Hallituskauden keskeisiä muutoksia OKM:n toimialalla
Pääministerin Sanna Marinin hallituksen hallituskausi on loppusuoralla. Kokosimme yhteenvetoon hallituskauden 2019–2023 keskeisiä uudistuksia opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla.
Hallitusohjelmassa hallinnonalan tavoitteet jaettiin osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden tavoitteisiin sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioiden tavoitteisiin. Tavoitteet konkretisoitiin toimiksi hallituksen toimintasuunnitelmassa. Suurin osa hallituskauden tavoitteista on toteutettu tai ne ehditään toteuttaa hallituskauden aikana.
Varhaiskasvatuksesta entistä tasa-arvoisempaa
Varhaiskasvatusta kehitettiin hallituskaudella monin uudistuksin. Kolme vuotta täyttäneiden lasten ja opetus- ja kasvatushenkilöstön välisiä suhdelukuja pienennettiin päiväkodeissa, subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautettiin ja lapsen oikeus saada kehityksensä, oppimisensa ja hyvinvointinsa edellyttämää yleistä, tehostettua tai erityistä tukea vahvistui. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi, ja se jatkuu toukokuuhun 2024 asti.
Varhaiskasvatuksen kehittämistä tuettiin myös Oikeus oppia -ohjelman avustuksilla yhteensä 152 miljoonalla eurolla.
Oppimiseroja kavennettiin ja koulutuksellista tasa-arvoa lisättiin esi- ja perusopetuksessa
Esi- ja perusopetuksen laatua ja koulutuksellista tasa-arvoa vahvistettiin Oikeus oppia -ohjelmalla. Ohjelman avulla muun muassa ennaltaehkäistiin peruskoulua käyvien oppilaiden oppimiseroja, lähikoulun asemaa vahvistettiin, lukutaitoa parannettiin, opetuksen ryhmäkokoja pienennettiin ja rahoitusta uudistettiin siten, että se tukee paremmin koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Ohjelman toimenpiteisiin myönnettiin erityisavustuksia vuosina 2020–2022 yhteensä noin 241 miljoonan euron arvosta.
Oppilaiden toivomat harrastukset kouluihin
Harrastamisen Suomen mallin tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastustoiminta pohjautuu lasten ja nuorten omiin toiveisiin. Malli on käytössä nyt lähes jokaisessa kunnassa, ja tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta pysyväksi toimintamalliksi. Vuonna 2022 toimintaa rahoitettiin 14,5 miljoonalla eurolla.
Maksuttomat lukio- tai ammatilliset opinnot oppivelvollisielle
Laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan vuonna 2021. Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon).
Uudistuksen myötä opintojen ohjaus ja tuki lisääntyi, jotta nuori löytäisi helpommin sopivan opiskelupaikan. Opetuksen lisäksi oppikirjat ja työvälineet ovat jatkossa maksuttomia oppivelvollisuutta suorittaville opiskelijoille.
Uudistuksen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Osaamisvaatimusten kasvaessa työllistyminen edellyttää nykyisin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamista.
Tasa-arvoa ja laatua toiselle asteelle
Toisen asteen koulutuksen laatua ja tasa-arvoa kehitettiin ammatillisessa koulutuksessa Oikeus osata -ohjelmalla ja lukiokoulutuksessa laatu- ja saavutettavuusohjelmalla.
Oikeus osata -ohjelma vahvisti yhdenvertaisuutta sekä kavensi oppimiseroja ammatillisessa koulutuksessa. Ohjelman kautta ammatillista koulutusta kehitettiin 291 miljoonalla eurolla. Tavoitteena oli, että kaikki ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat saavat vankan ammattiosaamisen ja hyvät perustaidot työtä, elämää ja elinikäistä oppimista varten.
Lukion laatu- ja saavutettavuusohjelmalla vahvistettiin lukiokoulutuksen laatua sekä varmistettiin koulutuksen saavutettavuus eri puolilla Suomea. Osana kehittämisohjelmaa laadittiin lukiokoulutukselle vuoteen 2030 ulottuva laatustrategia, mikä toimii koulutuksen järjestäjän tukena laadun ja laadunhallinnan kehittämisessä Ohjelman rahoitus vuosina 2021−2022 oli 15 miljoonaa euroa.
