Latinalainen Amerikka – Sao Paulo
Latinalaisen Amerikan ja Karibian (LAK) alueen TFK-tehtävä keskittyy erityisesti Brasiliaan sekä suomalaisten korkeakoulujen ja edustustojen tarpeiden mukaan Meksikoon, Chileen, Kolumbiaan, Peruun, Argentiinaan ja Uruguayhun. TFK-työn tavoitteena on lisätä LAK-alueen korkeakoulu-, tiede- ja innovaatiopolitiikan ja -ympäristön tunnettuutta Suomessa sekä edistää suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten näkyvyyttä, vetovoimaa ja strategisia yhteistyömahdollisuuksia alueella.
Johanna Kivimäki
Johanna Kivimäki on työskennellyt aiemmin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa johtaen UniPID-verkostoa, jonka päätavoitteena oli vahvistaa suomalaisten yliopistojen globaalia vastuuta ja globaalin etelän kumppanuuksia kestävän kehityksen alalla. Kivimäki on työskennellyt myös Suomen Caracasin suurlähetystössä koordinoiden paikallisen yhteistyön ohjelmaa, joka tuki kansalaisjärjestöjä Venezuelassa, Kolumbiassa ja useissa Karibian saarivaltioissa. Hänellä on sosiologian maisterin tutkinto Jyväskylän yliopistosta, erikoisalanaan kehitys ja kansainvälinen yhteistyö.
johanna.kivimaki(at)gov.fi
+55 1198 4660 197
LinkedIn
Brasilia korkeakoulutuksen ja tutkimuksen jättiläisten joukossa
Latinalaisen Amerikan TFK-erityisasiantuntijan työ keskittyy ennen kaikkea Brasiliaan, joka muista LAK-alueen maista poiketen kuuluu korkeakoulutuksen ja tutkimuksen globaalien jättiläisten joukkoon. Brasilia on maailman 9. suurin talous ja myös 10 suurimman tieteen ja teknologian nettosijoittajan joukossa maailmassa. Brasilian TKI-investoinnit ovat n. 1,19 prosenttia BKT:sta (2023), josta noin puolet on julkista rahoitusta ja puolet yksityistä. Brasilia tuottaa yli puolet alueen tieteellisestä tuotannosta ja noin 3 prosenttia globaalista tieteestä sijoittuen 13. sijalle. Puolet koko LAK-alueen tutkijoista on Brasiliassa.
Yli 212 miljoonaisella väestöllään Brasilia on maailman seitsemänneksi suurin valtio, jonka väestöstä noin 23 prosentilla on alempi korkeakoulututkinto ja 1 prosentilla maisterintutkinto. Brasilian korkeakoulusektori on kooltaan LAK-alueen suurin ja maailman viidenneksi suurin. Brasiliassa on yhteensä yli 2600 korkeakoulua, joista julkisia on 302 ja loput ovat yksityisiä. Yliopistoissa opiskelee yhteensä yli 9 miljoonaa opiskelijaa, joista 75 prosenttia yksityisissä korkeakouluissa ja suurin osa kanditasolla (97 %).
Brasilia pyrkii vahvistamaan globaalia rooliaan ja kilpailukykyään tieteen ja teknologian saralla. Tavoitteena on nostaa maan TKI-investoinnit 2 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2034 mennessä. Brasilialla on vahvaa osaamista ja innovaatiopotentiaalia mm. maatalouden, ilmaston, energian, ympäristön, biotalouden, terveyden ja insinööritieteiden aloilla. Brasilia on lisännyt viime vuosina panostustaan myös erityisesti tekoälytutkimukseen, suurteholaskentaan ja kvanttiteknologioihin.
Vastavuoroisia rahoitusmahdollisuuksia
Brasilia erottuu muiden alueen maiden joukosta myös kansainvälisen yhteistyön rahoituksessa. Brasilialla on hallinnollinen yhteistyösopimus EU:n kanssa, jonka puitteissa maa osallistuu aktiivisesti valikoituihin Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteishankkeisiin, kumppanuuksiin ja missioihin. Brasilia panostaa vahvasti myös digitaaliseen yhteistyöhön EU:n kanssa, ml. alueidenväliseen supertietokoneverkostoon. Lisäksi niin liittovaltion kuin osavaltioidenkin tutkimusrahoittajat tarjoavat laajan kirjon erilaisia kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön apurahoja aina maisteriopinnoista senioritutkijoihin asti.
Suomi on Brasiliassa tunnettu kylmän ilmaston ja onnellisuuden lisäksi korkeatasoisen koulutuksen ja huipputeknologioiden maana. Myös suomalainen ilmasto- ja ympäristötietoisuus ja yhteiskunnallinen tasa-arvo tunnistetaan. Korkeakoulutuksen kohdemaana Suomi tunnetaan kuitenkin yhä varsin heikosti ja esimerkiksi englanninkielisten opinto-ohjelmien suuri määrä usein yllättää kuulijat. Suomen innovaatioekosysteemit kiinnostavat Brasiliassa niin korkeakouluja kuin yrityksiäkin.
Temaattisesti yhteistyökiinnostusta on erityisesti ilmaston, biodiversiteetin, energian, terveyden, bio- ja kiertotalouden, alkuperäiskansojen tutkimuksen, kestävän kehityksen, kasvatustieteiden, verkkoteknologioiden, tekoälyn, suurteholaskennan ja kvanttiteknologioiden aloilla.