Avustusta myönnetään ensisijaisesti kunnalle tai kuntayhtymälle taikka niiden määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan myöntää myös muille yhteisöille, jos avustaminen on tarpeen liikuntalain tavoitteiden toteuttamiseksi. Valtionavustuksen määrä on harkinnanvarainen. Avustusta myönnetään hankkeisiin, joiden rakentamista ei ole aloitettu ennen valtionapupäätöstä. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hankittava omaisuus tulee avustuksen saajan omistukseen. Kuntarajat ylittävissä hankkeissa (esim. reitistöt) tulee kuntien sopia hakijana ja avustuksen hallinnoijana toimiva kunta.
Luonnon virkistyskäyttöön tarkoitetun liikuntapaikkarakentamisen perustamishankkeiden investointiavustukset
AvustusTämä haku koskee talousarviossa momentilta 4.20.29.90.30.4 myönnettäviä luonnon virkistyskäyttöön tarkoitetun liikuntapaikkarakentamisen perustamishankkeiden avustuksia. Avustus on kertaluonteinen ja sitä myönnetään ainoastaan vuonna 2022. Yhteensä avustuksiin varattu määräraha on 2 miljoonaa euroa.
Avustettavat kohteet palvelevat monipuolista liikunnallista luonnon virkistyskäyttöä.
Avustuksia kohdennettaessa otetaan huomioon, kuinka avustettava hanke parantaa liikuntamahdollisuuksia lähiluonnossa sekä sen saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Avustettavien hankkeiden on edistettävä liikunnallista luonnon virkistyskäyttöä ja kestävää kehitystä sekä tuettava Suomen hiilineuraalisuustavoitetta. Osana laajempaa liikuntapaikkahanketta voidaan avustaa taukopaikkoja tai vastaavia liikunnallista käyttöä tukevia rakennusinvestointeja.
Avustettavat kohteet voivat olla kustannusarvioltaan enintään 700 000 euron (alv 0 %). Valtionapuviranomainen hankkeissa on aluehallintovirasto (AVI). Valtionavustusta ei myönnetä kustannuksiltaan alle 20 000 euron (alv 0 %) hankkeisiin ilman kunnallistaloudellisia erityisperusteita. Toimialan strategisten linjausten perusteella liikuntapaikkaan myönnettävä avustus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeen kustannusarviosta (alv 0 %).
Liikuntalain 390/2015 13 §:n mukaisesti liikuntapaikkojen valtionavustuksia myönnetään laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen, perusparannukseen ja näihin liittyvään varustamiseen. Lisäksi avustusta voidaan myöntää erityisestä syystä muuhun liikuntapaikkarakentamiseen.
Avustukseen sovelletaan seuraavia säädöksiä:
- Liikuntalaki (390/2015)
- Valtionavustuslaki (688/2001)
- Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
- Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009)
- Rakentamisen osalta keskeisiä ovat maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja sen nojalla annetut asetukset.
Hakuaika alkaa tiistaina 1.2.2022
Hakuaika päättyy perjantaina 4.3.2022 klo 16.15
Hankkeiden käsittely
Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa hankkeita varten avustusmäärärahan aluehallintovirastoille. Tavoitteena on, että aluehallintovirastot tekevät avustuspäätökset toukokuun 2022 loppuun mennessä.
Hakemukset toimitetaan aluehallinnon sähköiseen asiointipalveluun. Avustuksen haku asiointipalvelussa sulkeutuu ilmoitetun määräajan päättyessä eikä hakemusta voi sen jälkeen jättää. Valtionavustushakemuksen tekeminen on hyvä aloittaa riittävän hyvissä ajoin, varautua ennakoimattomiin viivästystekijöihin ja varata hakemuksen tekemiseen riittävästi aikaa. Mahdollisissa asiointipalvelun häiriötilanteissa hakijaa pyydetään ottamaan yhteyttä alueensa aluehallintoviraston viranhaltijaan.
Hakija vastaa siitä, että hakemus saapuu perille määräaikaan mennessä.
Lista liikunnan perustamishankkeita hoitavista aluehallintovirastojen viranhaltijoista yhteystietoineen on esitetty jäljempänä.
