksyttävä syy järjestää kokeiluja.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen. Näin kokeilulla on tarkoitus edistää perustuslain 16 §:n mukaisia sivistyksellisiä oikeuksia. Kokeilulla tavoitellaan tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Kokeiluun osallistuvien määräytymisen perusteet eivät saa olla syrjiviä. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluryhmät muodostetaan yhdenmukaisten kriteerien perusteella, joista säädetään laissa kaksivuotisesta esiopetuksen kokeilusta (1046/2020).

Lapsen osallistuminen kokeiluun perustuu suostumukseen. Kokeiluun osallistuvissa kunnissa koeryhmään kuuluvat perheet voivat valita, osallistuuko 5-vuotias kokeilulain mukaiseen esiopetukseen vai saavuttaako hän esiopetuksen tavoitteet muutoin, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai kotona. Mikäli lapsi ei osallistu kokeilulain mukaisesti 5-vuotiaana esiopetukseen, hän voi edelleen osallistua varhaiskasvatukseen ja oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetukseen, voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Osallistuessaan kokeiluun 5-vuotiaana, lapsella olisi oikeus saada esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lapsen osallistuminen kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun voidaan myös peruuttaa.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun henkilöstön kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin yksivuotisessa esiopetuksessa (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998, 7 § Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus): 

• Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on tämän asetuksen mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta. (3.11.2005/865)

Opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetusta saavia oppilaita, esiopetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut:

1. soveltuvan kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja tutkintoon sisältyvinä tai erillisinä joko yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut opinnot tai kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:ssä tarkoitetut 35 opintoviikon laajuiset ammatillisia valmiuksia antavat opinnot; taikka
2. lastentarhanopettajan tutkinnon.

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilulaissa ei oteta kantaa ryhmän muodostamisen perusteisiin pedagogisesta näkökulmasta. Kokeilun opetussuunnitelman piiriin kuuluvat kuitenkin vain koeryhmän lapset. Heille suunnattu toiminta pohjautuu kokeilun opetussuunnitelman perusteisiin ja sen perusteella laadittuun paikalliseen suunnitelmaan.

Kokeilun seurantatutkimus kohdistuu nimenomaan kokeilutoiminnan vaikuttavuuteen. Esiopetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että kukin lapsiryhmä saa oman opetussuunnitelmansa mukaista opetusta.

Opetushallitus vastaa kokeilun opetussuunnitelman perusteiden laatimisesta ja toimeenpanon tuesta. Kokeilun opetussuunnitelman perusteet julkaistaan helmikuussa 2021 ja kokeilukunnat laativat sen pohjalta paikalliset suunnitelmat.

Opetushallitus järjestää keväällä 2021 webinaareja kokeilun toimeenpanon ja opetussuunnitelmatyön tueksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee yhdessä Opetushallituksen kanssa perheille jaettavaa esitettä ja hakemuslomakkeen mallia kokeilukunnille jaettavaksi maaliskuussa.

Koeryhmään kuuluvan lapsen huoltajan tai muun laillisen edustajan on kokeilulain mukaan huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu kaksi vuotta kestävään kokeilutoimipaikassa järjestettyyn esiopetukseen taikka muuhun kaksivuotisen esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Kokeilutoimipaikassa järjestettävään toimintaan haetaan erikseen.

Kuten yksivuotisessa esiopetuksessa sen tavoitteiden saavuttaminen on velvoittavaa, mutta osallistuminen esiopetustoimintaan ei. Muu kaksivuotisen esiopetuksen tavoitteet saavuttava toiminta tarkoittaa toimintaa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, kerhossa tai kotona. Vaikka perhe valitsisi muun tavoitteet saavuttavan toiminnan, lapsi kuuluu edelleen kokeilun koeryhmään ja hänestä tallennetaan kokeilun osallistumistietoja Opetushallituksen hallinnoimaan kokeilurekisteriin. Näin saamme myös arvokasta tietoa perheiden palveluvalinnoista.

Kokeiluun osallistuvat lapset rinnastuvat Kelan etuuksissa 6-vuotiaana esiopetukseen osallistuviin lapsiin. Jos lapsesta maksetaan kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea, tulee perheen ilmoittaa kokeiluun osallistumista Kelalle. Ilmoittaminen käy helpoiten Kelan sähköisessä asiointipalvelussa.

