OECD: Suomi tarvitsee uuden kansallisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vision
Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Huomiota on kiinnitettävä järjestelmän kokonaishallinnan vahvistamiseen ja tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksen lisäämiseen.
Yhteiskunnan rahoitusta tulisi kohdistaa yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä tutkimus- ja korkeakoulusektorin huippuosaamisen keskittymien luomiseen. Lisäksi olisi uudistettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmalleja, todetaan OECD:n tekemässä Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arvioinnin luonnoksessa.
-OECD:n näkemykset ovat arvokkaita Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistamistyössä. Arvioinnin alustavia tuloksia hyödynnetään, kun valmistelemme kasvua ja uudistumista tukevia konkreettisia ehdotuksia hallituksen puolivälitarkasteluun, kertoo ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä.
-Vahva osaamispohja on edellytys yhteiskunnan kaikkien sektoreiden kestävyydelle ja kukoistukselle. Tämä ja muut OECD:n raporttiluonnoksesta nousevat kehittämisteemat eivät tule meille yllätyksenä. Monia toimia alustavien suositusten vaatimien toimenpiteiden suuntaan on jo käynnissä, esimerkiksi tutkimus- ja innovaationeuvoston visiotyö, kuvaa ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Suomen on pystyttävä palauttamaan tuottavuuskasvu ja kansainvälinen kilpailukyky
OECD arvioi, että Suomen on monipuolistettava talouden rakennetta ja panostettava korkean lisäarvon aloille. Lisäksi raporttiluonnoksesta ilmenee, että Suomen on parannettava yritystason tuottavuutta erityisesti pienissä, keskisuurissa ja startup-yrityksissä sekä tuettava niiden kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä.
OECD:n mukaan Suomi tarvitsee uusia korkean teknologian vientialoja ja innovatiivista yrittäjyyttä. Myös perinteistä teollisuutta on uudistettava ja sen kansainvälistä kilpailukykyä on vahvistettava. Korkeatasoista osaamista ja uusia teknologioita on hyödynnettävä aiempaa paremmin markkinoiden kasvua edistävien innovaatioiden tuottamiseksi.
Raporttiluonnoksessa Suomea kannustetaan myös kansainvälistämään innovaatiojärjestelmää ja t&k-toimintaa sekä kokoamaan tutkimusresursseja vahvemmiksi kokonaisuuksiksi. Korkeakoulu-uudistusta on jatkettava määrätietoisesti eteenpäin. Uusien yhteistyö- ja osaamiskeskittymäjärjestelyjen keinoin on edistettävä sekä tieteellistä tutkimusta että elinkeinoelämän kannalta relevanttia tutkimusta kuin myös näiden keskinäistä linkittymistä.
Arvioinnin loppuraportti julkaistaan kesäkuussa 2017.
Lisätietoja:
teollisuusneuvos Antti Valle, TEM, puh. 0295 060 140
tiedeasiainneuvos Erja Heikkinen, OKM, puh. 0295 330 101
Taustatietoja OECD:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arvioinnista
TEM ja OKM tilasivat keväällä 2016 OECD:lta tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arvioinnin saadakseen kansainvälisesti arvostetun ja riippumattoman näkemyksen Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän nykytilasta ja uudistamistarpeista.
Arvioijat haastattelivat kesällä 2016 suuren joukon elinkeinoelämän, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja hallinnon edustajia. TEM ja OKM järjestivät 8.2.2017 sidosryhmille tilaisuuden, jossa OECD:n arviointitiimi kertoi alustavista johtopäätöksistään ja suosituksistaan ja kuuli sidosryhmien näkemyksiä. Tutkimus- ja innovaationeuvosto keskusteli maa-arvioinnin alustavista tuloksista kokouksessaan myös 8.2.
Maa-arvioinnin rinnalla Suomi on teettänyt erilliset mikro- ja makroekonometriset meta-analyysit t&k-panosten vaikuttavuudesta. OECD:n työstämä makrotason selvitys julkaistaan keväällä 2017. Mikrotason selvityksen teki Etlatieto Oy ja se julkaistiin 1.12.2016.
Mikrotason selvitys: Katsaus yksityisen t&k-toiminnan ja sen julkisen rahoituksen vaikuttavuuteen osoitteessa http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=15401