FI SV

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset

Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset liikunnallista elämäntapaa edistäviin hankkeisiin vuodelle 2024. Avustuksen päätavoitteena on lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta Suomessa koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa.

Tämän avustuksen avulla toimeenpannaan valtakunnallista liikkumisen edistämisen Liikkuvat-kokonaisuutta valtakunnallisella tasolla. Keskeisinä periaatteina ovat poikkisektoraalinen, -hallinnollinen ja -ammatillinen yhteistyö, liikunnan läpäisyperiaate suomalaisessa yhteiskunnassa sekä sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Haussa painotetaan useiden toimijoiden laaja-alaisia yhteishankkeita.

Vuoden 2024 avustuksissa pääpainopisteinä ovat Ikiliikkuja-hankkeet sekä Liikkuvat-kokonaisuuden tuki- ja koordinaatiohankkeet.

Avustusta voidaan myöntää

rekisteröityneille yhteisöille ja säätiöille yleishyödylliseen valtakunnalliseen tai valtakunnallisesti merkittävään toimintaan.

Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää

kunnille, jos hankkeen päätarkoitus on yksittäisen/-sten kunnan/-tien paikallinen toiminta,
kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille peruskouluihin, lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin kohdistuvaan toimintaan,
yksittäisille työyhteisöille,
liikuntaseuroille,
yksityisille henkilöille ja
yhtiömuodossa toimivalle oikeushenkilölle (rajoitus ei koske korkeakouluja).

Keskeiset terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan avustusmuodot opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatoimen hallinnonalalla.

Hakuaika alkaa 7.11.2023.
Hakuaika päättyy 11.12.2023 klo 16.15.

Edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen tarvittavat määrärahat vuoden 2024 talousarviossa. Avustuspäätökset pyritään tekemään huhtikuun 2024 alkuun mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

Liikuntalaki (390/2015)
Valtionavustuslaki (688/2001)
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)

Liikunnallisen elämäntavan kehittämisavustuksilla tuetaan eri ikä- ja väestöryhmiin kohdistuvia liikunnallista elämäntapaa edistäviä valtakunnallisia tai valtakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita, joiden avulla lisätään väestön liikuntaa liikkumissuositusten mukaisesti ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Hanke voi kohdistua yksittäisiin kohderyhmiin, kuten varhaiskasvatus, koulu, opiskelu, ikäihmiset ja erityisryhmät tai vaihtoehtoisesti yhdistää eri ikä- ja kohderyhmiä ilmiöpohjaisesti, kuten luontoliikunta tai perheliikunta. Hanke voi myös kohdistua pääasiallisena tarkoituksenaan sukupuolten tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden edistämiseen terveyttä ja hyvinvointia edistävässä liikunnassa. Tavoitteena on kuitenkin inklusiivinen ja kaikille avoin liikuntakulttuuri, jossa niin mahdollisuudet kuin lopputulokset liikuntatoiminnassa ja -palveluissa ja niiden saatavuudessa ovat eri väestöryhmille tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset.

Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee toimeenpanna Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) liikunnalliseen elämäntapaan liittyviä ehdotuksia sekä liikuntalain (390/2015) ja hallitusohjelman (2023) liikunnalliseen elämäntapaan liittyviä linjauksia Liikkuvat-kokonaisuuden toimeenpanon osalta.

Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa liikuntatoimen ja yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman (2023) tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Yhtenä keinona tavoitteen toteuttamiseksi on Liikkuvat-kokonaisuuden edistäminen. Lisäksi hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa.

PÄÄTAVOITE

Lisätä väestön liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koko elämänkulussa, erityisesti vähän liikkuvien keskuudessa.

Tuettavien hankkeiden tulee toteuttaa yhtä tai useampaa seuraavista alatavoitteista:

ALATAVOITTEET

Kehittää elämänkulun eri vaiheissa toimivien organisaatioiden toimintakulttuureja fyysisesti aktiivisiksi ja liikunnallisiksi: varhaiskasvatus, koulu, opiskelu, työelämä ja ikäihmisten toimintaympäristöt.
Kehittää eri ikäryhmien liikuntaa, kuten perheliikuntaa.
Lisätä matalan kynnyksen harrasteliikuntaa, omatoimista liikuntaa ja arkiliikuntaa.
Edistää soveltavaa liikuntaa, erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa.

HAUN PAINOPISTEET

Ikiliikkuja-hankkeet: Vähän liikkuvien +65 ikäisten liikunnallisen elämäntavan lisääminen.
Liikkuvat-kokonaisuuden toimeenpanoa tukevat tuki- ja koordinaatiohankkeet.