Jos hanke sijaitsee usean kunnan alueella, hakemuslomakkeeseen hankkeen sijaintikunnaksi merkitään se kunta, jonka alueella suurin osa hankkeesta tulee sijaitsemaan (vain yksi hakija / hanke).
Asiointipalvelun käyttöohjeet
Sähköisen asiointipalvelun käyttämiseen tarvitaan Suomi.fi -tunnistusta, jossa käytetään hyväksi pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia.
Hakija tekee sähköisessä asiointipalvelussa valtionapuviranomaisen pyynnöstä mahdolliset hakemuksen täydennykset.
Avustuksen saaja tekee mahdolliset päätöksen muutospyynnöt sekä avustuksen maksatuspyynnöt ja hankeselvityksen aluehallinnon sähköisessä asiointipalvelussa.
Hakemuksen liitteet
Hakemukseen tulee liittää vain pyydetyt liitteet eikä muita asiakirjoja hakemukseen liitetä.
Valtionavustushakemukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat:
A. Rahoitusasiakirjat
- hanketta koskevat talousarvio-otteet tai rahoituspäätökset
- maapohjan hallinta; kauppakirja tai vuokrasopimus tai kirjallinen maanomistajan suostumus (vähintään 15 vuotta)
Lisäksi, jos hakijana on yksityinen yhteisö, on toimitettava:
- yhteisön hyväksytty toimintasuunnitelma ja talousarvio
- yhteisön rekisteriote
- yhteisön toimintakertomus tai muu vastaava selvitys edelliseltä tilikaudelta
- yhteisön tuloslaskelma ja tase edelliseltä tilikaudelta
Hankkeen rahoitus Kuntien osalta kuvataan omarahoituksen sisältyminen kunnan vuosittaiseen talousarvioon ja investointisuunnitelmaan. Yksityisten yhteisöjen osalta rahoitus esitetään esimerkiksi omarahoituksen osuutena yhteisön taseesta, lainana rahoituslaitoksilta ja muina rahoituserinä.
Maanhallinta Maapohjan omistuksen osoittamiseksi kunnilta riittää merkintä maan omistuksesta hakemuslomakkeessa, poikkeuksena ovat ulkoilureitit ja vastaavat hankkeet. Yksityiset yhteisöt toimittavat lainhuutotodistuksen, kauppakirjan tai vastaavan asiakirjan, jolla maaomistus voidaan varmistaa. Kun hanke toteutetaan vuokramaalle, hakijat liittävät hakemukseen vuokrasopimuksen. Maanvuokrasopimuksen ja maanomistajan kirjallisen suostumuksen tulee olla voimassa vähintään 15 vuotta avustuksen myöntämisestä.
Pankkilaina Jos hanketta rahoitetaan pankkilainalla, on hakemukseen liitettävä pankilta saatu lainatarjous.
B. Rakentamisvalmiuden osoittavat asiakirjat
- rakentamista varten saatu rakennuslupa tai vastaava tai muu lupa tai todistus luvan saannin esteettömyydestä
- tieto alueen kaavatilanteesta ja kaavaote
- selvitys hankkeen toteuttamisen mahdollisesta esteestä
Niistä hankkeista, joiden toteuttaminen edellyttää rakennuslupaa, se liitetään hakemukseen. Jos rakennuslupaa ei ole, hakemukseen liitetään rakennusvalvontaviranomaisen todistus luvan saamisen esteettömyydestä. Muiden hankkeiden osalta hakemukseen liitetään rakennusvalvontaviranomaisen todistus tai muu riittävä selvitys siitä, että hankkeen toteuttamiselle ei ole estettä.
C. Hankesuunnitelma
Hakemukseen on liitettävä hankesuunnitelma (laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 37 §).
