Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla 

Varhaiskasvatuksen, esi- tai perusopetuksen tai toisen asteen opintojen aloittaminen ei edellytä alkuterveystarkastukseen osallistumista. 

Uudelle turvapaikanhakijalle tai tilapäistä suojelua hakeneelle tarjotaan mahdollisuutta osallistua alkuterveystarkastukseen. Sen tarkoituksena on turvapaikanhakijan tai tilapäistä suojelua hakeneen terveyden edistäminen.

Alkuterveystarkastuksen tekee yleensä vastaanottokeskuksen terveyden- tai sairaanhoitaja. Tarkastuksessa selvitetään henkilön terveydentilaa, sairaushistoriaa sekä terveydenhuoltopalveluiden tarvetta, ja hänet ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Alkuterveystarkastuksen yhteydessä tai sen jälkeen tarjotaan myös tiettyjen tarttuvien tautien seulontatutkimuksia sekä rokotuksia. 

Alkuterveystarkastus, seulontatutkimukset ja rokotukset ovat vapaaehtoisia, ja niiden järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaa vastaanottokeskus.

Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskukset antavat lisätietoja alkuterveystarkastuksen toteuttamiseen liittyen. 

• THL: Alkuterveystarkastus  
• THL: Ukrainasta saapuneiden henkilöiden infektiotautien ehkäisy ja rokotukset 

Turvapaikkaa hakevilla tai tilapäistä suojelua hakevilla tai saavilla lapsilla ja nuorilla on sama oikeus koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuin muillakin esi- ja perusopetukseen osallistuvilla sekä toisen ja korkea-asteen opiskelijoilla. Opiskeluhuoltopalvelut kuuluvat lapsille ja nuorille esiopetuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaa se kunta tai kuntayhtymä, jonka alueella koulu tai oppilaitos sijaitsee. Vastaanottokeskuksilla on kustannusvastuu vastaanottolain perusteella annetuista palveluista, joten käytännössä ne korvaavat kunnissa järjestetyistä palveluista syntyneet kustannukset kunnille.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvästä ohjauksesta vastaavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

• Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011) 26 § (Terveydenhuoltopalvelut)
• Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § (Kouluterveydenhuolto) ja 17 § (Opiskeluterveydenhuolto)
• Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta (695/2019)
• STM: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Ukrainasta tulleille henkilöille

Aikuisten perusopetukseen voidaan ottaa sellaiset henkilöt, jotka eivät ole suorittaneet Suomen järjestelmän tasoista perusopetusta aikaisemmin. Ukrainassa on korkea koulutustaso ja todennäköisesti sieltä tulleilla aikuisilla on jo ennestään meidän peruskoulua vastaava osaaminen ja todistus, jolloin heitä ei voi ottaa aikuisten perusopetuksen opiskelijoiksi.

Vapaan sivistystyön koulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus. Tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat siis hakeutua vapaan sivistystyön oppilaitoksiin samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset.

Vapaassa sivistystyössä opetus on pääsääntöisesti maksullista. Vapaan sivistystyön opiskelijamaksujen alentamiseen tarkoitetut opintoseteliavustukset on rajattu henkilöille, joilla on kotikunta Suomessa, eli näitä ei voi käyttää tilapäisen suojelun piirissä oleville. 

Mikäli kunta tai TE-toimisto laatii tilapäisen suojelun saaneelle henkilölle kotoutumissuunnitelman, johon vapaassa sivistystyössä järjestetty kotouttava suomen/ruotsin kielen koulutus hyväksytään, koulutus on maksuton opiskelijalle ja oppilaitoksen ylläpitäjä saa koulutuksesta sadan prosentin valtionosuusrahoituksen.

Näin ollen vapaan sivistystyön koulutuksena järjestetty suomen/ruotsin kielen koulutus on lähtökohtaisesti maksullista ellei opiskelijalle ole laadittu kotoutumissuunnitelmaa, johon koulutus on hyväksytty.

Varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus lapsen oppimisvalmiuksiin, kielellisiin valmiuksiin sekä arjen turvallisuuden rakentumiseen. Varhaiskasvatus on suomen ja ruotsin kielen oppimisen kannalta vaikuttavaa toimintaa. Siksi kuntia kannustetaan varhaiskasvatuksen tarjoamiseen myös tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille. 

Osa tilapäisen suojelun piirissä olevista lapsista saa kotikunnan Suomesta suoraan, jos perheenjäsenellä on Suomessa kotikunta. Näillä lapsilla on subjektiivinen oikeus saada kunnan järjestämää varhaiskasvatusta. 

