Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen työryhmä: Kestävä kehitys koulutuspolitiikan tärkeäksi painopisteeksi

Työryhmän mukaan Suomen koulutusjärjestelmän visio on, että kaikki yksilöt kykenevät tukemaan kestävää kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet varantamatta tulevien sukupolivien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Tavoitteena on kasvattaa kestävään elämäntapaan sitoutuneita ja motivoituneita ihmisiä, joiden tietojen ja taitojen kartuttaminen kestävästä kehityksestä ja sen edistämisestä on osa ihmisen elinikäistä oppimista. Työryhmä esittää tavoitteen saavuttamiseksi yleisiä toimintalinjauksia sekä koulutussektorikohtaisia toimenpiteitä.

Yleisiä toimintalinjauksia ovat muun muassa institutionaalinen sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen niin politiikan, ohjauksen kuin käytännönkin tasolla, kestävän kehityksen näkökulman läpäisevyys kaikilla koulutusasteilla, koulutuksen tarjoaminen koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen henkilökunnalle sekä opetuksen poikkitieteellisyys. Yleisiin toimintalinjauksiin sisältyvät myös verkkopalvelujen kehittäminen, verkostojen luominen sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen kestävää kehitystä koskevissa kysymyksissä.

Kestävää kehitystä edistävän yleissivistävän koulutuksen päämääränä on työryhmän mukaan kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Työryhmä toteaa, että opetuksen eheyttäminen ja tiiviimpi vuorovaikutus koulua ympäröivän yhteiskunnan kanssa ovat opetussuunnitelmauudistuksen keskeisiä haasteita kestävän kehityksen osalta. Kouluissa tarvitaan uusia toimintamalleja, kumppanuuksia ja yhteistyön muotoja oppimisympäristön laajentamiseksi ympäröivään yhteiskuntaan. Työryhmä esittää, että yleissivistävässä koulutuksessa kehitetään yhteistyömalleja ja levitetään tietoa tuloksellisista yhteistyömalleista. Tavoitteena on, että kaikille oppilaille on vuoteen 2014 mennessä tarjolla koulussa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, ja että kaikilla kouluilla on toimivia yhteistyömuotoja oman elinympäristön muiden toimijoiden kanssa.

Ammatillisen koulutuksen osaamisen näytöissä on kestävä kehitys yhtenä arviointikriteeerinä. Työryhmä ehdottaa seurattavaksi sitä, miten hyvin kestävä kehitys siirtyy ammattiosaamisen näyttöjen myötä eri ammattien toimintoihin vuoteen 2014 mennessä. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisessa koulutuksessa pyritään siihen, että alan oppilaitoksista muodostuisi alueen ympäristöosaamisen ja kestävän kehityksen resurssikeskuksia vuoteen 2014 mennessä.

Työryhmä esittää, että vuoden 2009 loppuun mennessä tulee kaikissa ammattikorkeakouluissa rakentaa koulutuksen kaikki toiminnot kestävän kehityksen perusteille. Henkilöstön ja opiskelijoiden tulee voida tietoisesti toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita sekä opiskelussa että T&K-toiminnassa. Erityisesti tulee parantaa opettajakunnan mahdollisuuksia kehittää omaa asiantuntemustaan kestävän kehityksennäkökulmasta opetusprosesseissa. Opettajien koulutusta tulee työryhmän mukaan pikaisesti täydentää kestävän kehityksen osaamisen nostamiseksi.

Työryhmä ehdottaa, että yliopistoissa selvitetään kestävän kehityksen kysymysten liittyminen läpäisyperiaatteella opetukseen ja tutkimukseen ja pyritään sisällyttämään nämä asiat tutkintosisältöihin ja tutkimusprojekteihin. Lisäksi työryhmä esittää, että jokaisella yliopistolla olisi vuoteen 2012 mennessä kehitysyhteistyöhön perustuen vähintään yksi yhteistyöyliopisto, jota se tukee tieteellisen toiminnan ja siihen perustuvan koulutuksen kehittämisessä.

Vapaan sivistystyön osalta työryhmä ehdottaa, että kestävä kehitys huomioitaisiin aikuiskoulutuksessa avaimena toimivaan demokraattiseen yhteiskuntaan. Opintojen tulisi antaa kansalaisille välineitä arvioida kriittisesti erilaisia kestävään kehitykseen liittyviä sekä paikallisia että maailmanlaajuisia ratkaisuja ja niiden pohjalta tehdä oma henkilökohtaiset valintansa. Vuosina 2006-2012 tulisi erityisesti nostaa esille sosiaalinen ja kulttuurinen kestävän kehityksen näkökulma.

Työryhmä toteaa, että kestävän kehityksen periaatteiden tulee vaikuttaa tutkimukseen läpäisyperiaatteella. Tutkimuksen tuloksia tulee arvioida ja arvottaa myös kestävän kehityksen edistämisen näkökulmasta. Ympäristön kestävyyttä koskevaa luonnontieteellistä perustutkimusta tulee vahvistaa. Myös yhteiskunta-, talous-, kulttuuri- ja terveystieteissä tarvitaan kestävän kehityksen perustutkimusta. Haasteena on tutkimuksen vaikuttavuus eli tutkimustiedon saattaminen kansalaisten ja päättäjien tietoon siten, että se ohjaa kansalaisten käyttäytymistä sekä poliittista ja taloudellista päätöksentekoa kestävään suuntaan. Tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi tulee tutkimustiedon käyttäjät ottaa mukaan tutkimusprosessiin jo suunnitteluvaiheesta lähtien.

Työryhmä ehdottaa, että Suomen koulutuksen kestävän kehityksen kansallisen strategian toimeenpanoa ja seurantaa varten asetetaan seurantaryhmä, joka myös organisoi sekä kansallisenettä kansainvälisen raportoinnin.

Työryhmän raportti sisältää myös Itämeren alueen maiden Baltic 21 E -ohjelman Suomen kansallisen toimintasuunnitelman; suunnitelma perustuu vuosina 2002-2005 toteutettuun kestävää kehitystä edistävän koulutuksen kokeiluvaiheeseen, joka kattoi koko koulutusjärjestelmän. Kestävää kehitystä koulutuksessa edistävän vuosikymmenen kansallisen strategian linjaukset perustuvat pitkälti työryhmän Baltic 21 E -toimintasuunnitelman linjauksiin.

-- -- --

Lisätietoja: työryhmän puheenjohtaja, opetusneuvos Monica Melén-Paaso, p. (09) 160 77439, 0400 940 664 ja Unesco-toimikunnan pääsihteeri, kulttuuriasiainneuvos Zabrina Holmström, p. (09) 1607 7386

>> Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:6
>> Tietoa YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmestä (2005-2014)