Koska esiopetuskokeiluun osallistuminen on perheelle maksutonta, tulee yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajan ilmoittaa Kelaan yksityisen hoidon tukeen vaikuttavista muutoksista, jotka koskevat: 

• lapsen varhaiskasvatusaikaa tai varhaiskasvatussuhteen kestoa
• varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määrää.

KELA: lastehoidon tuen muutoksista ilmoittaminen (perheet)
KELA: yksityisen hoidon tuen muutoksista ilmoittaminen (palvelujen tuottajat)

Lapsen osallistuminen kokeiluun perustuu suostumukseen. Kokeiluun osallistuvissa kunnissa koeryhmään kuuluvat perheet voivat valita, osallistuuko 5-vuotias kokeilulain mukaiseen esiopetukseen vai saavuttaako hän esiopetuksen tavoitteet muutoin, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai kotona. 

Mikäli lapsi ei osallistu kaksivuotiseen esiopetukseen, hän voi edelleen osallistua varhaiskasvatukseen ja yhden lukuvuoden kestävään esiopetukseen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Lapsen osallistumisen kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun voi myös peruuttaa.

Eivät välttämättä. Esimerkiksi lapset, jotka ovat varhaiskasvatuksessa toimipaikassa, jossa ei järjestetä esiopetusta ja jota ei siksi voida ottaa kokeilutoimipaikaksi, jäävät koeryhmän ulkopuolelle. Kokeiluun ei myöskään voi osallistua, jos aloittaa esiopetuksen 5-vuotiaana yksityisessä koulussa tai valtion koulussa.

Ks. myös kysymys ”Missä toimipaikoissa kokeilua voidaan järjestää?”

Perusopetuslain 27 §:n mukaan ”lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.” 

Myös kokeiluun osallistuva lapsi voi aloittaa perusopetuksen 6-vuotiaana, jos perusopetuslaissa mainitut edellytykset täyttyvät. Tällöin lapsen osallistuminen kokeiluun päätetään ja tieto ilmoitetaan Opetushallitukselle kokeilurekisteriin.

Tilanne on mahdollinen, jos lapsi aloittaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa 5-vuotiaana ja saa kokeilun aikana päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta. 

Pidennettyä oppivelvollisuutta voidaan järjestää eri tavoin. Lapsi voi esimerkiksi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskella oppivelvollisuuden alaisessa esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta eli vuotta säädettyä myöhemmin. 

Pidennetystä oppivelvollisuudesta säädetään perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa (1.8.2021 alkaen oppivelvollisuuslain (1214/2020) 2 §:n 1 momentti). Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta tehdään perusopetuslain 27 §:n mukainen hallintopäätös.

Lapsen oikeutta koulumatkaetuuteen harkitaan kokeilussa samojen kriteereiden mukaan kuin 1-vuotisessa esiopetuksessa. Kriteereistä säädetään perusopetuslain 32 §:ssä.

Kokeilussa kuljetuksiin tarkoitettu koulumatkaetuus on ensisijaisesti avustus, joka myönnetään perheelle. Lähtökohtaisesti perheen tulee siis itse kuljettaa lapsi kaksivuotiseen esiopetukseen. 

Mikäli perheellä ei ole mahdollisuutta kuljettaa lasta esiopetukseen, tulee kunnan järjestää kuljetus. Kunnan on harkittava perheiden tosiasiallista mahdollisuutta kuljettamiseen yhdenvertaisesti. Tosiasiallista mahdollisuutta kuljettamiseen ei katsottu olevan esimerkiksi silloin, kun perheellä ei ole autoa (AOA 23.11.2006 dnro 326/4/05). Tapauksessa KHO:2009:103 puolestaan katsottiin, että huoltajien vuorotyö ei yksinomaan perusta oikeutta esikoululaisen taksikuljetukseen.

