Ministeri Gustafsson: Sivistyksen ja tiedon maailma auki kaikille
opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta
1.9.2011
9.40
Tiedote
-
Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan hallitus panostaa koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseen Suomessa. Ministeri nosti asian esille puhuessaan Tampereen yliopiston lukuvuoden avajaisissa 1. syyskuuta.
- Hallitusohjelma linjaa kunnianhimoiseksi tavoitteeksi suomalaisten nostamisen maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Vähintään yhtä tärkeitä kuin osaamistason nosto ovat hallituksen tasa-arvoa koskevat tavoitteet. Hallitus aikoo vähentää koulutuksen periytyvyyttä, kaventaa sukupuolten välistä eroa koulutussaavutuksissa ja estää peruskoulujen eriytymisen.
Gustafsson muistuttaa, että vaikka Suomi on useiden kansainvälisten vertailujen mukaan sekä koulutuksen saavutettavuuden että oppimistulosten suhteen yksi tasa-arvoisimmista maista, koulutus periytyy vahvasti myös Suomessa.
- Paljon tehtävää on vielä jäljellä. Tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan heikoimmassa suomalaiskoulujen ryhmässä oppilaat olivat oppimisessaan keskimäärin noin 2,5 kouluvuotta jäljessä vertaisistaan parhaiten menestyneissä kouluissa. Ylimpien sosio-ekonomisten ryhmien lapset ovat puolestaan noin 1,5 vuotta edellä alimpien sosioekonomisten ryhmien lapsia. Yliopistoihin pääsee 60 prosenttia yliopistokoulutettujen lapsista, mutta vain 15 prosenttia ei-yliopistokoulutettujen lapsista. Erot ovat kansainvälisesti suhteellisen pieniä, mutta eivät pieniä.
Gustafsson korosti koulutuksellista tasa-arvoa keskeisenä yhteiskuntapoliittisena tavoitteena.
- Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu koulutuksessa, kun kaikilla on taustastaan riippumatta mahdollisuus hakeutua koulutukseen eikä tausta ennusta koulutukseen osallistumista tai oppimistuloksia. Tällä hetkellä se ei toteudu.
- Vain yhteiskunta, jossa tausta ja koulu eivät vaikuta, kohtelee ihmistä aidosti arvokkaana yksilönä. Tällaista yhteiskuntaa rakentamaan perustettiin Kansalaiskorkeakoulu. Työ on edennyt, mutta se jatkuu vielä. Meidän tehtävämme on rakentaa yhteiskunta, jossa sivistyksen ja tiedon maailma on auki kaikille.
Tampereen yliopistolle Gustafsson antoi tunnustusta muun muassa siitä, että yliopisto haluaa tutkimustoiminnassaan tarttua tärkeisiin ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
- Korkealaatuinen tutkimusyliopisto voi korostaa toiminnassaan myös yhteiskunnallista relevanssia. Sivistys on kuitenkin pyrkimistä kohti parempaa. Ei sivistystä pilaa se, että se on yhteiskunnallisesti relevanttia tai että se parantaa maailmaa hyvin konkreettisella tavalla.
---
Lisätietoja:
- erityisavustaja Aleksi Kalenius, 040 125 1032
Gustafsson muistuttaa, että vaikka Suomi on useiden kansainvälisten vertailujen mukaan sekä koulutuksen saavutettavuuden että oppimistulosten suhteen yksi tasa-arvoisimmista maista, koulutus periytyy vahvasti myös Suomessa.
- Paljon tehtävää on vielä jäljellä. Tuoreimman PISA-tutkimuksen mukaan heikoimmassa suomalaiskoulujen ryhmässä oppilaat olivat oppimisessaan keskimäärin noin 2,5 kouluvuotta jäljessä vertaisistaan parhaiten menestyneissä kouluissa. Ylimpien sosio-ekonomisten ryhmien lapset ovat puolestaan noin 1,5 vuotta edellä alimpien sosioekonomisten ryhmien lapsia. Yliopistoihin pääsee 60 prosenttia yliopistokoulutettujen lapsista, mutta vain 15 prosenttia ei-yliopistokoulutettujen lapsista. Erot ovat kansainvälisesti suhteellisen pieniä, mutta eivät pieniä.
Gustafsson korosti koulutuksellista tasa-arvoa keskeisenä yhteiskuntapoliittisena tavoitteena.
- Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu koulutuksessa, kun kaikilla on taustastaan riippumatta mahdollisuus hakeutua koulutukseen eikä tausta ennusta koulutukseen osallistumista tai oppimistuloksia. Tällä hetkellä se ei toteudu.
- Vain yhteiskunta, jossa tausta ja koulu eivät vaikuta, kohtelee ihmistä aidosti arvokkaana yksilönä. Tällaista yhteiskuntaa rakentamaan perustettiin Kansalaiskorkeakoulu. Työ on edennyt, mutta se jatkuu vielä. Meidän tehtävämme on rakentaa yhteiskunta, jossa sivistyksen ja tiedon maailma on auki kaikille.
Tampereen yliopistolle Gustafsson antoi tunnustusta muun muassa siitä, että yliopisto haluaa tutkimustoiminnassaan tarttua tärkeisiin ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
- Korkealaatuinen tutkimusyliopisto voi korostaa toiminnassaan myös yhteiskunnallista relevanssia. Sivistys on kuitenkin pyrkimistä kohti parempaa. Ei sivistystä pilaa se, että se on yhteiskunnallisesti relevanttia tai että se parantaa maailmaa hyvin konkreettisella tavalla.
---
Lisätietoja:
- erityisavustaja Aleksi Kalenius, 040 125 1032
Jukka Gustafsson