Tavoitteiden toteuttamisessa tulee liikuntalain (390/2015) mukaisesti olla lähtökohtina sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvissa hankkeissa erityistä huomiota tulee kiinnittää tyttöjen liikunnan lisäämiseen, koska tyttöjen fyysinen aktiivisuus on tutkimusten mukaan kaikissa ikäryhmissä poikia alhaisempaa.

Avustusta haetaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiointipalvelussa. Jos se ei ole mahdollista, ota yhteyttä avustuksesta lisätietoja antavaan virkamieheen.

Hakijan tulee huomioida, ettei hakemusta pysty lähettämään asiointipalveluun määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet

Asiointipalvelun käyttö edellyttää yhteisöasiakkailta Y-tunnusta, Suomi.fi-tunnistusta sekä Suomi.fi-valtuuksien käyttöä. Palveluun kirjaudutaan Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-tunnistuksen kautta henkilökohtaisella pankkitunnisteella, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla.

Hakija täyttää asiointipalvelussa olevan hakulomakkeen, liittää siihen lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet ja toimittaa hakemuksen asiointipalvelun kautta ministeriölle. Ministeriö lähettää päätöksen hakijalle asiointipalveluun.

Hakija tekee asiointipalvelussa mahdolliset hakemuksen täydennykset ja päätöksen muutospyynnöt. Hakija tekee myös selvitykset asiointipalvelussa.

Asiointipalvelun käyttöohje yhteisöasiakkaille

Valtionavustusten asiointipalvelu ja ohjeet

Asiointipalveluun kirjautuminen ja valtuudet

Suomi.fi-ohjeet ja tuki

Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Arvioinnissa otetaan huomioon hankkeen tarkoituksenmukaisuus suhteessa haun tavoitteisiin ja painopisteisiin, toiminta- ja taloussuunnitelman realistisuus sekä hankkeen laatu, laajuus ja vaikuttavuus. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Hankeavustusta haetaan pääsääntöisesti ajalle 1.6.2024-31.5.2025. Jatkohankkeiden avustuskausi alkaa kuitenkin siitä, mihin aiemman vuoden käyttöaika on päättynyt.

Ikiliikkuja-hankkeissa voidaan avustaa aiemmin tästä avustusmuodosta rahoituksen saaneita jatkohankkeita sekä uusia hankkeita. Muiden hankkeiden osalta voidaan avustaa ainoastaan aiemmin tästä avustusmuodosta saaneita jatkohankkeita.

Hankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia (kesto pääasiassa enintään kolme vuotta), mutta rahoitusta haetaan kuitenkin vuodeksi kerrallaan. Hankkeen kokonaiskesto tulee ilmoittaa selvästi avustusta haettaessa.

Avustettavien hankkeiden tulee olla valtakunnallisia tai valtakunnallisesti merkittäviä. Hankkeiden tulee olla tämän haun tavoitteiden toteuttamista tukevia tuki- ja koordinaatiohankkeita tai kokeilu- ja kehittämishankkeita, joissa kehitetään toimintatapoja, -menetelmiä ja -rakenteita. Hankkeissa voidaan myös soveltaa aiempia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja uuteen ympäristöön.

Haussa painotetaan laaja-alaista eri sidosryhmien välistä verkostoitumista, poikkisektoraalista, -hallinnollista ja -ammatillista yhteistyötä sekä usean yhteisöjen yhteisiä hankkeita. Erityisesti lajiliittojen ja alueellisten toimijoiden hankkeissa toivotaan useamman lajin ja alueen yhteisiä hankkeita.

Jos avustusta haetaan usean yhteisön yhteiseen hankkeeseen, nimetään yksi näistä hakemusta hallinnoivaksi tahoksi. Hallinnoiva yhteisö hakee avustusta ja vastaa avustuksen käytöstä, mahdollisesta takaisinmaksusta ja selvityksen antamisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hakemukseen tulee liittää osallistuvien yhteisöjen tekemä sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista. Avustusta saa siirtää avustuksena hankekumppanin käyttöön vain silloin, mikäli ministeriöltä on anottu lupa avustuksen edelleen jakamiseen, ja tämä lupa on myönnetty ja kirjattu avustuspäätökseen.

Hankkeilta odotetaan merkittävä osuus muuta rahoitusta, ja se katsotaan eduksi hakemuksia arvioitaessa (esimerkiksi 50 prosentin muu rahoitus arvioidaan merkittäväksi). Ministeriön myöntämä avustus voi kuitenkin pääsääntöisesti kattaa enintään 90 prosenttia toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Muu rahoitus tulee pystyä osoittamaan tuloslaskelmassa tiliselvityksen yhteydessä.

