Tulevaisuuden lukion tuntijaossa korostuvat yleissivistys ja kokonaisuuksien hallinta
Lukiokoulutuksen tuntijaon uudistuksen tavoitteena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koko maassa sekä kehittää lukiokoulutusta yleissivistävänä ja jatko-opintovalmiudet tuottavana koulutusmuotona. Työryhmä ehdottaa lukiokoulutukseen opetusta eheyttäviä teemaopintoja kaikille yhteisinä opintoina. Lukiokoulutuksen yleisiä valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministeri Krista Kiurulle tiistaina 17.12.
Oppimäärän laajuus säilyisi edelleen kolmena vuotena ja 75 kurssina. Yleissivistyksen vahvistamiseksi lukiokoulutukseen ehdotetaan lisättäväksi kokonaisuuksien hallintaa vahvistavaa opetusta ja opiskelua kaikille yhteisinä opintoina. Tavoitteena on kehittää lukiokoulutukseen yhteisöllisempi ja osallistavampi toimintakulttuuri.
Työryhmä ehdottaa kolmea erillistä vaihtoehtoa A, B tai C lukion tuntijaoksi. Uutta kaikissa vaihtoehdoissa ovat kaikille opiskelijoille yhteiset teemaopinnot, joita opiskellaan A- ja C- vaihtoehdoissa kolme kurssia ja B-vaihtoehdossa viisi kurssia. Oppimäärän laajuus säilyy kaikissa vaihtoehdoissa edelleen kolmena vuotena ja 75 kurssina.
Vaihtoehdon A mukaan luonnontieteelliset sekä humanistis-yhteiskunnalliset ja katsomukselliset opinnot ryhmiteltäisiin aineryhmiin, joista molemmista ryhmistä opiskeltaisiin vähintään kahdeksan kurssia. Näiden opintojen alussa olisi yhteiset opintokokonaisuudet.
Sekä pitkän, että lyhyen matematiikan opiskelijoilla olisi opintojen alussa yhteinen opintokokonaisuus. Matematiikan ja kielten opintojen nykyisiin tuntimääriin ei ehdoteta muutoksia.
Terveystietoa ja uskontoa/elämänkatsomustietoa olisi yksi kurssi kumpaakin pakollisena. Taideaineita opiskeltaisiin edelleen kolme kurssia. Äidinkieltä ehdotetaan tarjottavan yksi syventävä kurssi nykyistä vähemmän.
Vaihtoehdossa B opetusta eheyttäviä teemaopintoja opiskeltaisiin viisi kurssia, joista kaksi kytkeytyisi luonnontieteellisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisten ja katsomuksellisten opintojen aineryhmiin. Uskontoa tarjottaisiin yksi valtakunnallinen syventävä kurssi vähemmän kuin vaihtoehdossa A.
Vaihtoehdossa C opiskeltaisiin jokaista oppiainetta vähintään yksi kurssi. Opintojen alussa olevia yhteisiä opintokokonaisuuksia ei sisältyisi aineryhmien alkuun. Matematiikan opinnot aloitettaisiin kaikille yhteisellä kurssilla.
Ehdotuksen mukaan lukio-opinnoissa korostuisivat entistä laajempien kokonaisuuksien hallinta ja opetuksen eheyttäminen. Tietoon yhdistyvät entistä enemmän erilaiset taidot kuten kriittinen ja luova ajattelu, kielelliset ja kommunikaatiotaidot, vuorovaikutukselliset ja itsensä ilmaisemisen taidot, uskonnolliset, eettiset ja moraaliset taidot, matemaattiset ja luonnontieteelliset taidot, humanistis-yhteiskunnalliset taidot, kyky kokea ja tuottaa taiteellisia elämyksiä, valmius huolehtia omasta fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista, sekä halu elinikäiseen itsensä kehittämiseen.
Ehdotus mahdollistaisi jatkossa entistä paremmin joustavien opintopolkujen rakentamisen osaamisen laajentamisessa ja syventämisessä. Opinnoissa voitaisiin hyödyntää myös muiden koulutuksen järjestäjien, koulutusmuotojen ja -asteiden opetustarjontaa.
Työryhmän ehdotus ja sen sisältämät kolme vaihtoehtoa eivät aiheuta koulutuksen järjestäjille lisävelvoitteita. Ehdotusei edellytä muutoksia lukiolakiin.
Työryhmän ehdotus lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen pohjalta viimeistellään valtioneuvoston asetus, joka on tarkoitus antaa vielä kevään 2014 aikana. Uusi tuntijako otetaan käyttöön 2016.
Työryhmän muistio: Tulevaisuuden lukio. Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako
Vireillä-sivut lukion tuntijakouudistuksesta
Lisätietoja:
- työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, 0295 3 30258