Tilapäisen suojelun piirissä olevilla sekä turvapaikkaa hakevilla lapsilla on oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen tilanteessa, jossa huoltaja esimerkiksi työskentelee, opiskelee tai siihen on muu vastaava syy. Myös kiireellisessä tilanteessa tai olosuhteiden muutoin niin vaatiessa varhaiskasvatus on järjestettävä. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä on kuitenkin aina ensisijaisesti mietittävä lapsen etua ja varhaiskasvatuksen järjestämisen tulee perustua lapsen tarpeiden yksilölliseen arviointiin. 

Kunta on velvollinen antamaan neuvontaa ja ohjausta kunnassa käytettävissä olevista varhaiskasvatuspalveluista. 

Kun turvapaikka perheelle ja lapselle on myönnetty, lapsella on yhtäläinen oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen kuin muillakin lapsilla, joiden kotikunta on Suomessa.

Suomeen saapuvien ukrainalaisten opetus järjestetään esi- tai perusopetuksena tai mm. maahanmuuttajille tarkoitettuna perusopetukseen valmistavana opetuksena. 

Oppilailla on oikeus perusopetuslain mukaiseen opetukseen, oppilaanohjaukseen sekä riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaille voidaan järjestää myös perusopetusta täydentävää opetusta, kuten suomi tai ruotsi toisena kielenä ja oman äidinkielen opetusta, opetusministeriön asetuksessa (1777/2009) säädetyllä tavalla.

Perusopetukseen valmistavaa opetusta ohjaavat Opetushallituksen laatimat perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet (2015) ja niiden pohjalta laaditut opetussuunnitelmat. Valmistavan opetuksen keskeisinä tavoitteina on antaa oppilaalle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulun opetuskielen näkökulmasta tavoitteena on saavuttaa alkeiskielitaito.

Valmistavaa opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää, joten oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma. Siinä määritellään oppilaan oppimisen tavoitteet, opiskeltavat oppiaineet, tuntimäärät ja sisällöt, oppilaan integroiminen ikätasoa vastaaviin esi- tai perusopetuksen opetusryhmiin sekä ohjauksen järjestäminen ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat tukitoimet. Valmistavan opetuksen opettajille ei ole kelpoisuusvaatimuksia, joten niistä päättää opetuksen järjestäjä.

Opetushallitus informoi ja opastaa tarkemmin opetuksen järjestäjiä Ukrainasta saapuville järjestettävään valmistavaan opetukseen liittyvistä kysymyksistä. 

• Ukrainasta paenneiden lasten ja nuorten oppimisen tukeminen perusopetuksessa I OPH
• Maahanmuuttajataustaiset oppilaat I OPH

Ukrainasta pakenee suurimmaksi osaksi naisia ja lapsia. Tarkkaa perusopetusikäisten lukumäärää ei tällä hetkellä tiedetä ja lopullista määrä sekä sijoittumista kunnittain on vaikea ennakoida. Tilannetta selvitetään ja kunnissa on hyvä ennakoida kehitystä. Syyslukukauden alkuun mennessä tilanteen uskotaan olevan vakiintuneempi, mutta lapset olisi hyvä saada opetukseen heti kun se on mahdollista.

Monissa kunnissa on hyvät valmiudet perusopetuksen järjestämiseen. Maahantulijoita on saapunut myös kuntiin, joissa ei ole aiemmin järjestetty opetusta maahanmuuttotaustaisille oppilaille. Tällaisessa tilanteessa on erittäin suositeltavaa, että ne opetuksen järjestäjät, jotka eivät tarjoa valmistavaa opetusta ja jotka vastaanottavat ukrainalaisia, käynnistävät valmistavan opetuksen. Seudullinen ja kuntien välinen yhteistyö voi tukea valmistavan opetuksen järjestämisessä.

Valmistavan opetuksen järjestäminen rahoitetaan kunnille täysimääräisesti ja vuoden 2022 osalta takautuvasti perustuen valmistavan opetuksen läsnäolokuukausiin. Läsnäolokuukaudella tarkoitetaan perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 30 kalenteripäivän pituista ajanjaksoa, jona oppilas on ollut opetuksen järjestäjän oppilaana. Vuotta 2023 koskien opetuksen järjestäjän on mahdollista hakea valmistavan opetuksen valtionosuusrahoitusta arvioitujen läsnäolokuukausien perusteella. Hakemus on tehtävä ja lähetettävä Opetushallituksen Valtionosuudet -yksikköön vuoden 2022 syyskuun loppuun mennessä.

