Kiina tähtää tieteen ja koulutuksen globaaliksi johtotähdeksi
Kiinassa on yli 3000 korkeakoulua, joista valtaosa on julkisia. Korkeakoulujen laatu vaihtelee valtavasti esimerkiksi alueellisesti ja rahoituslähteiden mukaan. Kiinan kovamaineisimmat ja parhaiten resursoidut yliopistot ovat julkisia, ja ne ovat keskittyneet maan rannikkoalueille sekä itäosiin (esim. Tsinghua, Pekingin yliopisto, Fudan ja SJTU). Pääsyvaatimukset arvostetuimpiin huippuyliopistoihin ovat hyvin korkeat ja kilpailu sisäänpääsystä erittäin kovaa. Korkeakoulutus nauttii Kiinassa suurta arvostusta, ja kysyntä ylittää yhä edelleen tarjonnan. Vaikka trendi onkin hiljalleen tasaantumassa, moni kiinalainen opiskelija suuntaa edelleen opintojen perässä ulkomaille.
Kiina on noussut kohisten korkeakoulutuksen ja tieteen suurvallaksi, ja se on asettanut tavoitteekseen olla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen johtava maa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi keskushallinto on lanseerannut moninaisia korkeakoulujen lippulaivahankkeita, joiden tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti kiinalaisten huippuyliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä erityisesti STEM-aloilla. Rahalliset sijoitukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ovat kasvaneet merkittävästi, ja sektorin rooli erilaisissa kansallisissa kehityssuunnitelmissa on kasvanut tasaisesti.
Määrällisesti Kiina johtaa jo maailmaa tutkimusjulkaisuissa, mutta lisäksi viimeisen n. vuosikymmenen kuluessa kiinalaisten yliopistojen kuin myös niissä tehtailtujen tutkimusjulkaisujen taso on parantunut kohisten. Matkaa huipulle kuitenkin riittää yhä. Esimerkiksi tunnettuudessa, tutkimuksen vaikuttavuudessa ja ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdemaana Yhdysvallat on yhä valovuosia Kiinaa edellä.
Suomi ja Kiina – yhteistyötä haasteet tunnistaen
Kiina on merkittävä kansainvälinen yhteistyökumppani valtaosalle maailmaa, myös EU:lle ja Suomelle. Miltei kaikilla suomalaisilla korkeakouluilla on yhteistyötä kiinalaisten partnerien kanssa, ja OKM:n tämän hetkisistä globaalihankkeista peräti kolme suuntautuu Kiinaan. Kiinassa toimii myös lukuisia suomalaisia koulutusalan yrityksiä. Tutkimusyhteistyötä tehdään esim. vihreän teknologian, kiertotalouden, terveydenhuollon ja koulutuksen tutkimuksen sektoreilla, ja yhteisjulkaisujen määrät suomalaisten ja kiinalaisten tutkijoiden kesken ovat olleet tasaisessa kasvussa. Suomeen saapuu myös vuosittain huomattavia määriä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita Kiinasta.
Suurvaltakilpailu sekä Kiinan sisäpoliittinen ja taloudellinen kehitys saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa globaalisti opiskelijavirtoihin merkittävissä määrin. Tämä saattaa tarjota suomalaistoimijoille mahdollisuuksia voimistaa asemiaan kiinalaisopiskelijoiden kohdemaana entisestään. Lisäksi Kiinan talous- ja väestörakenteen muutoksen seurauksena uusia toimintamahdollisuuksia niin tutkimuksen, opiskelija- ja tutkijaliikkuvuuden kuin yrityssektorinkin saralla saattaa avautua esim. taiteen ja designin sekä elinikäisen oppimisen sektoreilta. Viime aikoina Kiinassa on ollut nähtävissä myös kasvavaa kiinnostusta Suomen ammattikoulu- ja ammattikorkeakoulujärjestelmiä kohtaan.
Yhteistyöhön Kiinan kanssa liittyy mahdollisuuksien ohella huomattavia haasteita, joiden vuoksi erityisesti länsimaissa Kiinan kanssa tehtyä tutkimusyhteistyötä on alettu tarkastella kriittisemmin. Kritiikki juontaa juurensa Kiinan yhteiskunnallisen tilanteen kiristymiseen, joka näkyy myös korkeakoulusektorilla. Koulutus- ja tiedepolitiikan määräysvaltaa on keskitetty enenevässä määrin Kiinan kommunistipuolueelle, ja Kiinan toiminta koulutus- ja tiedesektorilla haastaa avoimen tieteen ja tieteen etiikan vakiintuneita toimintatapoja. Toiminnan taustalla on Kiinan tarve vastata kiristyvän suurvaltakilpailun luomaan geopoliittiseen haasteeseen.
Kiina pyrkii määrätietoisesti kasvattamaan korkeakoulutuksen omavaraisuutta ja kytkemään yliopistojen tiede- ja teknologiaosaamisen ja sen hankkimiseen tähtäävän yhteistoiminnan Kiinan taloudellis-tekniseen kehityksen ohella valtion turvallisuuskoneiston ja sotilaallisen osaamisen kehittämiseen. Merkittäviä riskejä liittyy suoranaisen valvonta- ja sotilasteknisen tutkimuksen ohella mm. tekoäly- ja kvanttitutkimukseen. Kaksikäyttöriskin vuoksi kaikkea muutakin tieteellis-teknistä yhteistyötä saatetaan lopulta hyödyntää Kiinan suurvalta- ja sisäpoliittisten tavoitteiden edistämisessä.
Länsimaisesta liberaalidemokraattisesta näkökulmasta Kiinan koulutus-tutkimusjärjestelmän suurimpana ongelmana voidaankin nähdä sen läpipolitisoitunut luonne, joka läpäisee tavalla tai toisella kaikki koulutustasot ja oppiaineet. Tilanteen seurauksena Kiinaan liittyvät huolet ovat kautta Euroopan lisääntyneet merkittävästi. Tutkimusyhteistyötä on alettu rajata alakohtaisesti ja esim. kiinalaistutkijoiden osallistumismahdollisuuksia Horisontti Eurooppa –hankkeeseen on rajoitettu merkittävästi. Euroopasta Kiinaan suuntautuva opiskelijaliikkuvuus on kokenut merkittävän tiputuksen. Myös Kiinasta suuntautuvaa opiskelijaliikkuvuutta on viime vuosina alettu länsimaissa tarkastella aiempaa kriittisemmin, joskin ensisijaisesti taloudellisten riippuvuuksien näkökulmasta. Esiin nostettuja haasteita ja ongelmia itseään huolestuttavampaa on, että niiden julkitulo ei ole saanut Kiinaa juuri muuttamaan toimintatapojaan.
Haasteista ja riskeistä huolimatta yhteistoiminta Kiinan kanssa on kuitenkin välttämätöntä. Ilman Kiinan osallisuutta globaalisti merkittäviä haasteita, kuten ilmastonmuutosta, ei kyetä ratkaisemaan. Lisäksi Kiinan tieteellis-teknologinen osaaminen on monilla aloilla maailman huippua. Yhteistyö Kiinan kanssa tarjoaa suomalaistoimijoille mahdollisuuden pysyä mukana tieteellisteknologisen kehityksen aallonharjalla. Jotta yhteistyö olisi molemmille osapuolille hyödyllistä, tulee taustatyön tekemiseen kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi on tärkeää pitää huolta siitä, että yhteistyössä pidetään kiinni omista arvolähtökohdista.
Olli Suominen, Erityisasiantuntija/Specialsakkunnig/Senior Specialist
[email protected]
