Team Finland Knowledge-asiantuntija Olli Suomisen tavoitteena lisätä Kiina-tietoisuutta myös Suomessa
Olli Suominen aloittaa helmikuussa Pekingissä TFK-asiantuntijana. Hänen tehtävänään on edistää tiede-ja korkeakoulupolitiikan sektorin etuja sekä lisätä myös Kiina-tietoisuutta Suomessa. Työn lopullinen painotus selviää vasta kohdemaassa mutta laajaan työnkuvaan kuuluu mm. maakuvatyön edistäminen.
Suomisella on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus Kiinasta sekä opiskelujen että työn kautta. Myös kasvatustieteeseen liittyvä väitöstutkimus koski osittain Kiinaa ja koulutusta.
Kiinassa arvostetaan koulutusta
Suomen ja Kiinan korkeakouluissa on paljon eroavaisuuksia mutta myös yhteistä esimerkiksi rakenteissa. Suurin ero on, että Suomessa korkeakoulut ovat laajasti autonomisia ja Kiinassa tarkasti poliittisesti ohjattua ja valtiolähtöistä.
Kiinassa arvostetaan myös lähtökohtaisesti paljon koulutusta mutta erilaisella painotuksella kuin Suomessa. Suomessa arvostetaan yksilöitä ja Kiinassa taas enemmän yhteisöä. Myös isot sosioekonomiset erot vaikuttavat koulutuksen tasaiseen jakautumiseen Kiinassa vaikkakin kaikille on periaatteessa tarjolla jonkinlaista koulutusta.
- Rikkaassa Shanghaissa on täysin erilaiset koulutusmahdollisuudet kuin syrjäseuduilla ja paikallisviranomaisilla on myös toiminnanvapautta enemmän kuin valtaosassa Kiinaa, Suominen sanoo.
Viestikapulan vaihto koronan jälkeen
Suominen jatkaa aiempien koulutus- ja tiedeasiantuntijoiden Mika Tirrosen ja Mari-Anna Suurmunnen työtä Kiinassa. Suominen ja Suurmunne ovat vaihtaneet viestikapulaa ja käyneet läpi sidosryhmät ja keskeiset toimijat. Konkreettisen työn painopiste on nyt kuitenkin erilainen kuin viime vuosina.
- Matkustus maan sisällä on jälleen mahdollista pitkien koronarajoitusten poistuttua. Se mahdollistaa jälleen paremmin verkostoitumisen ja sidosryhmien tapaamisen, Suominen iloitsee.
Tietämyksen lisääminen myös Suomessa
Kiinan nousu suurvallaksi on ollut nopeaa, tietämys länsimaissa ei ole lisääntynyt samassa tahdissa kuin Kiinan merkitys. Kiina on taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen suurvalta, eikä aina ole täysin selvää mihin tarkoitusperiin esimerkiksi teknologiaa käytetään keskusjohtoisessa puoluevaltiossa.
Suuri riski on myös siinä, että Kiina yrittää käyttää korkeakoulupolitiikkaa poliittisena pelinappulana.
- Kiinan maine on huonontunut muun muassa koska he ovat yrittäneet pysyä puolueettomana Venäjän hyökkäyssodan suhteen eivätkä ole suoraan tuominneet Venäjää, Suominen täsmentää.
Tärkeä kauppa- ja yhteistyökumppani
Riskeistä tietoisena yhteistyötä Kiinan kanssa on edelleen mahdollista jatkaa monilla aloilla. Kiina on erittäin tärkeä kumppani erityisesti taloudellisesti, ja Suomen ja Kiinan välillä on paljon hyvää yhteistyötä korkeakoulu- ja tiedekentillä.
Kiinalainen kulttuuri ja koko yhteiskunta on kiinnostava. Uutta opittavaa sekä nähtävää ja tehtävää löytyy koko ajan. Yritän lisätä myös omaa tietämystäni ja asiantuntijuuttani niin paljon kuin mahdollista ja välittää sitä eteenpäin, Suominen summaa.
Asiantuntijan työ on vaativaa ja odotukset ovat kovat. Suomisen mielestä Kiina-ymmärrystä on tärkeää parantaa koko yhteiskunnassa merkittävässä määrin.