Täydentävän opetuksen rahoituksesta säädetään vieraskielisten sekä saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden täydentävään opetukseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetussa opetusministeriön asetuksessa (1777/2009). Asetuksessa säädetään rahoitusperusteista, kuten opetuksen määrästä ja opetusryhmien vähimmäiskoosta. Valtionavustus on enintään 86 prosenttia asetuksen mukaan määräytyvistä laskennallisista kustannuksista. Avustuksen myöntää Opetushallitus hakemuksesta vuosittain jälkikäteen.

• Tietoa valtionosuuksista | Opetushallitus 

Valtaosa Ukrainasta paenneista ihmisistä saapuu maahan ja hakee tilapäistä suojelua. Ukrainalaisia voi saapua myös muilla maahantulostatuksilla. Esimerkiksi Ukrainan biometrisellä passilla voi oleskella Suomessa viisumivapaasti kolme kuukautta, tuolloin ei kuitenkaan ole samaa oikeutta palveluihin. On tärkeää, että viranomaiset ohjaavat maahantulijat hakemaan tilapäistä suojelua ja kertovat oikeudesta perusopetukseen, jotta lasten koulunkäynti mahdollistuu. 

Kuntia kannustetaan perusopetuksen järjestämiseen kaikille kunnassa oleskeleville ukrainalaisille lapsille riippumatta maahantulostatuksesta. Koulu ja kouluyhteisö tukee lapsen hyvinvointia ja turvallisen arjen rakentumista. On tärkeää varmistaa, ettei Ukrainasta paenneiden lasten oppimiseen synny liian pitkiä taukoja. 

Perusopetuslaki mahdollistaa tehokkaat ja vaikuttavat toimet esi- ja perusopetuksen järjestämiseksi. Kunta järjestää alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta sekä esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Opetukseen voivat osallistua myös tilapäisen suojelun piirissä olevat ja turvapaikanhakijat, joilla on oikeus perus- ja esiopetukseen. Oikeuteen riittää, että oleskelu kunnassa voidaan katsoa luonteeltaan asumiseksi. Kunnassa asuminen ei edellytä, että kunta olisi lapsen kotikunta.

Jos esi- ja perusopetusta saavalla 6―15-vuotiaalla tai muulla kotikuntakorvauksen piiriin kuuluvalla oppivelvollisella oppilaalla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, valtio on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen. 

• Ohjeita kunnille Ukrainasta paenneiden vastaanottoon I sisäministeriö
• Ukrainasta paenneiden lasten ja nuorten oppimisen tukeminen perusopetuksessa I OPH
• Maahanmuuttotaustaiset oppijat I OPH

Varhaiskasvatuksen, esi- tai perusopetuksen tai toisen asteen opintojen aloittaminen ei edellytä alkuterveystarkastukseen osallistumista. 

Uudelle turvapaikanhakijalle tai tilapäistä suojelua hakeneelle tarjotaan mahdollisuutta osallistua alkuterveystarkastukseen. Sen tarkoituksena on turvapaikanhakijan tai tilapäistä suojelua hakeneen terveyden edistäminen.

Alkuterveystarkastuksen tekee yleensä vastaanottokeskuksen terveyden- tai sairaanhoitaja. Tarkastuksessa selvitetään henkilön terveydentilaa, sairaushistoriaa sekä terveydenhuoltopalveluiden tarvetta, ja hänet ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon. Alkuterveystarkastuksen yhteydessä tai sen jälkeen tarjotaan myös tiettyjen tarttuvien tautien seulontatutkimuksia sekä rokotuksia. 

Alkuterveystarkastus, seulontatutkimukset ja rokotukset ovat vapaaehtoisia, ja niiden järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaa vastaanottokeskus.

Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskukset antavat lisätietoja alkuterveystarkastuksen toteuttamiseen liittyen. 

