Kiina – Peking
Pekingin TFK-työn tärkein tavoite on välittää korkeakouluille sekä muille koulutussektorin toimijoille punnittua tietoa Kiinan koulutus- ja tiedepolitiikan kentän ajankohtaisesta tilanteesta. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että Suomessa ymmärretään yhtäältä Kiinan kanssa tehtävään yhteistoimintaan liittyviä monia mahdollisuuksia, ja toisaalta myös siihen liittyviä haasteita ja riskejä.
Opintojensa ja töidensä kautta Olli Suomisella on yli 20 vuoden kokemus Kiinan kanssa toimimisesta. Suominen on tutkinut Turun yliopistossa Kiinan koulutuspolitiikkaa ja väitellyt aiheesta filosofian tohtoriksi vuonna 2021. Ennen siirtymistään Pekingiin hän työskenteli ulkoministeriössä Kiina-vastuuvirkamiehenä.
olli.suominen(a)gov.fi
+86 138 109 924 07
LinkedIn
Pekingin-suurlähetystön verkkosivut
Pekingin-suurlähetystö LinkedInissä
Ajantasainen Kiina-osaaminen avaa mahdollisuuksia Suomelle
Pekingin TFK-työn tärkeimmät tavoitteet ovat erityisesti korkeakoulujen tarpeisiin sidottu ajankohtaisen tilannekuvan ylläpito sekä korkeakoulujen kumppanuuksien edistäminen. Lisäksi työn tavoitteisiin kuuluu Education Finlandin jäsenyritysten intressien edistäminen sekä kaikkien alan toimijoiden edustaminen suurlähetystön jalkamaassa Mongoliassa.
Mittavat keskusjohtoiset TKI-investoinnit ovat tehneet Kiinasta tieteen ja tutkimuksen suurvallan. Puhtaasti huippututkimuksen laatua mittaavilla indekseillä Kiina on vain muutamassa vuosikymmenessä noussut erityisesti monilla kriittisillä STEM-aloilla (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) Yhdysvaltojen haastajaksi. Kattava kansallinen tutkimusekosysteemi, jossa huippututkimusta tehdään hyvin laaja-alaisesti monilla eri aloilla on mahdollistanut ja mahdollistaa erilaiset synergiahyödyt, joissa edistysaskeleet yhdellä alalla vievät kehitystä eteenpäin myös toisaalla.
Koulutuksen ja tieteen aallonharjalla pysyminen edellyttää, että Kiinan tilanteesta ja kehityksestä pysytään ajan tasalla ja yhteistyötä tehdään niillä aloilla, joilla se Kiinaan liittyvien haasteiden ja riskien puitteissa on mahdollista. Kiinan ja Suomen kehitystarpeet kohtaavat yhä monilla sektoreilla, kuten esimerkiksi ympäristö- ja terveysaloilla. Yksittäisten sektorien ohella Kiinalla on myös monia eri sektoreita leikkaavia systeemitason kehitystavoitteita, joiden kehitykselle Suomella on paljon annettavaa. Korkeakoulujen ja yritysmaailman välisten, Suomea paljon heikoimpien linkkien vuoksi Kiinalla on esimerkiksi ollut haasteita saattaa perus- tai soveltavaa tutkimusta käytännön innovaatioiksi ja teknologioiksi.
Myös Kiinan koulutusjärjestelmän entistä voimakkaampi panostus ammatilliseen korkeakoulutukseen on tarjonnut suomalaistoimijoille runsaasti uusia toimintamahdollisuuksia Kiinassa. Alueellisesti erityisesti Kiinan rannikkoalueiden suurkaupungeissa toimintakenttä alkaa olla varsin saturoitunut, ja uusia yhteistyömahdollisuuksia niin koulutus- kuin tutkimusyhteistyönkin saralla löytyy enenevässä määrin nk. Second Tier -kaupungeista, jotka ovat merkittäviä sisämaassa sijaitsevia, alueellisia koulutuksen, tieteen ja talouden keskuksia.
Yhteistyötä haasteet tunnistaen
Mahdollisuuksien ohella Kiinan kanssa tehtävään yhteistoimintaan erityisesti tutkimussektorilla liittyy myös monia haasteita ja riskejä, joista alan toimijoiden on hyvä olla tietoinen. Erityisesti Kiinan valtiollinen vakoilu- ja vaikutustoiminta sekä maan korkeakoulukentän varsin heikko sitoutuminen vakiintuneisiin avoimen ja eettisen tieteen periaatteisiin tekevät yhteistyöstä Kiinan kanssa ajoittain hyvin haastavaa. Lisäksi Kiinan tavoittelema tieteellis-teknologinen omavaraisuus on johtanut siihen, että Kiina-yhteistyöstä ei ole aina koettu saatavan molemminpuolista hyötyä. Nk. vastuullisen kansainvälisyyden tematiikka onkin voimistunut kaikkialla länsimaissa vastauksena ensisijaisesti juuri Kiina-yhteistoimintaan liittyvien haasteiden vuoksi.
Koulutusalan yrityksille Kiina on erittäin haastava markkina mm. kulttuuri- ja kielierojen, tiukan sääntely-ympäristön sekä alati kilpailukykyisempien kiinalaisyritysten ottaessa kenttää haltuunsa. Rajoitetummin toimintamahdollisuuksia löytyy kuitenkin edelleen esimerkiksi leirikoulutoiminnan ja varhaiskasvatuksen saralla.
Suurlähetystön jalkamaassa Mongoliassa toimintamahdollisuudet suomalaistoimijoille ovat hyvin rajalliset, mutta joitakin mahdollisuuksia maassa on esimerkiksi kaivos- ja metsäalojen koulutus- ja tutkimusyhteistyön syventämisessä sekä opiskelijahoukuttelussa.