Erityisasiantuntija Petri Koikkalainen on toiminut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen erityisasiantuntijana Suomen Washingtonin suurlähetystössä lokakuusta 2021 lähtien. Petrillä on laaja kokemus yliopisto- ja tutkimuskentältä ja koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikasta.
Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on työskennellyt muun muassa Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden professorina, tutkimuksesta vastaavana varadekaanina, akatemiatutkijana Euroopan yliopistoinstituutissa sekä Tieteentekijöiden liiton puheenjohtajana 2015-2018. Yhdysvalloissa hän on aiemmin toiminut vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa (UC Berkeley). Koikkalainen on väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Lapin yliopistosta vuonna 2005. Hänen tutkimusalueensa on valtio-oppi, hän on tutkinut erityisesti politiikan teoriaa ja poliittisen ajattelun historiaa.
Petri Koikkalaisen tehtävän painopisteitä ovat Yhdysvaltojen koulutus-, tiede- ja innovaatiopolitiikan seuranta ja analysointi, maiden välisen TKI-yhteistyön edistäminen sekä suomalaisen korkeakoulu-, tutkimus- ja innovaatiokentän tunnettuuden lisääminen. Koikkalaisen työhön kuuluu suomalaisten toimijoiden yhteistyön vahvistamista sekä yhteydenpitoa tutkimuksen kannalta keskeisiin ministeriöihin, korkeakouluihin, ja tutkimuslaitoksiin. Työssään hän kartoittaa myös rahoitusmahdollisuuksia ja panostaa liikkuvuuden edistämiseen tutkijoiden ja opiskelijoiden osalta.
Yhdysvaltojen osalta yhteistyötä on tehty viime vuosien aikana erityisesti Mainen, Michiganin, Minnesotan, Coloradon ja Washingtonin osavaltioiden kanssa. Osavaltiotason yhteistyö antaa tutkimuskentän toimijoille mahdollisuuden löytää uusia kiinnostavia ja tutkimuksellisesti korkeatasoisia kumppaneita. Tavoitteena on, että Suomen korkeakoulut olisivat näkyvästi läsnä ja verkostoituisivat nykyistä vahvemmin Pohjois-Amerikan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Team Finland Knowledge -verkoston tehtävänkuva on osa laajempaa Team Finland -työtä, johon tutkimuksen ja korkeimman koulutuksen näkökulmat kiinteästi kytkeytyvät.
Yhdysvallat – tieteen haastettu suurvalta
Yhdysvallat on tieteen johtava suurvalta, mutta enää se ei ole kaikilla mittareilla maailman suurin tiedemahti. Yhdysvaltain julkiset ja yksityiset investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan olivat vuonna 2021 noin 600 miljardia dollaria, mutta Kiinan luvut ovat viime vuosina olleet hieman suuremmat. Myös tieteellisten julkaisujen absoluuttisessa määrässä Kiina on mennyt Yhdysvaltain ohitse. Kun otetaan huomioon Kiinan kyky levittää tutkimukseen perustuvaa teknologiaa kuluttajatuotteista erilaisiin strategisiin investointeihin, ei Yhdysvalloilla ole ennen ollut yhtä vahvaa tieteellis-teknologista haastajaa, joka samalla näyttäytyy myös ideologisena kilpailijana.
Maineessa, vaikuttavuudessa ja houkuttelevuudessa Yhdysvallat edelleen johtaa. Se näkyy esimerkiksi nobelistien määrässä, sitaatti-indekseissä ja tunnetuimmissa yliopistorankingeissa, joita yhdysvaltalaiset eliittiyliopistot edelleen suvereenisti hallitsevat. Viime vuosikymmenen loppupuolella ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden määrä Yhdysvalloissa vakiintui yli miljoonaan vuodessa, koronalukuvuonna 2020–21 heitä oli 914 000. Heistä 71 prosenttia oli Aasiasta, 35 prosenttia yksin Kiinasta, ja vain seitsemän prosenttia Euroopasta. Yhdysvaltalaisille vaihto-opiskelijoille Eurooppa sen sijaan on houkuttelevin maanosa.