• THL: Alkuterveystarkastus  
• THL: Ukrainasta saapuneiden henkilöiden infektiotautien ehkäisy ja rokotukset 

Turvapaikkaa hakevilla tai tilapäistä suojelua hakevilla tai saavilla lapsilla ja nuorilla on sama oikeus koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin kuin muillakin esi- ja perusopetukseen osallistuvilla sekä toisen ja korkea-asteen opiskelijoilla. Opiskeluhuoltopalvelut kuuluvat lapsille ja nuorille esiopetuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaa se kunta tai kuntayhtymä, jonka alueella koulu tai oppilaitos sijaitsee. Vastaanottokeskuksilla on kustannusvastuu vastaanottolain perusteella annetuista palveluista, joten käytännössä ne korvaavat kunnissa järjestetyistä palveluista syntyneet kustannukset kunnille.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon liittyvästä ohjauksesta vastaavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

• Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011) 26 § (Terveydenhuoltopalvelut)
• Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 § (Kouluterveydenhuolto) ja 17 § (Opiskeluterveydenhuolto)
• Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta (695/2019)
• STM: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Ukrainasta tulleille henkilöille

Kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli nuorten turvallisuuden tunteen palauttamisessa. Opetushallituksen sivuilta löytyy eri kouluasteille suunnattua tukimateriaalia Venäjän hyökkäyksen ja  Ukrainan tilanteen käsittelyyn.

• OPH: Ukrainan kriisin käsittely lasten ja nuorten kanssa kasvatuksessa ja koulutuksessa
• OPH Opetustoimi, kansainväliset ohjelmat ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Kun maahantulija on saanut oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, hän voi opiskella Suomessa ilman rajoituksia. Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus, ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat hakea niihin samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset. 

Poikkeuksena vapaasta hakeutumisoikeudesta on maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukio-opintoihin valmistava koulutus (LUVA), jonka opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä on säädetty erikseen.  LUVA-koulutus yhdistyy elokuussa uuteen tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA), jossa opiskelijaksi ottamisesta ei ole vastaavia erityisedellytyksiä.

Tietoa opintoihin hakeutumisesta löytyy esimerkiksi Opintopolku.fi-sivustolta tai koulutuksen järjestäjien verkkosivuilta. Tietoa ja neuvontaa koulutuksesta saa myös Ohjaamo-palvelupisteistä ja infofinland.fi-sivustolta.

opintopolku.fi
ohjaamot.fi
infofinland.fi

Tilapäistä suojelua saavilla opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuoltoon samalla tavalla kuin muillakin esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa opiskelevilla. 

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilölliseen opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän päättämä opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. 

Oppilaitoksissa ja muissa oppimisympäristöissä on edelleen hyvä noudattaa voimassaolevia koronaohjeita ja -suosituksia. Samat ohjeet ja suositukset koskevat kaikkia opiskelijoita. 

• OKM: Koronaviruksesta usein kysyttyä  
• OPH: Opetustoimi ja koronavirus

Jos tilapäistä suojelua saava henkilö hakeutuu ammatilliseen koulutukseen, hän voi suorittaa opintoja myös koulutussopimukseen tai oppisopimukseen perustuvana koulutuksena, jos sen edellytykset muutoin täyttyvät.

Ammatillista koulutusta voi järjestää työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, mutta ei ole työsuhteessa. Oppisopimuskoulutus puolestaan perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. 

On vielä vaikea arvioida, kuinka paljon Ukrainasta saapuu ihmisiä ja kuinka moni heistä hakeutuu toisen asteen koulutukseen tai kuinka muuttoliike jakautuu. 

Syksyn alkuun mennessä tilanteen arvioidaan olevan selkeämpi.  Tilannetta on hyvä seurata ja ennakoida. Koulutuksen järjestäjien yhteistyö tukee koulutuksen järjestämistä.

Tilapäistä suojelua saavien ammatilliseen ja lukiokoulutukseen otettujen henkilöiden koulutus rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta osana opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmää. Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle, joka päättää tarkemmin sen käytöstä koulutuksen järjestämiseen. 

Laista tulevia velvoitteita ovat mm. asiakkaan tunnistamiseen liittyvät asiat, kuten varojen alkuperän selvittäminen sekä epäilyttävästä liiketoimesta kieltäytyminen. Rahanpesua koskevat säännökset kuuluvat sisäministeriön hallinnonalaan.

Rahanpesulain osalta toimivaltainen valvova viranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto, josta voi kysyä lisätietoja. 

Maahantuloon liittyvät Maahanmuuttoviraston (Migri) prosessit toimivat normaalisti. Venäläisiin ja ukrainalaisiin liittyvät mahdolliset erityismääräykset voivat muuttua nopeasti.

• Migri: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Taloudellisia resursseja ei saa antaa pakotteiden kohteena olevien käyttöön.

