Kestävän kasvun ohjelma OKM:n toimialalla
Kestävän kasvun ohjelmalla vauhditetaan mm. osaamista ja investointeja sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Ohjelmalla edistetään ilmaston kannalta kestävää rakennemuutosta ja digitalisaatiota. Tälle sivulla kerrotaan kestävän kasvun hankkeista ja niiden RRF-rahoituksesta opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla.
Kestävän kasvun ohjelma on jaettu neljään kokonaisuuteen eli pilariin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vastuulla olevat toimet kuuluvat pilariin 3: Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi.
Kestävän kasvun ohjelmaa rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF). Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan RRF-rahoitus vuosina 2021–2026 on noin 211 miljoonaa euroa. Ensimmäisistä rahoitettavista hankkeista opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla päätettiin syksyllä 2021. Uudistukset ja investoinnit on saatettava päätökseen viimeistään 31.8.2026.
EU edellyttää jäsenvaltiolta kansallista elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (RRP), jotta se voi saada elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta. Suomessa suunnitelma on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Kestävän kasvun ohjelman toimet ja niiden rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan kestävän kasvun toimilla tähdätään mm. osaamistason nostoon ja uudistumiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen ja sekä koronakriisistä kärsineiden luovien alojen uudistumiseen.
Jatkuvan oppimisen uudistus
Tavoite: Kehittämällä mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen luodaan kasvumahdollisuuksia ja tuetaan uudistumista ja alueiden elinvoimaa.
Aikataulu: 2021–2024
Rahoitus: Rahoitusta ohjataan seuraaviin toimiin:
- parannetaan ennakointitiedon saatavuutta ja vaikuttavuutta ja luodaan siihen perustuvaa, työelämärelevanttia ja kohdennettavissa olevaa opintotarjontaa (4 milj. €)
- lisätään hakevaa toimintaa, tukitoimia ja matalan kynnyksen koulutuksia aliedustetuille ryhmille (30 milj. €)
- kehitetään ohjausta sekä osaamisen ja osaamistarpeiden kartoittamista. Näin pyritään ehkäisemään työttömyyttä ja parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta. Osaamisen tunnistamisella parannetaan koulutuspanostusten kohdentumista ja vaikuttavuutta. (10 milj. €)
Vastuutaho: OKM, TEM, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, Opetushallitus
Lisätietoa: Jatkuvan oppimisen uudistus, Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa)
Yhteyshenkilöt OKM:ssä: Saara Ikkelä
Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma
Tavoite: Mahdollistetaan ja vauhditetaan koulutusjärjestelmän ja työvoimapalveluiden uudistumista rakentamalla yhteentoimiva digitaalinen toimintaympäristö ja uusia palveluita, joista muodostuvilla palveluketjuilla vastataan asiakkaiden osaamistarpeisiin.
Aikataulu: 2021–2025
Rahoitus: Rahoitus on yhteensä 32 milj. €, josta kohdennetaan
- jatkuvan oppimisen digitaaliseen palvelukokonaisuuteen 22 milj. €
- korkeakoulutuksen digitalisaation ja joustavan oppimisen vahvistamisohjelmaan 10 milj. €.
Vastuutaho: OKM, TEM, korkeakoulut
Lisätietoa: Jatkuvan oppimisen digitaaliset palvelut ja digitalisaatio-ohjelma
Yhteyshenkilöt OKM:ssä: Ilmari Hyvönen, Tomi Kytölä ja Heidi Lehtovaara
Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen
Tavoite: Koulutus- ja osaamistasoa nostamalla ja korkeakoulutettujen määrää lisäämällä tuetaan työelämän, yritysten ja yhteiskunnan kasvumahdollisuuksia ja uudistumista sekä työllisyyttä. Korkeakoulujen lisäaloituspaikat suunnataan aloille, joilla on pulaa osaajista ja jotka tukevat kestävää kasvua.
Aikataulu:
Rahoitus: 15 milj. €:n investoinnilla lisätään vuonna 2022 kertaluonteisesti vähintään 600 aloituspaikkaa korkeakouluihin. Investointi täydentää kansallisella rahoituksella toteutettua korkeakoulutuksen laajentamista.
