Kestävä kehitys ja alkuperäiskansojen oikeudet esillä Suomen puheenjohtajuuskaudella 2021 Pohjoismaiden ministerineuvostossa

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 30.12.2021 11.50
Uutinen

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa lähestyy loppuaan. Korona on luonnollisesti vaikuttanut siihen, miten tilaisuuksia on voitu järjestää, mutta ratkaisuja on myös löydetty. Esimerkiksi etä- ja hybriditilaisuuksien järjestäminen on tullut tutuksi ja monista tilaisuuksista on laadittu tallenteita ja raportteja, joita on mahdollista hyödyntää eri yhteyksissä puheenjohtajuusvuoden jälkeenkin. Dokumentointi palvelee hyvin puheenjohtajuuskauden jatkuvuutta ja vaikuttavuutta muuhun tulevaan toimintaan. Vuoden kattava teema oli kestävä kehitys, tarkasteluna niin ekologisesta, sosiaalisesta kuin myös taloudellisesta näkökulmasta.

Puheenjohtajuuskauden ohjelmassa lähtökohtana on ollut pohjoismaisen yhteistyön visio, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Yhteistyöllä pyritään luomaan entistä vihreämpi, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti kestävämpi Pohjola. Tässä on koottu poimintoja opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämistä vuoden tapahtumista ja teemoista.

Kestävä kehitys koulutuksessa

Maaliskuussa järjestettiin ensimmäinen pohjoismaisen opettajakoulutusyhteistyöverkoston kokous, jossa pohjoismaiset opettajakoulutuslaitokset pohtivat mahdollisuuksia perustaa pohjoismainen verkosto, jonka tavoitteena on opettajien kestävän kehityksen taitojen parantaminen kaikilla koulutusasteilla.

Myös kestävä rauha oli esillä, kun seminaari Education for Inclusive Peace: the role of education and research in promoting the Women, Peace and Security agenda in the Nordics nosti esiin naisten roolia koulutuksessa ja tieteessä, suhteessa rauhaan ja turvallisuuteen. Raportti tilaisuudesta julkaistaan alkuvuodesta 2022. 

Tapahtuman tiedot ja tallenne:

Kulttuuria yli rajojen

Pohjoismaat toteuttavat vuonna 2022 Kanadassa mittavan kulttuuriohjelman, Nordic Bridges, jossa jatketaan pohjoismaisen taiteen ja kulttuurin esittelyä kansainvälisesti. Tähän liittyen opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa syksyllä 2021 virkamiestason  vuoropuhelun Pohjoismaiden ja Kanadan välillä järjestämällä ajankohtaisiin teemoihin keskittyvän keskustelusarjan Culture and Arts Policy Dialogues between Canada and the Nordics (online). Paikallisena kumppanina toimi Canadian Heritage. Dialogien teemoja olivat Cultural Dimension of Sustainable Development and Green Transition in the Field of Culture, Moving Forward: Guiding Principles on Diversity of Content Online ja Export Culture:                      International Collaboration and the Mobility of People and Ideas. Raportti tilaisuuksista julkaistaan alkuvuodesta 2022.

Av-alan toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä edistettiin useamman kerran vuoden aikana. Yhteistyössä Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston (NFTVF) kanssa järjestettiin keväällä kansainvälinen keskustelusarja Audiovisual collaboration 2021, jonka avulla haluttiin vahvistaa yhteyksiä alan toimijoiden ja päättäjien välillä Pohjoismaissa sekä Euroopassa. Helmikuussa 2022 järjestetään tilaisuuksien follow-up –tapahtumia ja keskustelusarjan yhteenvetoraportti julkaistaan myös keväällä 2022. 

Kestävän kehityksen rooli arkkitehtuuripolitiikassa nähtiin Euroopan komission käynnistämässä Uusi eurooppalainen Bauhaus –hankkeessa. Yhteistyössä ympäristöministeriön ja Archinfon kanssa pohdittiin hankkeen pohjoismaista näkökulmaa julkisten työpajojen avulla. Tavoitteena oli löytää parempia elämisen ja asumisen tapoja Pohjolassa. 

Toukokuussa keskusteltiiin myös yhteispohjoismaisin voimin moninaisuudesta esittävissä taiteissa Reshaping horizons of hope – Theatre of the Future –tapahtumassa. Ohjelma oli osa #StopHatredNow -tapahtumaviikkoa ja se linkittyi hankkeeseen An inclusive cultural sector in the Nordics, josta Norja vastasi Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajuusmaana 2017.

Lapset ja nuoret

Pohjoismainen taide ja kulttuuri koulussa ja varhaiskasvatuksessa-verkosto kokoontui syksyllä Lahdessa Lasten kulttuurifoorumin yhteydessä. Verkoston kokous järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja tilaisuuden keskustelunaiheina olivat mm. ympäristöystävällinen lastenkulttuuri ja taidekasvatus, lasten ja nuorten ympäristö- ja ilmastoahdistuksen käsitteleminen taiteen keinoin ja lastenkulttuurin kestävä kehitys. 

Puheenjohtajuuskauden yhtenä teemana on ollut lasten ja nuorten lukemisen edistäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti keväällä yhdessä Pohjoismaisen kulttuuripisteen kanssa webinaarin lukemista edistävästä pohjoismaisesta Bokslukaren (Kirja-ahmatti) –hankkeesta. 