Hankesuunnitelma kootaan yhdeksi asiakirjaksi, jonka otsikointi on seuraava:
- Pääpiirteittäinen selostus hankkeesta ja kuvaus toimenpiteistä joihin haetaan avustusta
- Perustelut hankkeen toteuttamisen tarpeellisuudesta (liikuntapoliittiset ja rakennustekniset perustelut)
- Selvitys siitä, kuinka hanke edistää liikunnallista luonnon virkistyskäyttöä ja kestävää kehitystä sekä tukee Suomen hiilineuraalisuustavoitetta
- Selvitys liikuntapaikan esteettömyydestä ja saavutettavuudesta
- Toteuttamisaikataulu (rakentamisen aloittamisajankohta ja arvioitu valmistumisaika)
- Hankkeen kustannukset ja rahoitus
D. Liikuntapaikkatyyppikohtaiset erityisasiakirjat
Kaikkiin hakemuksiin liitetään:
- yleiskartta, josta käy ilmi liikuntapaikan saavutettavuus ja sijainti kuntarakenteessa
- yleissuunnitelma (asemapiirros tai vastaava) soveltuvassa mittakaavassa
- mittakaavaan tulostetut suunnitelmapiirrokset (pdf)
- rakennustapaselostus
- kustannusarvio (esimerkiksi rakennusosapohjainen kustannusarvio tai tavoitehinta-arvio eriteltynä kustannuserittäin)
- peruskorjauksen osalta selvitys kohteen kunnosta
Lisäksi hakemukseen liitetään hankekohtaisesti seuraavat liitteet:
Ulkoilureitti tai vastaava (pyöräily, hiihto, maastoratsastus, polkujuoksu tms.):
- selvitys rakennelmista, välineistä, kalusteista ja opasteista
- radan poikkileikkaus ja rakenne (tarvittaessa)
- valaistussuunnitelma (tarvittaessa)
Vesiliikuntapaikat:
- kartta, josta käy selville veden syvyydet, pohjan laatu ja veden korkeusvaihtelut
- suunnitelma laiturirakenteista
Luontoliikkumista palveleva muu rakennelma (kuntoportaat, ulkoilureittejä palvelevat rakennelmat, pienehkö rakennus tms.) ja virkistysalue, frisbeegolfradat, pulkkamäet ym.:
- noudatetaan soveltuvin osin em. asiakirjaluetteloita
- luvanvaraisista rakennuksista toimitetaan yleissuunnitelmatasoiset suunnitelmat
Tarvittaessa valtionapuviranomainen voi pyytää hakijaa toimittamaan lisäselvityksiä.
Hakemusten arviointiperusteet
Valtionavustuslain mukaan valtionavustuksen yleisenä edellytyksenä on, että valtionavustuksen myöntäminen on tarpeellista.
Valtionavustukset ovat harkinnanvaraisia. Avustusten määrää harkittaessa käytetään arvonlisäverottomia kustannuksia. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat hakemusasiakirjojen laatuun ja erityistä huomiota kiinnitetään hakemuksen liiteasiakirjoihin.
Arvioinnissa otetaan huomioon, kuinka hanke edistää liikunnallista luonnon virkistyskäyttöä ja kestävää kehitystä sekä tukee Suomen hiilineuraalisuustavoitetta.
Lisäksi hakemuskäsittelyn taustakriteereinä huomioidaan soveltuvin osin valtion liikuntaneuvoston Liikuntapaikkarakentamisen suunta -asiakirjassa esitettyihin kriteereihin:
- Hanke palvelee laajojen käyttäjäryhmien liikuntatarpeita
- Kunta tai sen määräämisvallassa oleva yhteisö on ensisijainen avustuksen saaja
- Hanke on suunniteltu yleisiä rakentamisen laatuperiaatteita korostaen
- Hankkeella vastataan muuttuviin ja kehittyviin olosuhdetarpeisiin ja sen tarve on selkeästi osoitettu
- Hanke on perusparannus- tai peruskorjaushanke
- Hanke on yhteisrahoituskohde useamman kunnan, hallintokunnan tai muiden toimijoiden kanssa
- Hanke edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja huippu-urheilussa
Valtionavustuslain mukaiset avustamisen yleiset edellytykset
Valtionapuviranomaiset voivat myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Nämä yleiset edellytykset otetaan huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):
- Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä
- Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta
- Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus
- Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa
Avustuksen käyttöön liittyvät ehdot
Rakentaminen on aloitettava viimeistään vuoden 2022 lokakuussa. Hakijan on hankkeen ensimmäistä maksuerää hakiessaan annettava selvitys rakentamisen aloittamisesta, joka määritellään asetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (2009/1766) 27 §:n mukaisesti, esimerkiksi purkutöiden aloittamisesta tai pysyvien rakenteiden rakentamisen aloittamisesta.