- Lisätietoa Oikeus osata -ohjelmasta
- Lisätietoa Lukion laatuohjelmasta
- Lukiokoulutuksen laatustrategia -julkaisu
Useammille mahdollisuus korkeakouluopintoihin, opiskelijoiden toimeentuloa parannettu
Koulutustason nostamiseksi ja osaajapulan ratkaisemiseksi korkeakouluihin on lisätty hallituskauden aikana noin 12 500 uutta aloituspaikkaa. Eniten lisäaloituspaikkoja on ennakoitujen työvoimatarpeiden perusteella suunnattu tekniikan aloille, kauppatieteen ja liiketalouden aloille, tietojenkäsittelyn koulutukseen sekä sosiaali- ja terveysaloille.
Lisäaloituspaikat ovat tarjolla korkeakoulujen suomen- ja ruotsinkielisissä koulutuksissa. Lisäksi hallituskaudelle on kohdistunut aiempina vuosina päätettyjä sote-alan ja varhaiskasvatuksen lisäysohjelmia.
Korkeakouluille on myönnetty myös uusia koulutusvastuita. Koulutusvastuiden tarkoituksena on tarjota nuorille monipuolisempia korkeakoulutuksen mahdollisuuksia kautta Suomen ja vahvistaa korkeakoulujen vaikutusta oman alueensa kehitykseen.
Opiskelijan toimeentuloa on parannettu korottamalla opintorahoja, opintotuen tulorajoja sekä ateriatukea. Opintolainahyvityksen ehtoja joustavoitettiin. Koulumatkatukioikeus laajeni osana maksutonta koulutusta.
Mahdollisuuksia taide- ja kulttuurielämyksiin vahvistettiin
Mahdollisuuksia taide- ja kulttuurielämyksiin vahvistettiin. Esittävän taiteen eli musiikin, teatterin, tanssin, sirkuksen ja performanssitaiteen valtionrahoitus uudistettiin niin, ettei se rajaa tukijärjestelmän piiriin pääseviä taidemuotoja. Teatterin, tanssin ja sirkuksen alan toimijoita hyväksyttiin järjestelmään yhteensä 69 ja musiikin toimijoita 31.
Esittävän taiteen valtionosuuksiin oli vuonna 2022 käytettävissä yhteensä noin 94 miljoonaa euroa. Lisäksi Taiteen edistämiskeskuksen kautta tuettavan vapaan kentän toimijoiden määräraha on kasvanut valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksessa 6,8 miljoonaa euroa.
Hallituskauden aikana perustettiin myös Uudet klassikot -rahasto, joka tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Rahaston ovat perustaneet yhdessä valtion kanssa neljä säätiötä.
Kulttuurialan tulevaisuustyöryhmä laati ehdotuksia taide- ja kulttuurialan elpymiseksi ja vahvistamiseksi Suomessa. Työryhmä muun muassa ehdottaa, että seuraavalla hallituskaudella eduskunnalle annetaan kulttuuripoliittinen selonteko.
- Lisätietoa valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta
- Lisätietoa Uudet klassikot -rahastosta
- Kulttuurin aika on nyt ja aina -julkaisu
TKI-menot kohti neljän prosentin tavoitetta
Hallituskauden alussa laadittu TKI-tiekartta on koonnut yhteen ministeriöiden konkreettiset tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät politiikkatoimet.
Tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten on säädetty rahoituslaki. Parlamentaarinen TKI-ryhmä valmistelee parhaillaan pitkäjänteistä TKI-rahoituksen käytön suunnitelmaa, joka valmistuu kevään aikana.
Mitä muuta?
Hallitusohjelman ja hallituksen toimintasuunnitelman toteutumiseen voi tutustua tarkemmin valtioneuvoston verkkosivuilla, jossa julkaistaan muun muassa kuukausittain päivittyvä tilannekatsaus.
Toimintasuunnitelmaan on valittu noin 200 toimenpidettä, joilla hallitusohjelman tavoitteita edistetään. Toimet on jaoteltu strategisiin kokonaisuuksiin hallitusohjelman mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimet löytyvät pääosin Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -otsikon alta.