Työn painopisteet
Eteläisen Afrikan maiden tiede-, korkeakoulu- ja innovaatiopolitiikkaa yhdistää vahva visio tieteen ja korkeakoulutuksen roolista yhteiskunnan kehittäjänä. Jokaisella maalla on omat politiikkalinjauksensa, jotka kytkeytyvät Afrikan Unionin ja SADC-alueen yhteisiin linjauksiin. Keskeisiä pyrkimyksiä ovat esimerkiksi STEM-alojen ja työelämälähtöisyyden korostaminen, oman maan luonnonvarojen hyödyntäminen sekä talouskasvun ja sosioekonomisen yhdenvertaisuuden edistäminen.
TFK-asiantuntijan tärkein toimintamaa on Etelä-Afrikka. Hän tukee Suomen Etelä-Afrikan suurlähetystön Team Finland -työtä, jonka teemat ovat vesiturva ja vesi kiertotaloudessa; digitaalinen transformaatio (varsinkin tekoäly) ja kaivostoiminta ja kriittiset mineraalit. Yhteistä kaikille teemoille on innovaatioiden, kestävyyden ja inklusiivisen yhteiskunnan korostaminen sekä koulutuksen, työelämätaitojen ja yrittäjyyden kehittäminen. TFK-asiantuntija pyrkii luomaan Suomen korkeakouluille mahdollisuuksia osallistua näissä teemoissa tehtävään työhön. Lisäksi asiantuntija huolehtii, että Suomen tutkimus- ja koulutusosaamista esitellään erilaisilla foorumeilla. Mahdollisuuksien mukaan asiantuntija tukee myös muissa eteläisen Afrikan maissa sijaitsevien Suomen suurlähetystöjen Team Finland -työtä.
Muita TFK-teemoja, jotka juontuvat Suomen Etelä-Afrikan suurlähetystön työn painopisteistä, ovat historia ja rauhanvälitys. Koska asiantuntijan ensisijainen tehtävä on palvella Suomen korkeakoulukenttää, TFK-työn muut teemat ja maantieteelliset alueet määräytyvät korkeakoulutoimijoiden kiinnostuksen perusteella. Korkeakouluyhteistyön vahvoja aiheita eteläisen Afrikan alueella ovat jo mainittujen lisäksi olleet esimerkiksi opettajankoulutus, varhaiskasvatus, korkeakoulutuksen kehittäminen ja terveys ja hyvinvointi. Tieteellistä tutkimusta on julkaistu erityisesti luonnontieteissä, lääketieteessä, kauppa- ja taloustieteissä (Jauhiainen & Käki, 2022 (linkki)).
Eteläisen Afrikan korkeakoulut
SADC-maiden ja Ruandan muodostamalla alueella elää kaikkiaan noin 400 miljoonaa ihmistä. Verrattuna Suomeen ja EU-alueeseen väestö on hyvin nuorta. Maasta riippuen noin 67–46 prosenttia on alle 25-vuotiaita (Suomessa prosenttiluku on 27, kun taas EU-maissa keskimäärin 30 prosenttia). Väestöennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä neljännes maailman työikäisestä väestöstä on afrikkalaisia, ja merkittävä osa heistä on juuri tältä alueelta.
Alueen korkeakoulutus koostuu julkisista ja yksityisistä oppilaitoksista. Julkisilla varoilla ylläpidettäviä korkeakouluja on noin 70. Näihin lukeutuu hyvin erilaisia instituutioita. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa on sekä maailmanluokan tutkimusta tekeviä yliopistoja että rotuerotteluhallinnon aikana syrjityille ryhmille perustettuja korkeakouluja, jotka ovat joutuneet sinnittelemään vähäisellä rahoituksella koko olemassaolonsa ajan.
Verrattain alhainen valtion rahoitus yhdistää kaikkia alueen korkeakouluja. Sama pätee korkeakouluopiskelijoille suunnattuihin valtion tukiin. Tämä on yksi syy sille, miksi koreakoulutus on harvojen saatavilla. Noin 4–6 prosentilla alueen väestöstä on alempi korkeakoulututkinto ja noin prosentilla ylempi tutkinto.
Eteläisen Afrikan korkeakouluilla on monia vahvuuksia, jotka tekevät niistä mielenkiintoisia kumppaneita suomalaisille toimijoille. Monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat kiinteä osa korkeakoulujen ja yhteiskuntien arkea. Lisäksi monilla korkeakouluilla on vahvat kansainväliset suhteet, ja maailmanlaajuinen Afrikan akateeminen diaspora tarjoaa näkökulmia sekä afrikkalaisten että nykyisten kotimaidensa todellisuuksiin. Eteläisen Afrikan alue on myös tutkimuksellisesti hyvin mielenkiintoinen esimerkiksi biodiversiteettinsä, luonnonvarojensa ja sosiaalisen monimuotoisuutensa ansiosta – ja viime vuosina tutkimus- ja muun korkeakouluyhteistyön eettisyyteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota osana afrikkalaisia keskusteluja tieteen ja korkeakoulujen dekolonisaatiosta. Suomen korkeakoulujen Afrikka-yhteistyölle on tarjolla oma eettinen ohjeistuksensa UniPidin johdolla laadituissa eettisissä ohjeissa globaalin etelän kumppanuuksille (linkki) sekä Opetushallituksen globaaliyhteistyölle tiivistämissä ohjeissa (linkki).