Alkuperäiskansojen aineeton omaisuus ja rajaton saamelaisopetus

Opetus- ja kulttuuriministeriö panostaa yhteistyöhön, joka liittyy alkuperäiskansojen aineettomaan omaisuuteen. Marraskuussa pidettiin konferenssi Pohjoismaiden alkuperäiskansojen, kuten saamelaisten ja Grönlannin inuiittien  perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudesta. Konferenssissa tuotiin esiin alkuperäiskansojen omaa näkökulmaa keskeisiin kysymyksiin ja se toimi lähtölaukauksena pohjoismaisen yhteistyön lisäämiselle perinteistä tietoa ja kulttuuri-ilmauksia koskevien aineettomien oikeuksien edistämiseksi. Yhteistyö Pohjoismaissa keskittyy erityisesti siihen, miten nykyiset aineettomat oikeudet suojaavat perinteistä tietoa ja miten puutteita tulisi käsitellä. 

Saamelaisopetuksen pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen on myös ollut yksi Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudelle asettamista tavoitteista. Joulukuussa järjestettiin yhteistyössä Saamelaiskäräjien (Sámediggi) kanssa saamelaisopetuksen pohjoismainen foorumi Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Foorumi loi kokonaiskuvan saamelaisopetuksen tilanteesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Teemoina olivat mm. valtionrajojen vaikutus saamen kieleen, saamelaisoppilaiden kielelliset oikeudet, saamenkielisten opettajien koulutus sekä saamen kielen etäopetuksen järjestäminen. Tapahtuma keräsi yhteen mm. Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien ja opetusministeriöiden edustajia, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä sekä saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tutkijoita.

Koulutus, kulttuuri ja nuoriso kohtasivat päätapahtumassa kestävän kehityksen teeman parissa

Suomen puheenjohtajuuden päätapahtuma oli kesäkuussa järjestetty virtuaalikonferenssi Jokainen vaikuttaa! Konferenssin teemana oli koulutus, kulttuuri ja nuoriso kestävän kehityksen edistäjinä. Ohjelmassa tarkasteltiin eri sektorien tulokulmia kestävään kehitykseen sekä miten nämä sektorit hyödyntävät ja tukevat toisiaan edistäessään kestävää kehitystä. Konferenssissa opetus- ja kulttuuriministeriö teki yhteistyötä muun muassa pohjoismaisen kestävän kehityksen asiantuntijaryhmän, Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion ja nuorten aktivistien kanssa. Konferenssi toi nuorten lisäksi yhteen kestävän kehityksen eri verkostot ja opettajaosaajat. 

Tapahtumaa olivat avaamassa ministerit Kurvinen ja Saramo sekä Ahvenanmaan opetus- ja kulttuuriministeri Annika Hambrudd. Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden juhlallisuudet lähtivät käyntiin samanaikaisesti konferenssin kanssa 9.6. ja juhlavuosi jatkuu aina 9.6.2022 asti. Merkkivuoden teemoina nostetaan demokratiaa, rauhaa ja kestävää kehitystä.

Konferenssin yhteydessä lanseerattiin myös Nord StarT –ilmastonmuutoskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esille pohjoismaisten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten visioita ja esimerkkejä siitä, kuinka ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Kilpailun lopputilaisuus pidetään helmikuussa 2022.

Pohjoismaisen kielipolitiikan ja yhteistyön tulevaisuuden pohdintaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen ja Svenska Nu -verkoston kanssa syksyllä digitaalisessa muodossa konferenssin nimeltä Nordisk språkkonferens. Konferenssissa juhlistettiin Pohjoismaisen kielipoliittisen julistuksen 15-vuotista taivalta ja keskusteltiin pohjoismaisen kielipolitiikan ja -yhteistyön tulevaisuudesta. Konferenssi järjestettiin Nordspråk-verkoston kokouksen yhteydessä. Pohjoismainen kielipoliittinen julistus tullaan päivittämään vuonna 2022. 

Pohjoismaiset ministeritapaamiset

Pohjoismaiset opetus-, tiede- ja kulttuuriministerit tapasivat vuoden aikana myös virallisten kokousten merkeissä. Lokakuussa ministerit Andersson ja Kurvinen isännöivät Pohjoismaiden opetus- ja tiedeministereiden kokousta Helsingissä. Hybridikokouksena järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin mm. nuorten yhteiskunnallisesta osallisuudesta sekä pohjoismaisesta tiede- ja tutkimusyhteistyöstä. 

Marraskuussa pohjoismaiset kulttuuriministerit hyväksyivät kokouksessaan Kööpenhaminassa yhteisen julkilausuman ”Taide ja kulttuuri kestävän kehityksen vauhdittajina”, jossa he toteavat: Taiteella ja kulttuurilla on kiistaton itseisarvo ja samalla paljon tarjottavaa, kun Pohjolasta pyritään tekemään Pohjoismaiden ministerineuvoston vision mukaisesti maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Myös pohjoismaiset koulutusjohtajat ja koulutuksesta vastaavien ministeriöiden kansliapäälliköt tapasivat puheenjohtajuuden aikana Helsingissä. Marraskuussa pidetyssä kokouksessa teemana oli mm. pohjoismaisen yhteistyön nykytila ja tulevaisuus, jatkuva oppiminen sekä korona-pandemiasta toipuminen.

Lisätietoja:

  • projektisuunnittelija Marjaana Seppinen (puheenjohtajuus kokonaisuutena), puh. 0295330127
  • johtaja Kirsi Lindroos (puheenjohtajuus kokonaisuutena), puh. 0295 330393
  • kulttuuriasiainneuvos Riitta Heinämaa (taide ja kulttuuri), puh. 0295 330090
  • hallitusneuvos Anna Vuopala (aineeton omaisuus, aineeton kulttuuriperintö) puh. 0295 330331
  • opetusneuvos Anna Mikander (koulutus), puh. 0295 330213 
Koulutus Kulttuuri Nuoriso