periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä

Valtioneuvosto teki torstaina 7.4. julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä periaatepäätöksen. Periaatepäätöksessä määritellään, miten tutkimusta ohjaavia, rahoittavia ja toteuttavia organisaatioita lähivuosina kehitetään. Periaatepäätös on valmisteltu valtion tiede- ja teknologianeuvostossa ja se pohjautuu neuvoston toimesta suoritettuun julkisen tutkimusjärjestelmän arviointiin ja vuonna 2004 laadittuihin erillisselvityksiin.Periaatepäätöksen mukaan julkista tutkimusjärjestelmää, johon kuuluvat mm. ministeriöt, valtion tutkimuslaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä teknologiakeskukset ja yrityshautomot, kehitetään nykyiseltä pohjalta. Keskeisenä haasteena on kehittää kansainvälisesti laadukasta tutkimus- ja kehitystoimintaa kansantalouden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeimmillä aloilla. Koulutuksesta, tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta halutaan myös entistä kansainvälisempää.Valtion tiede- ja teknologianeuvostoa kehitetään valtioneuvoston keskeisenä asiantuntijaelimenä tiede-, teknologia- ja innovaatiopoliittisissa kysymyksissä. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan asemaa vahvistetaan opetusministeriössä ja kauppa- ja teollisuusministeriössä yhteistyön kehittämiseksi.Huipputason osaamiskeskittymien vahvistamiseksi ja lisäämiseksi tarvitaan tiiviimpää julkisen, yksityisen ja ulkomaisen tutkimusrahoituksen yhteistoimintaa ja yhteistyötä. Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra kehittävät yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoitus- ja muuta yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Tavoitteena ovat nykyistä suuremmat toimintakokonaisuudet.Korkeakouluissa keskityttävä laatuunYliopistolaitoksesta kehitetään korkeatasoinen, Suomen vahvuusalueilla kansainvälisesti huipulla oleva yliopistojärjestelmä, joka tuottaa uusia tutkimusavauksia ja -aloitteita. Ammattikorkeakouluja kehitetään alueellisina vaikuttajina. Korkeakoululaitosta ei laajenneta nykyisestä. Korkeakoulujen voimavaroja tulee suunnata suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vahvistaa verkottumista sekä tehostaa johtamista ja arviointia. Yliopistot parantavat kansainvälistä kilpailukykyään profiloitumalla sekä panostamalla tutkimuksen laatuun, monitieteisyyteen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkijakuntaan. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tulee opetusministeriön kanssa varmistaa korkeakouluyksikköjen riittävä koko ja monipuolisuus sekä panostaa alueiden työelämätarpeita vastaavan koulutuksen kehittämiseen.Valtion sektoritutkimuksesta kokonaissuunnitelmaMinisteriöt valmistelevat hallinnonalalleen sektoritutkimuksen kehittämis- ja hyödyntämisohjelmat. Ohjelmat toimitetaan valtion tiede- ja teknologianeuvostolle ja niiden on oltava valmiit 30.9.2005 mennessä. Kehittämisohjelmien valmistuttua hallitus asettaa työryhmän laatimaan kokonaissuunnitelman valtion sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Ministeriöt lisäävät tutkimusrahoitustaanja kehittävät rahoitus- ja muuta yhteistyötään Suomen Akatemian ja Tekesin kanssa. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) roolia innovaatiopolitiikan toteuttajana vahvistetaan.Välittäjäorganisaatioiden (mm. teknologia- ja osaamiskeskukset, kehitysyhtiöt, tiedepuistot ja yrityshautomot) tulee tiivistää yhteistyötään ja lisätä verkottumistaan julkisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla kehitetään kansallisen innovaatiopolitiikan sekä alue- ja paikallistason toimijat yhdistäviä strategiaprosesseja. Samalla teknologiakeskusten asemaa ja toimintaedellytyksiä vahvistetaan.- - -Valtion tiede- ja teknologianeuvoston seuraa periaatepäätöksen toteutumista hallinnonaloilla ja esittää siitä arvion valtioneuvostolle. Ministeriöt raportoivat toteutuksesta tiede- ja teknologianeuvostolle 30.6.2006 mennessä.- - - Lisätietoja:- johtaja Sakari Karjalainen (opetusministeriö), puh. (09) 160 77353