Undervisnings- och kulturministeriets förordning om beräkningskriterierna för universitetens basfinansiering

Mål och resultat

Vuodesta 2025 alkaen sovellettava yliopistojen rahoitusmalli olisi perusrakenteeltaan samankaltainen kuin sopimuskaudella 2021—2024 voimassa oleva malli. Rahoitusmalli muodostuisi edelleen tuloksiin perustuvasta indikaattoripohjaisesta koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusosiosta ja tulevaisuuden kyvykkyyksiä luovasta strategiarahoituksesta. Lisäksi yliopistoilla olisi jatkossakin erikseen huomioon otettavia ja rahoitettavia valtakunnallisia tehtäviä.

Koulutus- ja osaamistason nostamista koskevaa tavoitetta edistettäisiin uusien ensikertaisten opiskelijoiden määrää koskevalla uudella rahoitusperusteella. Suoritetuilla tutkinnoilla ja muulla kuin tutkintoon johtavalla koulutuksella säilyisi edelleen merkittävä rooli rahoituskriteereinä. Yliopistoissa suoritettujen tohtoritutkintojen painoarvoa nostettaisiin.

Koulutuskapasiteetin tehokkaamman käytön edistämiseksi useamman saman tasoisen tutkinnon suorittaneista opiskelijoista korkeakouluille kohdennettava rahoitus olisi nykyistä pienempi. Lisäksi läpäisyn parantamiseksi tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen painoarvoa nostettaisiin. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen, uraseuranta ja opiskelijoilta saatava palaute koulutuksen laadusta säilyisivät rahoituskriteereinä.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan merkitystä korkeakoulujen rahoituksen kohdentamisessa vahvistettaisiin. Julkista rahoitusta täydentävän ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimista kannustettaisiin vahvistamalla kansainvälisen kilpaillun T&K-rahoituksen ja yritysrahoituksen painoarvoa.

Yliopistojen vuosien 2025 ja 2026 rahoituksen laskentaan esitetään sisällytettäväksi muutosrajoitin, jolla on tarkoitus turvata yliopistoja liian suurilta muutoksilta kuitenkin siten, ettei samalla liudenneta kohtuuttomasti tavoiteltuja kannustevaikutuksia.