Johanna Kivimäki on toiminut korkeakoulutuksen ja tutkimuksen erityisasiantuntijana Suomen Sao Paulon konsulaatissa marraskuusta 2022 lähtien, alueenaan Brasilian lisäksi koko Latinalaisen Amerikan ja Karibian (LAK) alue. Kivimäen tehtävänä on lisätä LAK-alueen korkeakoulu-, tiede- ja innovaatiopolitiikan ja -ympäristön tunnettuutta Suomessa sekä edistää suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten näkyvyyttä, vetovoimaa ja strategisia yhteistyömahdollisuuksia alueella.
Aiempaan työkokemukseensa perustuen Kivimäki tuntee hyvin suomalaisten korkeakoulujen globaalin etelän kumppanuuksiin ja globaalivastuuseen liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia. Ennen nykyistä tehtäväänsä Kivimäki työskenteli kymmenen vuotta suomalaisten yliopistojen UniPID-verkoston johdossa, edistäen korkeakoulujen globaalivastuuta ja kansainvälisiä kestävän kehityksen kumppanuuksia sekä tutkimustietoon perustuvaa kehityspolitiikkaa. Tätä ennen hän on työskennellyt myös Suomen Caracasin suurlähetystössä Venezuelan, Kolumbian ja Karibian alueen paikallisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön ohjelmakoordinaation parissa, asuen neljä vuotta Venezuelassa.
Sao Paulon TFK-erityisasiantuntijan työn tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Suomen akateemista yhteistyötä ja houkuttelevuutta LAK-alueen suuntaan. Keskiössä on suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö- ja rekrytointitarpeiden palveleminen sekä tarvittaessa sopivien kumppanien identifiointi ja yhteistyön fasilitointi. Tehtävänä on yhtäältä lisätä LAK-alueen akateemisen yhteistyön sekä opiskelija- ja tutkijarekrytoinnin mahdollisuuksien tunnettuutta Suomessa ja toisaalta vahvistaa suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusympäristön ja -toimijoiden tunnettuutta ja vetovoimaa alueella. Strategisten yhteistyömahdollisuuksien tunnistamiseksi on olennaista kartuttaa paikallistuntemusta sekä perehtyä ja verkostoitua alueen toimijakenttään. Kivimäen tehtävässä painottuukin LAK-alueen korkeakoulu-, tiede- ja innovaatiopolitiikan ja toimintaympäristön muutosten seuranta ja raportointi Suomeen.
Brasilia korkeakoulutuksen ja tutkimuksen jättiläisten joukossa
Brasilian korkeakoulumarkkinat ovat Latinalaisen Amerikan suurimmat ja maailman viidenneksi suurimmat. Yli 215 miljoonaisella väestöllään Brasilia on maailman seitsemänneksi suurin valtio, jonka väestöstä 20 %:lla on kanditason korkeakoulututkinto ja alle 1 %:lla maisterintutkinto. Tätä nykyä Brasiliassa on yhteensä 2608 korkeakoulua, joista julkisia on 302 ja loput ovat yksityisiä. Yliopistoissa opiskelee yhteensä yli 8,9 miljoonaa opiskelijaa, joista 75 % yksityisissä korkeakouluissa ja suurin osa kanditasolla (97 %).
Kun katsotaan Brasilian tiede- ja innovaatiopanosta globaalissa mittakaavassa, maa kuuluu maailman kymmenen suurimman nettoinvestoijan joukkoon ja tuottaa 3,2 % maailman tieteellisistä tuloksista, sijoittuen 13. sijalle. Brasilian TTI-investoinnit ovat n. 1,2 % BKT:sta, josta n. puolet on julkista rahoitusta ja toinen puoli tulee yksityiseltä sektorilta. Kansainvälisissä vertailuissa usea Brasilian julkinen yliopisto yltää samoille ranking-sijoille suomalaisten yliopistojen kanssa. Brasilia on globaalin tieteen huipulla erityisesti insinööritieteiden, kemian ja maataloustieteen aloilla. Brasilian panoksessa globaaliin tieteelliseen tuotantoon erottuvat lisäksi parasitologia, trooppinen lääketiede, odontologia, maataloustiede ja metsätalous. Kansallisen tutkimuksen volyymissa myös koulutus- ja kasvatustieteet pääsevät kärkisijoille.
Yhteistyön määrän perusteella Brasilia on Latinalaisessa Amerikassa Suomen tärkein korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyökumppanimaa. Suomalaisilla korkeakouluilla on viitisenkymmentä yhteistyösopimusta brasilialaisten korkeakoulujen kanssa, sisältäen liikkuvuutta, tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä koulutusvientiä. Yhteisjulkaisumäärien mukaan Suomella on Brasilian kanssa tutkimusyhteistyötä eniten luonnontieteissä, lääke- ja terveystieteissä sekä bio- ja ympäristötieteissä ja tekniikan alalla, ja yhteistyö on lisääntynyt viime vuosina eniten maatalous- ja metsätieteiden saralla.
Brasilia valittiin vuonna 2022 Talent Boost-kohdemaaksi, jonka kautta myös opiskelijarekrytointiin on tarkoitus panostaa aiempaa enemmän. Brasilialaiset ovat jo korkealla maahanmuuttajien tilastoissa, kun katsotaan asiantuntijoita ja tutkijoita, mutta opiskelijamäärät ovat yhä verrattain pieniä. Tilastojen valossa brasilialaiset opiskeluhakemukset ovat kuitenkin korkealaatuisia ja valitut opiskelijat sitoutuvat saamaansa opiskelupaikkaan hyvin. Suomi on hyvinkin tunnettu Brasiliassa laadukkaasta peruskoulutuksesta, mutta suomalainen korkeakoulutus, ml. sen laatu ja duaalijärjestelmä, on selvästi vähemmän tunnettua. Toisaalta myöskään Suomessa ei vielä kovin hyvin tunneta Brasilian yhteistyöpotentiaalia. Nyt on siis aika tutustua toisiinsa!