• Venäjä –pakotteet I Ulkoministeriö 
• EU:n sanktioasetus 2022/328 

Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen hallinnon korkeakoulujen ja virastojen vastuulla on tarkkailla, että asetettujen pakotteiden alaista yhteistyötä ei tehdä venäläistoimijoiden tai pakotelistalla olevien ja heidän lähipiirinsä kanssa. Määrittelyjä siitä, kuka kuuluu lähipiiriin, tullaan tarkentamaan. 

Komissio pyrkii löytämään keinot, joilla pakotteiden alaiset EU-projektit voivat jatkaa ilman venäläisiä ja valkovenäläisiä kumppaneita. Jos tutkimusyhteistyöllä on liityntöjä esimerkiksi kaksikäyttötuotteisiin tai öljyteollisuuteen, tulee varmistaa, ettei tutkijoiden työssä ole tosiasiallisesti kyse esim. teknisen avun antamisesta sotilaalliseen käyttöön tai sotilaallisille loppukäyttäjille.

Kun uusia hankkeita tai muuta uutta yhteistyötä ei aloiteta kumppaniorganisaatioiden kanssa, ei niihin sitä kautta liity myöskään uusia henkilöitä koskevaa yhteistyötä.

Ilman rahaa tai hankkeita tapahtuva yksittäisten ihmisten yhteydenpito (people to people) on edelleen mahdollista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa pidättäytymään kaikesta tutkimusyhteistyöstä venäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Linjauksen mukaisesti uusia hankkeita ei tule käynnistää ja olemassa oleva organisaatioiden välinen yhteistyö tulee keskeyttää toistaiseksi. Samalla jäädytetään Suomen ja Venäjän tai Valko-Venäjän väliseen viranomaisyhteistyöhön liittyvien uusien aloitteiden käsittely.

Suomeen voi edelleen hakeutua opiskelijaksi tai tutkijaksi kansalaisuudesta riippumatta. Kenenkään maassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen organisaation henkilökuntaan kuuluvan tai opiskelijan ei tarvitse poistua Suomesta Ukrainan sodan vuoksi.

OKM:n alaisen hallinnon korkeakoulujen ja virastojen vastuulla on tarkkailla, että asetettujen pakotteiden alaista tutkimusyhteistyötä ei tehdä venäläistoimijoiden kanssa. Taloudelliset pakotteet sisältävät muun muassa kiellon öljynjalostusteknologian ja ilmailu- ja avaruusteknologioiden viennille. Lisäksi rajoitetaan kaksikäyttötuotteiden ja -teknologioiden vientiä sekä Venäjän puolustus- ja turvallisuusalan teknologiakehitystä tukevaa vientiä. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi puolijohteet tai huipputeknologiat.

Euroopan komissio on jäädyttänyt uusien projektien neuvottelut venäläisten ja valkovenäläisten organisaatioiden kanssa Horisontti Eurooppa –ohjelman ensimmäisten hakujen osalta sekä maksatukset Horisontti 2020 -ohjelman jo käynnissä olevissa hankkeissa. 

Linjaus yhteistyön jäädyttämisestä koskee myös kansainvälisiä tutkimusorganisaatioita ja -infrastruktuureja, jotka tekevät päätöksiä omien menettelyidensä mukaisesti. Suomalainen toimija on mukana tässä päätöksenteossa roolinsa mukaisesti. Useat kansainväliset tutkimusorganisaatiot ja -infrastruktuurit  ovat päättäneet keskeyttää yhteistyön venäläisten ja valkovenäläisten organisaatioiden kanssa. 

• Lisätietoja teknologiapakotteista: Consilium (europa.eu)
• Lisätietoa Venäjä –pakotteista (UM)
• Lisätietoja komission linjauksesta

Ulkomaalaiset opiskelijat ovat tervetulleita suomalaisiin korkeakouluihin kansalaisuudesta riippumatta. Kansalaisuuden perusteella ei voi jättää valitsematta tai kieltää opiskelupaikkaa.

Suomessa opiskelemassa olevat ukrainalaiset ja venäläiset opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalisti huomioiden mahdolliset henkilöpakotteet ja vientivalvonta, jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden asemaan. Etäopetus rinnastuu muuhun opetukseen. 

Venäläisten ja valkovenäläisten korkeakoulujen kanssa tehtyjen double degree -sopimusten perusteella suomalaisiin korkeakouluihin myönnetyt opinto-oikeudet pysyvät voimassa ja opiskelijat voivat jatkaa opintojaan normaalisti. Uusia sopimuksia ei solmita. 