Valtionavustuspäätöksessä ja siihen liitettävässä perustamishankkeiden valtionavustusta koskevissa lisäehdoissa on ehtoja, joihin avustuksen saajan tulee noudattaa.
Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Avustusta ei voi jakaa eteenpäin. Jos hankkeeseen tulee muutos, niin siitä tulee ilmoittaa valtionapuviranomaiselle.
Jos avustettava hanke toteutetaan vuokramaalle, valtionavustuksen ehtona on vähintään 15 vuoden vuokrasopimus tai maanomistajan kirjallinen suostumus valtionavustuksen myöntämisajankohdasta lähtien.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä kirjanpitolain (1336/1997) ja -asetuksen (1339/1997) mukaisesti.
Valtionapuviranomaisella on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).
Avustuksen saajan tulee noudattaa hankkeen toteuttamisessa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) säännöksiä ja valtionapupäätöksen mukaisia ehtoja.
Esteitä avustuksen myöntämiselle
Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Valtionapuviranomainen voi hylätä hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa sille tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.
EU:n rakennerahastojen ja mm. toimintaryhmien kautta myönnettävät EU-tuet, esim. Leader-avustukset katsotaan valtion avustusmuodoiksi, joiden kanssa valtion liikuntapaikkarakentamisen avustusta ei voida myöntää samaan hankkeeseen.
Avustuksen käyttäminen
Avustus voidaan käyttää avustuksen myöntämisvuonna ja sitä seuraavana kahtena vuotena, ellei avustuspäätöksessä muuta määrätä.
Avustusta voidaan käyttää hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin, määrältään kohtuullisiin menoihin sekä hankkeeseen liittyvän irtaimen omaisuuden hankinnasta aiheutuviin menoihin. Avustusta ei voi käyttää maapohjan hankinnasta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Jos hankkeen rakennustöitä ei ole aloitettu ja hankkeesta ei ole esitetty valtioapupäätöksessä määriteltyyn ajankohtaan mennessä maksatuspyyntöä, avustuksen saajan tulee esittää päätöksessä mainittuun ajankohtaan mennessä selvitys rakentamisen aloittamisvalmiudesta. Mikäli selvityksen perusteella rakennustöiden aloittaminen avustuksen myöntövuoden aikana on vaarantunut, voi valtionapuviranomainen peruuttaa myönnetyn valtionavustuksen.
Myönnetyistä avustuksista tehtävistä selvityksistä annetaan ohjeet valtionavustuspäätöksessä.
Hakijaa opastavat ohjeet ja oppaat:
- Ohjeita esteettömän liikuntapaikan suunnitteluun
- Ohjeita esteettömän liikuntapaikan suunnitteluun 2
- Rakentamisen oppaat
- Valmiit liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämishankkeet
- Liikuntapaikkarakentamisen suunta-asiakirja
Katso myös opetus- ja kulttuuriministeriön opas valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta.
Lisätietoja
Avustushakemukset ja rahoitussuunnitelmailmoitukset osoitetaan seuraaville aluehallintovirastoille, jotka antavat lisätietoja:
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI)
Marjo Forsman-Mäkelä puh. 0295 016 556 ([email protected])
Sixten Wackström puh. 0295 016 565 ([email protected] toiselle sivustolle), Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 150, 13101 HÄMEENLINNA
Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI)
Marie Rautio-Sipilä, puh. 0295 018 069 ([email protected]), Lounais-Suomen aluehallintovirasto, PL 22,
20801 TURKU
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI)
Jarkko Rantamäki, puh. 0295 018 832 ([email protected]), Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, PL 200, 65101 VAASA
Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI)
Matti Ruuska, puh. 0295 016 521 ([email protected]), Itä-Suomen aluehallintovirasto, Torikatu 36 C, 80100 JOENSUU
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI)
Ulla Silventoinen, puh. 0295 017 663 ([email protected]), Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, PL 293. 90101 OULU
Lapin aluehallintovirasto (AVI)
Kai-Matti Joona, puh. 0400 538 115 ([email protected]), Lapin aluehallintovirasto, PL 8002, 96101 ROVANIEMI
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Mikko Helasvuo
[email protected]
puh. 0295 330 422