OECD-raportti: Suomessa korkeakouluopinnot aloitetaan vertailumaita myöhemmin

Education at a Glance 2008 kuvaa vertailuindikaattorein koulutuksen tilaa ja kehityspiirteitä OECD:n jäsenmaissa ja muutamissa OECD:n ulkopuolisissa maissa, kuten Venäjällä, Brasiliassa, Chilessä ja Israelissa. Raportin tiedot ovat pääosin vuodelta 2006.

Korkeakouluun pääsy ei ole helppoa

Suomalaisen yhteiskunnan kasvava haaste on saada nuoret siirtymään entistä nopeammin koulutuksesta työelämään. Kansainvälisessä vertailussa kuitenkin näkyy, että meillä on edelleen kilpailijamaitamme suurempi osa nuorista aikuisista koulutuksessa. Vuonna 2006 Suomessa 20–29-vuotiaista koulutuksessa oli 43 prosenttia, mikä on OECD-maiden korkein osuus. Tämä osuus on vain kasvanut vuoden 1995 vajaasta 30 prosentista. Seuraavina olivat Tanska (38 prosenttia), Islanti ja Ruotsi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tuosta ikäluokasta enää 17 prosenttia oli koulutuksessa.

Suomen tilanne johtuu korkeakoulutukseen siirtymisen viiveestä. Kun 19-vuotiaista yhdysvaltalaisista, kanadalaisista ja belgialaisista melkein puolet on korkeakoulussa, niin saman ikäluokan suomalaisista vain joka viides on korkeakoulussa. 20-vuotiaistakin vasta noin kolmannes on korkeakoulutuksessa. Uusien korkeakouluopiskelijoiden mediaani-ikä on 21,6 vuotta.

Naiset enemmistönä korkeakoulutuksessa

Turkkia ja Sveitsiä lukuun ottamatta kaikissa OECD-maissa naiset suorittavat miehiä todennäköisemmin toisen asteen koulutuksen. Naiset ovat myös korkea-asteen koulutuksen aloittavista enemmistönä. Uusista opiskelijoista OECD-maissa 54 prosenttia on naisia. Suomessa naisten osuus uusista opiskelijoista on 56 prosenttia. Tieteenaloittaiset erot ovat kuitenkin olennaiset. Naiset ovat vahvasti enemmistönä sosiaali- ja terveysalalla, humanistisilla sekä taide- ja opetusalalla. Sen sijaan insinööritieteissä vain neljäsosa (22 prosenttia) uusista opiskelijoista on naisia. Suomessa osuus jää 19 prosenttiin, mikä on selvästi alempi kuin esimerkiksi Tanskassa ja Islannissa, missä naisten osuus uusista insinööriopiskelijoista on noin kolmasosa. Miesvaltaisia aloja ovat myös matematiikka ja tietojenkäsittely. OECD-maissa naisten osuus näillä aloilla uusista opiskelijoista on keskimäärin 24 prosenttia. Suomessa osuus on selvästi korkeampi, 32 prosenttia. Naisista myös olennaisesti useampi suorittaa tutkinnon. Toisin sanoen Suomessa naisten koulutustaso tulevaisuudessa vain paranee miehiin verrattuna.

Koulutuksen kustannukset Suomessa kohtuullisia

Suomessa koulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset ovat kaikki koulutustasot yhteen laskien jokseenkin keskitasoa, mutta korkeakoulutuksessa ja peruskoulun ylimpien luokkien (lower secondary) kustannukset ovat hieman korkeammat kuin OECD:n keskiarvo. Suomen koulutuspolitiikan tavoitteena on ollut turvata mahdollisimman korkeatasoinen yliopisto- ja ammattikorkeakoulukoulutus ja toisaalta peruskoulun ylemmillä luokilla varmistaa koko ikäluokan oppiminen niin, että kaikilla on valmiudet jatkaa toisen asteen koulutuksessa. Jälkimmäiset panostukset näkyvätkin selkeästi suomalaisten hyvinä tuloksina PISA-tutkimuksissa.