Kansainväliset opiskelijat ovat oikeutettuja viimesijaiseen toimeentulotukeen, mikäli heidän edellytyksensä selviytyä päivittäisistä menoista eivät toteudu. Tilapäisesti oleskelevilla on oikeus vähintään välttämättömään toimeentulotukeen eli elintarvikkeisiin sekä välttämättömiin reseptilääkkeisiin, jotka molemmat myönnetään maksusitoumuksin. Suomen sosiaaliturvalla ei voi pitkäkestoisesti kompensoida pakotteiden vaikutuksia, mutta ketään ei saa jättää inhimilliseen hätään.

Henkilöillä, joiden oleskelu on muuta kuin tilapäistä asiakkaan luonteesta tehdyn kokonaisarvion perusteella, on oikeus perustoimeentulotukeen yleisten edellytysten mukaisesti kuten Suomessa pysyvästi oleskelevilla.

Tarkempia tietoja oikeudesta viimesijaiseen toimeentulotukeen saa Kelalta.

Kansalaisuutta ei voi käyttää rekrytoinnin tai sen esteen perusteena. Rekrytointeja voidaan kuitenkin tehdä humanitäärisin perustein korkeakoulun omilla päätöksillä. Apurahatutkijoiden rahoitus riippuu rahoittajan periaatteista. 

Korkeakoulujen tulee tarkastella venäläisen henkilöstön asemaa osana pakotepolitiikkaa. Tämän vuoksi on varmistettava, ettei pakotelistalla oleva henkilö tai hänen lähipiiriinsä osallistu toimintaan joka on pakotteiden kohteena tai ettei Venäjän kansalaisten työskentely kohdistu pakotteiden alaiseen toimintaan.  

Pakotelistalla olevien luonnollisten henkilöiden ja organisaatioiden tai niitä lähellä olevien varat ja taloudelliset resurssit jäädytetään Suomen viranomaisten toimesta.

Muilta osin Venäjän kansalaisten toiminta korkeakouluissa voi jatkua normaalisti.

Venäjän Ukrainaan kohdistaneen hyökkäyksen seurauksena Suomi on päättänyt jäädyttää korkeakoulu- ja tiedepolitiikkayhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa yliopistoja, ammattikorkeakouluja, Suomen Akatemiaa, Kansallisarkistoa, Varastokirjastoa, Kotimaisten kielten keskusta ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:tä jäädyttämään käynnissä olevat organisaatioiden välisen yhteistyön ja uusien hankkeiden suunnittelun venäläisten ja valkovenäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa, ja samalla jäädytetään Suomen ja Venäjän tai Valko-Venäjän välisen virkamiesyhteistyön uusien aloitteiden käsittely.

Suomi tukee Euroopan komission päätöstä jäädyttää EU:n koulutus- ja tutkimusohjelmien puitteissa tehtävä yhteistyö venäläisten ja valkovenäläisten kumppanien kanssa.

Venäjään kohdistuvat pakotteet ja rajoitukset on suunnattu Venäjälle valtiona. Linjaukset kohdistuvat Ukrainan tueksi, eivät venäläisiä henkilöitä vastaan. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö kehottaa tukemaan ukrainalaisten opiskelijoiden ja henkilöstön edellytyksiä jatkaa oleskelua Suomessa. 

Suomeen voi edelleen hakeutua opiskelijaksi tai tutkijaksi kansalaisuudesta riippumatta. Kenenkään maassa olevan opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen organisaation henkilökuntaan kuuluvan tai opiskelijan ei tarvitse poistua Suomesta Ukrainan sodan vuoksi. 

Käynnissä oleviin Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettuihin hankkeisiin ja kansainvälisiin liikkuvuuksiin sovelletaan Ukrainan kriisin johdosta force majeure -sääntöä. Säännön perusteella Ukrainassa ja Venäjällä käynnissä olevat EU-ohjelmien hankkeet tai liikkuvuusjaksot on mahdollista keskeyttää ja siitä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset voidaan hyväksyä joko poikkeuksellisina kuluina (exceptional costs), organisaatiotukena tai tuen siirtoina saman tukikorin maiden välillä. Tarkempaa tietoa kansainvälisten vaihto-ohjelmien käytännöistä on Opetushallituksen sivuilla.

Käynnissä olevia opiskelijavaihtoja ei tarvitse keskeyttää. Uusia opiskelijavaihtoja ei käynnistetä. 