Yhdysvaltain kasvavat panostukset TKI-toimintaan ovat suurelta osin vastausta kansainväliseen geopoliittiseen haasteeseen. Toisaalta maassa tehdään vahvasti kansallisista tarpeista lähtevää teollistamis- ja kilpailupolitiikkaa kotimaisen työllisyyden ja tuotantoketjujen turvaamiseksi. Kansalliset ja kansainväliset tavoitteet eivät ole aina helposti sovitettavissa yhteen. Yhdysvallat kuitenkin hakee kansainvälisiä kumppaneita erityisesti maista, jotka se kokee samanmielisiksi ja keskeisten tavoitteidensa kannalta turvallisiksi. Siksi keskeiset kansainväliset kumppanuudet tutkimuksessa voivat jatkossa vahvistua.
Yhdysvalloilla on haasteita koulutuksessa ja riittävän osaamistason ylläpitämisessä. On merkkejä siitä, että tunnetut yliopistot ja hyväosaiset opiskelijat vahvistavat asemiaan, mutta huonommassa asemassa olevien tilanne heikkenee. Kansainvälisen opiskelija- ja tutkijavaihdon kohteena Yhdysvallat säilyttänee vahvan asemansa. Väitöskirjaa tekevistä tutkijoista ulkomailta tulleet ovat selvänä enemmistönä erityisesti monilla luonnontieteen ja tekniikan aloilla. Tiede on myös jatkossa kansainvälistä, eikä mikään muu suurvalta ole pystynyt luomaan yhtä suurta houkuttelevuutta ja kykyä ottaa vastaan kansainvälistä osaamista.
Suomi ja Yhdysvallat – vahva yhteistyö tutkimuksessa jatkuu
Suomen ja Yhdysvaltain väliset tutkimukselliset yhteydet ovat vahvat. Suomalaisilla tutkijoilla on eniten kansainvälisiä yhteisjulkaisuja yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa ja Yhdysvallat on suosituin yksittäinen maa suomalaisten tutkijaliikkuvuuden kohteena. Verkostot ovat laajat ja monialaiset ja ulottuvat 1950-luvulla aloitettuihin ASLA-Fulbright-tutkijavaihtoihin saakka.
Suomella on Yhdysvalloissa maine korkeatasoisen koulutuksen, tieteen ja teknologian maana. Suomi mielletään luotettavaksi yhteistyökumppaniksi, jonka kanssa tavoitteita ja osaamista on turvallista jakaa. Yhdysvaltain tutkimusrahoitusjärjestelmä on hajautettu, ja yliopistokentän lisäksi yhteistyö voi toteutua esimerkiksi NSF:n, NIH:n, NASA:n ja NIST:n kaltaisten liittovaltiollisten tutkimusvirastojen tai kansallisten laboratorioiden kanssa. Monet niistä kuuluvat maailman suurimpiin tieteellisen tutkimuksen rahoittajiin ja eräät niistä voivat kasvattaa lähivuosina budjettejaan merkittävästi.
Yhdysvallat tarvitsee osaajia ja ideoita myös ulkopuoleltaan. Suomessa kiinnostavat esimerkiksi tekoälyn tutkimus, energia, kvantti- ja suurteholaskenta, bio- ja metsätieteet, kyberturvallisuus, 5G ja 6G, arktinen ja kylmän ilmanalan tutkimus, avaruus- ja ilmakehätutkimus, opettajankoulutus ja lääketieteen ja terveyden tutkimus. Yhteiskuntapoliittiset, esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämisen tavoitteet ovat agendalla Bidenin hallinnon aikana: niissäkin tutkitulle tiedolle ja kansainvälisille vertailukohdille on kysyntää.
On eduksi, jos tutkimus ja siihen perustuva tieto kyetään näkemään kokonaisvaltaisesti osana suurten ongelmien ratkaisua. Vaikka Yhdysvalloissa ollaan luultavasti Suomea edellä esimerkiksi tutkimusinnovaatioiden kaupallistamisessa, on Suomessa amerikkalaisin silmin toisaalta jopa kadehdittavan kiinteää yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yhteiskunnan eri sektoreiden välillä.
Yhdysvallat – johtavan tiedemaan haasteita
Yhdysvallat on johtava korkeakoulu- ja tiedemaa. Sen julkiset ja yksityiset investoinnit tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat yhteensä 500 miljardia dollaria vuodessa. Yhdysvalloissa työskentelevät tutkijat saavat edelleen suurimman osan tieteen Nobel-palkinnoista. Lähes puolet tieteellisesti vaikuttavimmista artikkeleista syntyy Yhdysvalloissa.