Kunta kaksivuotisen esiopetuksen järjestäjänä tiedottaa tarkemmin matkaetuuskäytännöistä huoltajille. Kaksivuotisen esiopetuksen kuljetuksiin liittyvästä etuudesta säädetään kokeilulain 8 §:ssä. Kokeilulailla ei ole säädetty lapselle oikeutta mihinkään tiettyyn kuljetusmuotoon.

Kyllä, kokeilulain mukaan kokeilukunta saa valtionavustusta. Avustusta maksetaan kaksivuotiseen esiopetukseen osallistuvien lasten ensimmäisestä esiopetusvuodesta. 

Kokeiluun osallistuvien lasten osalta kunnalle maksetaan avustusta seuraavasti:

• Mikäli lapsi on osallistunut varhaiskasvatukseen jo ennen kokeilua, lapsesta maksetaan asiakasmaksutulojen menetys sekä kuljetuskustannukset kunnan keskimääräisten esiopetuksen kuljetuskustannusten mukaisesti.
• Mikäli lapsi tulee kokeilun myötä palveluiden piiriin ensimmäistä kertaa, hänestä maksetaan esiopetuksen kustannukset kunnan keskimääräisten esiopetuskustannusten mukaisesti. 

Lisäksi edellä mainituista lapsista maksetaan oppilashuollon kuluja 30 e/lapsi sekä hallinnollisia kuluja 50e/lapsi.

Verrokkiryhmään kuuluvista lapsista maksetaan hallinnollisia kuluja 50 e/lapsi.

Vuonna 2021 kokeilutoimipaikassa järjestettävässä kaksivuotisessa esiopetuksessa aloittavien (v.2016 syntyneiden) lasten 1. kokeiluvuoden kustannukset merkitään esiopetuksen palveluluokkaan, mutta ei TOTT-taulukkoon.

Vuonna 2022 kokeilutoimipaikassa järjestettävässä kaksivuotisessa esiopetuksessa aloittavien (v.2017 syntyneiden) lasten 1. kokeiluvuoden kustannukset merkitään esiopetuksen palveluluokkaan, mutta TOTT-taulukossa kohtaan: 2-vuotisen esiopetuksen kokeiluun liittyvät kustannukset ja muut valtionosuustoimintaan kuulumattomat kustannukset. 

Kokeilutoimintaan osallistuvien (sekä vuonna 2016 että 2017 syntyneiden) lasten 2. kokeiluvuoden kustannukset ilmoitetaan, kuten tavallisen esiopetuksen kustannukset. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden lasten kustannuksia ei ilmoiteta kokeilun kustannuksiin, vaan ne ilmoitetaan kuten ennenkin.

Kokeilu voidaan järjestää eri toimipaikoissa, mikäli myös toisen vuoden toimipaikka täyttää kokeilulain edellytykset vaikka sitä ei aiemmin olisi nimetty ministeriön päätöksessä kokeilutoimipaikaksi. 

Kokeilutoimipaikan vaihtuessa kokeilurekisteriin ei muuteta toimipaikkaa, vaan sinne jää tieto toimipaikasta, jossa lapsi aloitti kokeilun. KOSKI-kirjausten osalta toimitaan niin kuin toimipaikan vaihtotilanteissa normaalistikin, eli päätetään kokeilutoimipaikassa ollut opiskeluoikeus ”Eronnut”-tilaan ja luodaan oppilaalle uusi opiskeluoikeus siihen toimipaikkaan, johon hän siirtyy. Opetussuunnitelman perusteen diaarinumerona käytetään myös uudessa opiskeluoikeudessa kaksivuotisen esiopetuskokeilun perusteen diaarinumeroa, vaikka ko. toimipaikka ei olekaan kokeilutoimipaikka.

Varda -tietovarantoon liittyvästä tallentamisesta kokeilun aikana ohjeistetaan Vardan viestintäkokonaisuudessa Lapsen tiedot -sivulla. 

Koski -tietovarantoon liittyvästä tallentamisesta kokeilun aikana ohjeistetaan OPH:n hallinnoimalla sivulla. 

Kokeilurekisterin rekisterinpitäjänä toimii Opetushallitus.

Lisätietoja:

• Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu (OPH)
• [email protected]
• Kokeilurekisteriin tallennettavista tiedoista säädetään kokeilulain (1046/2020) 9 §:ssä.