• OPH: Tietoja kansainvälisten vaihto-ohjelmien käytännöistä ja UKK-vastauksia

Henkilöpakotteet koskevat luonnollisten henkilöiden matkustamista (Artikla 1) ja varojen jäädyttämistä (Artikla 2). Hakijoita ei voi kansalaisuuden perusteella syrjiä tai suosia eli kansalaisuus ei vaikuta opiskelijavalintapäätöksiin.

Se, että henkilö on pakotelistalla, ei estä valintaa opiskelijaksi. Pakotteiden kohteena olevaa henkilöä ei kuitenkaan päästetä maahan. 

• EU:n henkilöpakotteet I Eur-Lex
• Päivittyvä pakotelista taustatarkistuksia varten (katso ”Consolidated Financial Sanctions in PDF Format”-asiakirja).

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot perivät lukuvuosimaksun EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, jotka suorittavat muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä tutkintoa. Lukuvuosimaksun maksamatta jättäminen ei ole yliopistolain 43 §:n ja ammattikorkeakoululain 32 §:n perusteella peruste, jonka vuoksi opiskelija menettäisi opiskeluoikeutensa. Sen sijaan korkeakoulu voi päättää, että lukuvuosimaksun maksaminen on edellytys läsnä olevaksi ilmoittautumiselle ja siten käytännössä edellytys opiskelulle.

Käytäntöjen lukuvuosimaksuissa tulee olla syrjimättömiä, eikä niissä voi käyttää kansalaisuutta perusteena. Korkeakoulu voi kuitenkin kohdistaa omalla päätöksellään humanitaarisista syistä stipendejä esimerkiksi tilapäistä suojelua saaville, ja tämä stipendi voidaan kuitata lukuvuosimaksua vastaan, jolloin maksua ei tarvitse suorittaa.

EU:n henkilöpakotteisiin sisältyvään varojen jäädyttämiseen liittyy säännös, jonka mukaan pakotelistalla olevan henkilön käyttöön ei saa asettaa mitään taloudellisia resursseja (Artikla 2 kohta 2: “No funds or economic resources shall be made available, directly or indirectly, to or for the benefit of natural or legal persons, entities or bodies listed in the Annex”). Ko. henkilölle ei siten saa myöntää stipendiä. Jo ennen stipendin myöntämistä on syytä tarkastaa, onko henkilö pakotelistalla, ja mahdollinen stipendi tulee myöntää ehdolla, että henkilöön ei kohdistu henkilöpakotteita.

• EU:n henkilöpakotteet: konsolidoitu asetusteksti

Opetus-ja kulttuuriministeriön myöntämissä taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestämisluvissa on määrätty opetuskieleksi suomi tai ruotsi. Opetustunnilla on mahdollista tarvittaessa käyttää myös muita ns. apukieliä opetuksen tukena.

Mielekkään harrastustoiminnan jatkuvuuden turvaaminen poikkeusoloissa ja niiden yli voi olla etenkin maahan tuleville lapsille ja nuorille erityisen tärkeää. Taiteen perusopetusoppilaitoksilla on tärkeä rooli tämän jatkuvuuden mahdollistajina. Taiteen perusopetus mahdollistaa mm. tunteiden työstämisen konfliktitilanteissa. 

Koulutuksen järjestäjien on kohdeltava henkilöitä oppilaaksi ottamisessa yhdenvertaisesti. Taiteen perusopetuksesta annetun lain 6 § määrittelee periaatteet oppilaaksi ottamiseen. Oppilaaksi ottamisesta päättää koulutuksen järjestäjä, ja hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Oppilaitoksen resurssit ja oppilasmäärä huomioiden voi oppilaaksi ottamisessa olla oppilaitoskohtaisia eroja. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi oppilaaksi ottaminen ilmoittautumisjärjestyksessä, oppilaspaikkojen arpominen tai pääsykokeet. Oppilaiden valintakokeiden ollessa kyseessä tulee valintakriteerien olla tarkkaan harkittuja ja julkisia.

Kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä rooli nuorten turvallisuuden tunteen palauttamisessa. Opetushallituksen sivuilta löytyy eri kouluasteille suunnattua tukimateriaalia Venäjän hyökkäyksen ja  Ukrainan tilanteen käsittelyyn.

• OPH: Ukrainan kriisin käsittely lasten ja nuorten kanssa kasvatuksessa ja koulutuksessa
• OPH Opetustoimi, kansainväliset ohjelmat ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Tilapäistä suojelua hakeneiden maahantulijoiden välttämätön toimeentulo turvataan vastaanottorahalla, jos he ovat tuen tarpeessa. Opiskelijalle ei voida maksaa opintotukea tai koulumatkatukea, sillä tilapäiseen suojeluun perustuva oleskelulupa on luonteeltaan tilapäinen. 
 
