Selvitys: Opettajan pedagogiset opinnot ovat kirjavat
Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) muodostavat opettajan kelpoisuuksien ja eri opettajankoulutusten yhteisen ytimen. Opettajankoulutusta kehitettiin ja yhtenäistettiin yliopistoissa laajassa yhteistyössä 2000-luvun alkupuoliskolla. Myös ammatilliset opettajakorkeakoulut ovat vuosien ajan kehittäneet opettajankoulutusta yhteistyössä. Yleisen pedagogisen kelpoisuuden tuottavien pedagogisten opintojen on kuitenkin havaittu alkaneen eriytyä toisistaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi yhteistyössä Opettajankoulutusfoorumin kanssa dosentti Riitta Jyrhämältä opettajan pedagogisia opintoja koskevan selvityksen. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarjolla olevien opettajan pedagogisten opintojen nykytila. Selvitys liittyy Opettajankoulutusfoorumin laatiman Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanoon. Tarkoituksena on auttaa tunnistamaan opettajan pedagogisten opintojen kehittämiskohteita.
– Olen ylpeä sekä erinomaisista opettajistamme että loistavasta opettajakoulutuksestamme. Tuore selvitys auttaa meitä huolehtimaan siitä, että opettajakoulutus on jatkossakin ajanmukaista ja laadukasta, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.
Selvityksen perusteella näyttää siltä, että opettajan pedagogiset opinnot ovat osin pirstaleisia ja että korkeakoulut tarjoavat hyvin erilaisia opettajan pedagogisia opintoja.
– Yleisen opettajakelpoisuuden tuottavien pedagogisten opintojen määrä lähentelee sataa. On haastavaa puhua yhtenäisestä ja yleisestä pedagogisesta kelpoisuudesta, tiivistää selvityksen tekijä Riitta Jyrhämä.
Rakenteellisesti tarkasteltuna erilaisuus ei ole aivan yhtä suurta, sillä esimerkiksi yliopistot ovat pyrkineet luomaan omille pedagogisille opinnoilleen yhteisen rakenteen, jossa kuitenkin opintojaksojen nimet ja laajuus saattavat vaihdella tavoitellun opettajakelpoisuuden mukaan.
Selvityksessä nostetaan esille kysymyksiä, joiden merkitystä on laaja-alaisen opettajakelpoisuuden osalta aiheellista yhteisesti arvioida. Näitä ovat muun muassa pedagogisten opintojen kasvatustieteen tieteenala-aineksen määrä ja sisältö, opetusharjoittelun määrä ja luonne, ”kestävän” opettajankoulutuksen ja ajan ilmiöiden tasapaino koulutuksessa ja eri koulutusympäristöjen tuottamien opettajakelpoisuuksien keskinäiset erot.
– Selvityksen pohjalta aloitamme Opettajankoulutusfoorumissa laajassa yhteistyössä keskustelun siitä, että mitä yleinen pedagoginen kelpoisuus edellyttää pedagogisilta opinnoilta tulevaisuudessa, toteaa Opettajankoulutusfoorumin puheenjohtaja Jari Lavonen.
Opettajan pedagogiset opinnot 60 op. Laaja-alainen opettajakelpoisuus – tilannekuvaus 2021 -raportti julkistettiin perjantaina 15. lokakuuta Opettajankoulutusfoorumin syysseminaarissa.
Seminaarissa asiaa lähestyttiin seuraavien kysymysten kautta ja tutkimustietoa hyödyntäen: Mikä on opettajan pedagogisten opintojen tehtävä? Kuinka pitkälle pedagogisten opintojen tulisi olla yhteneväiset ja miksi eroavaisuuksia tarvitaan? Mikä on tulevaisuuden opettajien ydinosaamista, joka tulisi huomioida opettajan pedagogisissa opinnoissa? Miten osaaminen karttuu opettajan perustutkinnon jälkeen?
Lisätietoja:
- Selvityshenkilö Riitta Jyrhämä, [email protected]
- Opetusneuvos Marjo Vesalainen, [email protected]