Vastuutaho: OKM
Lisätietoa: Korkeakoulujen kestävän kasvun ohjelma
Yhteyshenkilöt OKM:ssä: Maija Innola
Vihreää siirtymää tukeva TKI-rahoitus – Tulevaisuuden avainalojen vahvistaminen
Tavoite: Tavoitteena on kasvattaa tutkimus- ja kehitysinvestointeja, jotka suunnataan vihreän siirtymän avainalojen TKI-toimintaan. Tutkimuksen kohteena on hiilineutraaliuteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja siitä selviäminen. Tavoitteena on vahvistaa tutkimuskeskittymiä ja levittää niiden osaamista laajemmalle.
Aikataulu: 2022–2026
Rahoitus: Suomen Akatemia toteuttaa kaksi tutkimusrahoitushakua, joissa kohdistetaan yhteensä enintään 45 milj. € tutkimushankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi Business Finlandin kautta kohdistetaan 27 milj. € avainalojen osaamisen vahvistamiseen.
Vastuutaho: Suomen Akatemia
Lisätietoa: Suomen Akatemia
Yhteyshenkilöt OKM:ssä: Riina Vuorento
Kestävää kasvua ja digitalisaatiota tukevat investoinnit tutkimusinfrastruktuureihin
Tavoite: Uuden tiedon tuottaminen, korkeatasoinen tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatioiden skaalaaminen tarvitsevat moderneja tutkimus- ja innovaatioympäristöjä. Tavoitteena on lisätä tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuurien yhteiskäyttöisyyttä.
Aikataulu: 2022–2026
Rahoitus: Tutkimusinfrastruktuureja tuetaan kahdella Suomen Akatemian rahoitushaulla, jotka kohdistuvat
- kansallisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen (20 milj. €)
- paikallisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen (25,25 milj. €)
Vähintään 8 milj. € kansallisten tutkimusinfrastruktuurien rahoituksesta kohdennetaan digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. Lisäksi Business Finland kohdistaa rahoitusta innovaatioinfrastruktuurien kehittämiseen (20,75 milj. €).
Vastuutaho: Suomen Akatemia
Lisätietoa: Suomen Akatemia
Yhteyshenkilöt OKM:ssä: Riina Vuorento
Kulttuurin ja luovien alojen rakennetuki
Tavoite: Kulttuurin ja luovien alojen rakennetuella edistetään palveluiden sekä tuotanto- ja toimintamallien uudistamista ja digitalisaatiota. Tavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät ja alan taloudellinen merkitys kasvaa.
Aikataulu: 2021–2024
Rahoitus: Rakennetuki (30 milj. €) myönnetään valtionavustuksina OKM:stä. Lisäksi Business Finlandin rahoitus (10 milj. €) kohdistuu rakennetukena yrityksille.
Vastuutaho: OKM
Lisätietoa: OKM avustukset
Yhteyshenkilöt OKM:ssä: Elina Mäkelä ja Eija Mäkivuoti
Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton sujuvoittaminen ja kansainvälisen rekrytoinnin helpottaminen
Tavoite: Uudistuksella vahvistetaan osaajien saatavuutta ja kansainvälistä rekrytointia sujuvoittamalla työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton lupaprosesseja. Tavoitteena on mm. nopeuttaa työ- ja koulutusperusteisen oleskelulupahakemuksen käsittelyä (tavoiteaika 30 vrk).
OKM:n hallinnonalalla kehitetään opiskelijaksi hakeutuvan yksilöintiä ja sujuvampaa digitaalista siirtymää viranomaisen palvelusta toiseen sekä automatisoitua tiedonsiirtoa korkeakoulujen ja Migrin välillä.
Uudistuksen toimeenpanon tukena on poikkihallinnollinen Osaajien oleskelulupaprosessien digitaalinen infrastruktuuri -hanke (OLEDIGI) 2021–2024. Pääkoordinaatiosta vastaa TEM ja muina viranomaisina toimivat UM, Business Finland, Migri, OKM ja OPH, joka on OKM:n hallinnonalalla hankkeen toteutus- ja raportointivastuussa.
Aikataulu: 2021–2024
Rahoitus: 725 000 €, josta Opetushallitus käyttää kehittämistoimiin 90 000 euroa (rahoituksen käyttöön asettaminen 2022) ja Maahanmuuttovirasto 635 000 euroa työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupaprosessien nopeutumisen ja sujuvoittamisen jatkokehitykseen (rahoituksen siirto osana täydentävää talousarviota 2024).
Vastuutaho: OKM, OPH
Lisätietoa: Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tiekartta 2035
Yhteyshenkilöt OKM:ssä: Kaisu Piiroinen, Nelli Tiainen