Liikunnallisen elämäntavan kehittämistyötä ja yksittäisiä hankkeita on toteutettu paljon. Avustuksia myönnettäessä ministeriö huomioi, miten hyvin hankkeen suunnitelmassa on otettu huomioon olemassa oleva tutkimustieto sekä aiemmissa vastaavissa hankkeissa hyväksi havaitut käytännöt ja suositukset (Taustatietoa kehittämistoiminnalle ja sen suunnittelulle). Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään huomiota tavoitteisiin hankkeen toimintojen vakiinnuttamiseksi osaksi normaalia toimintaa.

Avustusta ei voida myöntää perustutkimukseen, opinnäytetöihin, kaupalliseen toimintaan, rakentamiseen eikä organisaatioiden lakisääteiseksi tai normaaliksi katsottavaan perustoimintaan. Hankkeita, joiden päätarkoitus on tutkimus, yksittäisen tapahtuman järjestäminen tai välineiden hankinta, ei tueta. Myöskään pelkän istumisen ja muun paikallaan olon vähentämiseen kohdistuvia hankkeita ei tueta; sen sijaan istumisen ja muun paikallaan olon vähentämisen näkökulman toivotaan sisältyvän osana tuettaviin hankkeisiin.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Hankkeelle tulee asettaa ohjausryhmä.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajalta edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.
(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon, mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja -rajoitukset kokonaisuudessaan.

Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on hankkeen osallistuminen toiminnan seurantaan ja arviointiin valtionapuviranomaisen edellyttämällä tavalla. Likes Jamk/Liikkuvat-kokonaisuus huolehtii käytännössä paikallisia kehittämisavustuksia koskevasta seurannasta opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Ikiliikkuja-hankkeissa seuranta toteutetaan yhteistyössä Ikäinstituutin kanssa. Seurantatietojen pohjalta laaditut yhteenvetoraportit tulevat myös hankkeiden käyttöön. Hankkeiden seurantaan ja arviointiin liittyvien henkilötietojen käsittelyn perusteet ja rekisteröidyn oikeudet on kuvattu tietosuojailmoituksissa, ks. (OKM). Nämä seurantatiedot eivät kuitenkaan korvaa opetus- ja kulttuuriministeriöön toimitettavaa hankeselvitystä, jonka määräpäivä ilmoitetaan valtionavustuksen päätöskirjeessä.

Liikkuvat (Liikkuva perhe, Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja) tarjoavat omaan kohderyhmäänsä kuuluville hankkeille erilaisia tukitoimia, kuten verkostotapaamisia, mentorointia, koulutusta, materiaaleja ja viestinnällistä tukea. Näihin mahdollisuuksiin voi tutustua Liikkuvien omilla internet-sivuilla tai olemalla yhteydessä Liikkuviin.

Avustusten käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Asiointipalvelussa haetuista ja myönnetyistä avustuksista selvitykset tehdään OKM:n asiointipalvelussa.

Paperilomakkeella haetuista avustuksista tehdään selvitykset ministeriölle avustussivulta linkitetyltä erillisellä selvityslomakkeella.

LIITE 1
Tiivistelmä hankesuunnitelmasta, max. yksi A4-sivu, sisältäen:
1) Hakijan nimi (yhteisön rekisteröity nimi).
2) Hankkeen nimi.
3) Koko hankekauden aika, kokonaiskustannukset ja haettava avustus.
4) Tulevan hankevuoden aika (johon avustusta nyt haetaan), kustannukset ja haettava avustus.
5) Tiivis kuvaus hankkeen toimintasuunnitelmasta. Jatkohankkeet kuvaavat tässä lyhyesti myös hankkeen etenemisen aiempina hankevuosina.

LIITE 2
Hankkeen talousarvio vuosittain eriteltynä

Hakulomakkeessa ilmoitetaan tulevan hankevuoden talousarvio. Tässä ilmoitetaan kaikkien hankevuosien talousarviot vuosittain ja kululajeittain eriteltynä (jatkohankkeissa ilmoitetaan myös hankkeen alkukauden toteuma).

LIITE 3
Yhteishankkeet

Jos kyseessä on usean toimijan yhteinen hanke, tulee toimittaa sopimus työn- ja vastuunjaon periaatteista sekä avustuksen käytöstä ja siihen liittyvistä vastuista.

Nämä liitteet (1-3) voi jättää sähköisen asioinnin kohdassa ”Muu liite”.

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset ja alueelliset kehittämishankkeet

Aikuisten terveyttä edistävä liikunta