EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille ehdotetaan lukukausimaksua

Esityksen mukaan korkeakoulut päättäisivät itse lukukausimaksun suuruudesta. Maksu olisi 3 500 - 12 000 euroa / lukuvuosi. Korkeakouluille kertyvä lisätulo ei pienentäisi niiden perusrahoitusta. Yliopistoissa jatkotutkintoa suorittavilta maksua ei perittäisi. Yliopistotutkintoon johtavasta tilauskoulutuksesta tulisi periä vähintään kustannukset kattava maksu.

Ulkomaisten opiskelijoiden opintomahdollisuuksia Suomessa on työryhmän mukaan markkinoitava tehokkaasti. Opiskelijoiden rekrytointi ja valinta on saatava nykyistä suunnitellummaksi ja ammattimaisemmaksi. Vieraskielisen opetuksen laatua parannetaan ja ulkomaisten opiskelijoiden tukipalveluja tehostetaan. Tavoitteena on, että nykyistä suurempi osa korkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista jäisiSuomen työmarkkinoille.

Opetusministeriön, Sitran ja elinkeinoelämän tulisi käynnistää viisivuotinen apurahaohjelma, jolla jaettaisiin vuosittain lahjakkaille, taloudellista tukea tarvitseville ulkomaisille opiskelijoille seitsemän miljoonaa euroa. Ohjelmaa hallinnoisi Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Kehitysyhteistyön määrärahojen turvin tulisi lisäksi käynnistää viisivuotinen apurahaohjelma, josta tuettaisiin Suomen kehitysyhteistyön kohdemaiden opiskelijoiden opintoja Suomessa. Ohjelman painopisteet sovittaisiin yhteistyössä kohdemaiden kanssa.

Esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on kannustaa korkeakouluja lisäämään ulkomaisten opiskelijoiden määrää ja lisätä korkeakoulujen aktiivisuutta oman osaamisensa kansainvälisessä hyödyntämisessä.

Työryhmän työn taustalla on valtioneuvoston tavoite yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisestä. Opiskelijavaihdon volyymi ja ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tulisi kaksinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä. Määrällisen tavoitteen taustalla on korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen kansainvälisen yhteistyön avulla ja suomalaisen osaamispohjan laajentaminen.

Korkeakoulutuksen kysyntä maailmassa on kasvussa. Kansallinen tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää monessakaan maassa. Kansainväliset järjestöt (YK, Maailmanpankki) rahoittavat myös kehitysmaiden kansalaisten koulutusta ulkomailla. Suomalaiset korkeakoulut eivät voi nykyisellään hyödyntää osaamistaan kaupallisesti. Ulkomaisilta tutkinto-opiskelijoilta (ns. kolmansien maiden kansalaisilta) peritään lukukausimaksu useimmissa Euroopan maissa. Myös suomalaiset maksavat pääsääntöisesti lukukausimaksuja Euroopan ulkopuolella opiskellessaan.

- - -

Lisätietoja:

- työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Arvo Jäppinen, puh. (09) 160 77220

- korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen, puh. (09) 160 77424

Työryhmän muistio pdf-liitteenä (300 kt). Muistio on luettavissa www-osoitteessa:

http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr22/tr22.pdf