Suomen koulutuskustannukset kaikki koulutusasteet huomioon ottaen olivat vuonna 2005 noin 5 200 euroa opiskelijaa kohti, kun muissa Pohjoismaissa kustannukset vaihtelivat Islannin noin 6 200 eurosta Norjan 7 400 euroon opiskelijaa kohti. Korkeakouluissa opiskelijakohtaiset kustannukset olivat noin 8300 euroa, kun ne Pohjoismaissa olivat suurimmat Ruotsissa lähes 10 800 euroa. Yhdysvalloissa korkeakoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohti ovat kuitenkin lähes kaksinkertaiset Suomeen verrattuna.

Education at a Glancessa on vertailtu perus- ja toisen asteen koulutuksen kumulatiivisia kustannuksia eli Suomessa 12 vuoden yhteen laskettuja koulunkäynnin kustannuksia. Näinkin laskettuna Suomi jää OECD:n keskiarvon alapuolelle. Toisin sanoen muihin OECD-maihin verrattuna edelleenkin hyvin kohtuullisin kustannuksin pystytään meillä tuottamaan hyviä oppimistuloksia.

Vuonna 2005 Suomessa oppilaitosten kustannukset olivat 6,0 prosenttia bruttokansantuotteesta, melko tarkalleen OECD:n keskitasolla. Bruttokansantuoteosuudella mitattuna koulutuksen kustannukset olivat korkeimmat Islannissa, 8,0 prosenttia, Tanskassa 7,4 prosenttia ja Koreassa 7,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Näissä kaikissa kolmessa maassa osuus on kasvanut 2000-luvulla olennaisesti. Yleinen trendi OECD-maissa on ollut, että koulutuksen yksityinen rahoitus on lievästi kasvanut.

Kansainvälinen liikkuvuus on kasvussa

Vaikka suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut, heidän osuutensa kaikista korkeakouluopiskelijoista on edelleen suhteellisen pieni, ainakin verrattuna OECD:n opiskelijaliikkuvuuden kärkimaihin, Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Sveitsiin ja Iso-Britanniaan. Kahdessa ensin mainitussa maassa opiskelijaliikkuvuudesta suurin osa on keskinäistä liikkuvuutta. Suomessa hiukan vajaat 4 prosenttia kaikista korkeakouluopiskelijoista vuonna 2006 oli ulkomailta opiskelemaan tulleita. Yhdysvalloissa prosenttiosuus oli jopa alempi kuin Suomessa eli 3,3 prosenttia. Myös ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvu oli Yhdysvalloissa hitaampaa kuin meillä.

Suhteellisesti suomalainen tutkijakoulutus houkuttelee ulkomailta opiskelijoita enemmän kuin perustutkinto-opiskelu. 7 prosenttia kaikista tutkijakoulutuksessa olevista on ulkomailta tulevia. Se on suurempi osuus kuin muissa Pohjoismaissa, mutta selvästi alempi kuin Iso-Britanniassa, Sveitsissä tai Yhdysvalloissa. Yhdysvallat siis ottaa mieluummin vastaan tohtoriopiskelijoita kuin perusopintoihin tulevia.

Tekninen koulutus näyttää olevan parhaiten houkutteleva ala Suomessa. 30 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijoista opiskelee insinööritieteitä.

Koko maailman mitassa vuosittain muualla kuin lähtömaassaan opiskelevien määrä on kasvanut 2000-luvulla yli puolella. Vuonna 2000 muualla kuin kotimaassaan opiskeli 1 895 000 korkeakouluopiskelijaa, kun vuonna 2006 luku oli jo 2 925 000 opiskelijaa.

-----

Lisätietoja:
Matti Kyrö (Opetushallitus) 040-348712

Julkaisua Education at a Glance 2008 (ISBN 978-92-64-04628-3) voi tilata Suomalaisesta kirjakaupasta: [email protected], puh. (09) 852 7907.