Oleskelulupa vaikuttaa ulkomaalaisten oikeuteen saada opintotukea. Opintotukilain (65/1994) mukaan opintotukea voidaan myöntää ulkomaalaiselle, jos hän 

• asuu Suomessa vakinaisesti ja maassa oleskelun peruste on muu kuin opiskelu
• ja hänelle on myönnetty ulkomaalaislaissa tarkoitettu jatkuva oleskelulupa (A), pysyvä oleskelulupa (P) tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa (P-EU). 

Koulumatkatukilain (48/1997) mukaiseen koulumatkatukeen on oikeus Suomessa asuvalla opiskelijalla, joka opiskelee Suomessa päätoimisesti. Suomessa asuvalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kotikuntalain mukainen kotikunta Suomessa. 

• Lisätietoja opintotuesta I Kela
• Tietoa Ukrainan sodan vaikutuksista Kelan etuuksiin

Kansainvälinen yhteisö on laajasti ja voimakkaasti tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla.  

Euroopan komissio päätti jäädyttää EU:n koulutus- ja tutkimusohjelmien puitteissa tehtävän yhteistyön venäläisten ja valkovenäläisten kumppanien kanssa. 

Venäjä ja Valko-Venäjä on suljettu pois kansainvälisten järjestöjen, kuten OECD:n, toiminnasta ja Euroopan neuvoston päätöksenteosta, ml. osittaissopimuksissa. Unesco arvioi hyökkäystoimien vaikutuksia ja hätätuen tarvetta Ukrainassa erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön sekä tiedonvälityksen osalta.  

Alueellisen yhteistyön järjestöistä muun muassa Pohjoismainen ministerineuvosto, Itämeren valtioiden neuvosto ja Barentsin euroarktinen neuvosto ovat keskeyttäneet yhteistyön Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla on annettu mm. seuraavat lausunnot:

• EU:n kulttuuriministerien julistus, jossa tuomitaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja tuetaan ukrainalaisia taiteilijoita, journalisteja ja kulttuuri- ja media-alan ammattilaisia I Impression (europa.eu)
• 37 maan urheiluministerien julkilausuma Venäjän ja Valko-Venäjän sulkemisesta pois kansainvälisestä urheilutoiminnasta

• EU:n komission tiedote tutkimus- ja innovointiyhteistyön keskeyttämisestä Venäjän kanssa: Commission suspends cooperation with Russia on R&I (europa.eu)

• Euroopan hiukkasfyysikan tutkimuskeskuksen CERN:n lausunto Ukrainasta 

• Unescon hallintoneuvoston 7. erityisistunnon hyväksymä päätöslauselma Ukrainan tilanteen vaikutuksista Unescon toimialoilla  

• Unescon vuoden 1954 sopimuksen (kulttuuriomaisuuden suojelu aseellisten selkkausten sattuessa) II pöytäkirjan mukainen komitean ylimääräinen istunto, julkilausuma Ukrainan kulttuuriperinnöstä  

• YK:n yleiskokouksen Ukraina-päätöstä (2.3.2022) tukeva Unescon lausunto

• Euroopan neuvoston koulutuspolitiikan johtokomitean istunnon Ukrainaa koskeva julistus

Yleisiä kv-linjauksia, jotka koskevat myös OKM:n toimialaa: 

• Yhdistyneiden Kansakuntien tiedote YK:n päätöslauselmasta 2.3.2022  
• Euroopan neuvoston päätös 16.3.2022 Venäjän jäsenyyden päättymisestä Euroopan neuvostossa: Result details (coe.int)
• Pohjoismaiden ministerineuvoston tiedote Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisestä  
• Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Euroopan unionin yhteinen julkilausuma koskien Barentsin euroarktista yhteistyötä 
• Itämeren valtioiden neuvoston jäsenten (Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Puola, Ruotsi ja Euroopan unioni) yhteinen julkilausuma Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisestä
• Pohjoinen ulottuvuus: Euroopan unionin, Islannin ja Norjan julkilausuma Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisestä 

Venäjään kohdistuvat pakotteet ja rajoitukset on suunnattu Venäjälle valtiona. Linjaukset kohdistuvat Ukrainan tueksi, eivät venäläisiä henkilöitä vastaan.