Ranking-listojen kärjessä olevat varakkaat ja autonomiset yliopistot sekä niiden ympärille syntyneet osaamiskeskittymät ovat houkutelleet Yhdysvaltoihin yli miljoona korkeakouluopiskelijaa kaikkialta maailmasta. Ulkomaalaisia opiskelijoita on erityisen paljon luonnontieteiden ja tekniikan alueilla. Vuonna 2018 Yhdysvaltojen yliopistoissa opiskeli 800 000 ulkomaista tohtoriopiskelijaa tai väitöskirjan jälkeisten opintojen harjoittajaa.
Yhdysvallat joutuu seuraavan sukupolven aikana sopeutumaan suureen muutokseen. Maailman inhimillisten ja aineellisten voimavarojen painopiste on siirtynyt nopeasti Aasiaan. Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen globaali suurvaltakilpailu vaikuttaa korkeakoulu- ja tutkimusmaailmaan, koska kilpailussa on ytimeltään kysymys tieteellisestä ja teknologisesta johtoasemasta, osaamisesta ja tiedon hallinnasta.
Tutkimuksen ja yliopistojen taso nousevat Kiinassa ja muissa osaamiseen panostavissa maissa. Yhdysvallat menettää johtoasemiaan joillakin tieteenaloilla. Strateginen suurvaltakilpailu, kauppasodat, tiukentuva maahanmuutto- ja viisumipolitiikka, nationalismi ja turvallisuusnäkökohtien korostuminen voivat tuoda lähivuosien kansainväliseen korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyöhön epävarmuutta.
On kuitenkin perusteltua uskoa Suomen ja maailman kannalta myönteiseen kehityskulkuun. Tutkimuksen globaali keskinäisriippuvuus on syvää. Avoimuus, liikkuvuus, kansainvälinen yhteistyö ja uudet panostukset osaamiseen ovat Yhdysvaltojen talouden dynamiikan kannalta välttämättömiä. Maa pärjää suurvaltakilpailussa vain kytkeytymällä entistä vahvemmin uuden tiedon tuotannon keskuksiin.
Suomi ja Yhdysvallat – yhdessä tutkimuksen ja koulutuksen kärjessä
Suomella on erinomainen mahdollisuus lisätä yhteistyötä Yhdysvaltojen korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimustyötä tekevien yritysten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Yhdysvaltojen julkisen tutkimusrahoituksen kääntyminen kasvuun parantaa kansainvälien yhteistyön edellytyksiä. Monet maailman suurimpien julkisten rahoittajien (DARPA, NIH, NASA, NSF, NASA, NIST) instrumentit ovat myös ulkomaisten toimijoiden haettavissa ja käytettävissä. Tämä edellyttää tutkimuksen ja opetuksen korkeaa laatua, yhdysvaltalaisia kumppaneita, näyttöä tuloksellisesta yhteistyöstä ja usein myös omia investointeja.
Ruohonjuuritasolla, keskinäisinä tieteellisinä viittauksina mitaten yhdysvaltalaiset tutkijat ovat jo nykyään suomalaisten tutkijoiden tärkeimpiä kumppaneita. Fulbright-ohjelmassa on syntynyt vuosikymmenten kuluessa usean tuhannen tutkijan, opettajan ja muun asiantuntijan alumniverkosto, joka on hyvä perusta korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyön laajentamiselle ja syventämiselle.
Suomella on hyvä maine koulutus-, tiede ja teknologiamaana ja luotettavana yhteistyökumppanina. Suomella ja Yhdysvalloilla on paljon yhteistä agendaa koulutuksessa ja tutkimuksessa. Yhdysvaloissa kiinnostavia osaamisalueitamme ovat mm. tekoäly, 5G ja 6G, kvanttilaskenta, kyberturva, arktinen tutkimus, yksilöllinen lääketiede, matematiikan ja luonnontieteiden opetus, opetussuunnitelmatyö, digitalliset oppimisympäristöt, väestön lukutaidon monipuolinen kehittäminen ja opettajankoulutus.
Yhdysvallat ei ole inhimillisiltä voimavaroiltaan omavarainen. Se on jäänyt jälkeen kärkimaista osaamisen ja koulutuksen tasossa. Koulutuksen kehittäminen avaa mahdollisuuksia koulutusvientiin.
