Yleisurheilun MM2005-kisatutkimukset julkistettiin

Kulttuuriministeri Tanja Karpela muistutti vastaanottaessaan MM-kisojen yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevat tutkimukset, ettei tässä laajuudessa olevia vaikuttavuusarvioita ole aiemmin tehty. – Kisojen vaikutuksia kartoittava tutkimustyö on ensimmäinen kattava tietoon perustuva arvio Suomessa järjestettävän urheilun suurtapahtuman vaikutuksista. Toivon, että kisavaikutusten selvittämisestä ja arvioinnista tulee vastedes myös pysyvä käytäntö ja lisä Suomen muuten niin maineikkaaseen isojen kisatapahtumien järjestelyosaamiseen.

Ministeri Karpelan mukaan Suomen kaltaisen pienen maan onnistuminen kisahaussa edellyttää jatkossa voimavarojen taloudellista ja tehokasta käyttöä: hakustrategian tulisi perustua nykyistä enemmän urheilujärjestön, hakupaikkakunnan ja valtion väliselle aidolle kumppanuudelle. – Peräänkuulutamme valtionhallinnossa mielellämme tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Työryhmän tulokset kisojen taloudellisista vaikutuksista, vaikutuksista kansalaistoimintaan, kansalaismielipiteeseen ja ympäristökysymyksiin ovat keskeisiä päätöksenteon argumentteja ja samalla myös kisojen järjestelyjä sääteleviä tekijöitä, Karpela sanoi. Ministerin mukaan yhtä tärkeää kuin itsenäisten tutkijoiden tekemä tutkimustyö, on kansalaismielipiteen huomioonottaminen osana päätöksentekoa.

Tutkimuksen mukaan kisojen suurin taloudellinen merkitys oli sillä, että onnistuneesti järjestetyt kisat edesauttavat muiden tapahtumien saamista alueelle tulevaisuudessa. Kisajärjestelyt lisäsivät suurtapahtumien järjestämisessä tarvittavaa osaamista ja kehittivät siihen liittyviä verkostoja. Kisat paransivat entisestään pääkaupunkiseudun hyvää mainetta tapahtumapaikkana. Suurtapahtumat on nähtävä paitsi yksittäisinä tapahtumina myös mahdollisuutena ja välineenä luoda, ylläpitää ja kasvattaa tapahtumajärjestämisen osaamispääomaa ja koko alueen ”hyvän maineen pääomaa”.

Kisat ja siihen eri tavoin kytkeytynyt muu toiminta vaikutti monin tavoin sekä kisojen järjestämiseen osallistuvien organisaatioiden talouteen että Helsingin seudun ja osin myös laajemman alueen talouteen. MM2005 -kisojen vaikutus Helsingin seudun yritysten liikevaihtoon, aluetalouden tuotannon arvonlisäykseen sekä työllisyyteen oli kokonaisuudessaan positiivinen. Kisoja varten tehtyjen investointien, kisojen järjestämisen ja kisaturistien rahavirtojen aikaansaama arvonlisäys olivat koko maan tasolla noin 80 miljoonaa euroa ja Helsingin seudulla noin 60 miljoonaa euroa. Vaikutukset työllisyyteen olivat koko maassa noin 1 400 ja Helsingin seudulla noin 1 100 henkilötyövuotta. Toimialoittain katsottuna MM-kisat vaikuttivat positiivisimmin majoitusalaan.

MM-kisojen näkyvyyden tutkimus osoitti, että julkisuus oli kansainvälisessä mittakaavassa määrältään merkittävää. Yhteistä kaikille lehtijutuille oli se, että kirjoittelu keskittyi vahvasti urheilusuorituksiin. Lehdet kirjoittivat joko oman maan urheilijoiden menestyksestä tai yleisurheilun kansainvälisistä huipuista. Julkisuus suuntautui suorituksiin ja oli luonteeltaan usein vahvasti kansallista. Kisat eivät ainakaan lehtiaineiston perusteella toimineet verrattomana matkailumainoksena.

Urheilupainotteisissa jutuissa Helsinki ja Suomi näkyivät melko niukasti ja jopa stereotyyppisesti värittyneinä välähdyksinä. Useimmiten kyse oli Stadionin erinomaisesta yleisöstä tai sateisesta ja kylmästä säästä. Lehtien palstoilla stadionin ulkopuolista Helsinkiä ja Suomea ei useinkaan ollut olemassa. Kansainvälisessä lehdistössä MM-kisat näyttäytyivät lähinnä urheilutapahtumana muiden kansainvälisten ja kansallisten tapahtumien joukossa. Poikkeuksena oli vain ruotsalainen Dagens Nyheter, jossa kisat olivat urheilusivujen ykkösuutinen ja toistuva uutisaihe jo ennen kisojen alkua.

Kansalaistoimijoille merkittävintä olivat kisojen julkisuusvaikutukset. Eri toimijat olivat lähes yhtä mieltä siitä, että kisoilla oli myönteinen vaikutus yleisurheilun julkisuuskuvaan yhteiskunnassa. Tällainen vaikutus on tärkeä sekä lajin että koko urheiluelämän kannalta. Julkisuuskuvan parantumisen myötä kansalaistoimijat voivat kokea työnsä arvostetummaksi kuin ennen. Yhtenä tekijänä MM-kisojen kaikkia ennakko-odotuksia vastaamattomille vaikutuksille nähtiin se, ettei tapahtumaa kaikesta huolimatta osattu hyödyntää tarpeeksi. MM-kisojen kaltaiset suurtapahtumat poikkeavat ratkaisevasti suomalaisesta yleisurheilun kansalaistoiminnasta. Kuitenkaan kisojen kaltaisen suurtapahtuman järjestäminen ei olisi mahdollista ilman vapaaehtoista työvoimaa.

MM-kisojen yhteydessä toteutettiin myös Teknillisen korkeakoulun (TKK) Koulutuskeskus Dipolin koordinoima ECOmass-hanke, jonka lopputuotoksena on valmistunut Ekotehokkaan suurtapahtuman käsikirja, joka pohjautuu Helsingin yleisurheilun MM-kilpailujen ympäristöohjelman kokemukseen ja siitä saatuihin tutkimustuloksiin. Ympäristönäkökohdat tulee huomioida suunnittelun alkuvaiheesta lähtien. Tällöin tapahtuman suorituspaikat voidaan valita ja suunnitella ympäristön kannalta mahdollisimman vähän haitallisiksi ilman suuria ylimääräisiä kustannuksia osana normaalia suunnitteluprosessia. Yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen näkökulmista on suorituspaikkojen pitkäaikaisen käytön ja ylläpidon suunnittelu sekä mahdollisen ylikapasiteetin purkaminen varsinaisen tapahtuman jälkeen. ECOmass-ympäristöohjelman vaikutuksia arvioidaan osana opetusministeriön työn alla olevaa suurtapahtumastrategiaa.

Lisätietoja: - taloudelliset vaikutukset: toimitusjohtaja Seppo Laakso, puh. (09) 561 2493 - kansalaistoiminta: professori Hannu Itkonen, puh. (014) 260 2036 - kansalaismielipide: tutkimusprofessori Harry Schulman, puh. (09) 169 3602 - ympäristö: suunnittelija Salla Koivusalo, puh. (09) 451 4051