Korkeakoulutuksen digitaalinen palveluympäristö ja korkeakoulupedagogisen ja ohjausosaamisen kehittäminen

Erityisavustus on suunnattu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluville, suomalaisille korkeakouluille. Avustus myönnetään yhdelle korkeakoululle enintään kolmevuotisen hankkeen toteutukseen.

Korkeakoulujen kannalta digitalisaatio muuttaa oppimista, koulutusta, tutkimusta, palveluja ja koko toimintakulttuuria. Korkeakoulujen yhteisen digivision tavoitteena on tehdä Suomesta joustavan opiskelun kansainvälinen edelläkävijä ja hyödyntää verkostoitumiseen pohjautuvat vahvuutemme korkeakoulujen toiminnassa. Tavoitteena on avata oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön ja nostaa siten Suomi joustavan oppimisen mallimaaksi. Digivision toteuttaminen tuo kilpailuetua Suomen korkeakoululaitokselle kansainvälisessä toimintaympäristössä. Visio tukee myös Suomen kilpailukykyä sekä vahvistaa tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä.

Digitalisaatiolle luonteenomaista on se, että mahdollisuuksien nopeat hyödyntäjät saavat merkittäviä kilpailuetuja. Tiiviisti verkostoituneena maana Suomella on erittäin hyvät edellytykset pärjätä kansainvälisesti digitalisaation tuomassa muutoksessa. Korkeakoulutuksen tapauksessa digitalisaation hyödyt saavutetaan merkittäviltä osin korkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon lisääntymisen kautta.

Avustus on harkinnanvaraista. Tämä erityisavustus myönnetään yhdelle korkeakoululle toimintaan. Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

• Korkeakoulujen toimintatapoja perustavanlaatuisesti uudistavalle hankkeelle on olemassa pitkäjänteinen toteutussuunnitelma.
• Hanke palvelee kaikkia yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Kaikki korkeakoulut ovat pitkäjänteisesti sitoutuneet digitaalisen palveluympäristön toteuttamiseen ja käyttöönottoon.
• Palveluympäristö mahdollistaa korkeakoulujen toiminnan jatkuvan oppimisen alustana, jossa tutkinto-opiskelijat ja kuka tahansa voi osallistua joustavasti ja laajasti eri korkeakoulujen opetukseen.
• Hankkeen lähtökohtana on opiskelijakeskeisyys ja opiskelijan omistajuus omaan dataansa. Digitaalisen arkkitehtuurin keskiössä ovat tietovarannot ja niiden ympärille avoimien rajapintojen kautta syntyvät tietoväylät sekä keventyvä ja yhdenmukaistuva opintohallinto ja vastaaminen opintohallinnon kustannuspaineisiin.
• Digitaalisen palveluympäristön kokonaisarkkitehtuurissa otetaan huomioon koko koulutusjärjestelmän yhteiset digiratkaisut.
• Palvelut tukevat opetus- ja oppimisprosessia. Hankkeessa totutettava pedagoginen ja ohjausosaamisen kehittämistyö tuottaa korkeakoulujen digitaalisessa muutoksessa tarvitsemia valmiuksia.
• Korkeakoulujen toiminnan laatu ja tehokkuus parantuvat. Kustannustehokkuus lisääntyy, kun käyttöön otetaan kansallisen tason digitaalisia ratkaisuja nykyisten sirpalemaisten ratkaisujen sijaan.

• Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa 100 % prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista
• Avustusta voi käyttää hankintoihin.
• Hanke käynnistyy lokakuussa 2020.

 2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilta.

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta tai hanke osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Ministeriö ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Jos avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä, jos avustuksen saaja on saanut rangaistuksen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä (valtionavustuslain 7 § 2 mom).

4. Esteitä avustuksen myöntämiselle

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia ministeriöltä, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Ministeriö hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa ministeriölle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten.

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan tai hankkeen toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustuksen hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä.

Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.

Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.

Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia, jos kyseessä on erityisavustus tai yleisavustus osaan toiminnasta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslain 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.

Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia.

(Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan. 

Korkeakouluja koskevat poikkeukset:

Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusten ehdoista ja rajoituksista poiketen 80 000 euron vuosipalkkarajasta voidaan poiketa silloin, kun korkeakoulussa jo palvelussuhteessa työskentelevä henkilö työskentelee projektille, ja hänellä on edellä mainittua palkkatasoa korkeampi palkka. Ehdoista ja rajoituksista poiketen hankkeessa käytetään kokonaiskustannusmallia. Yleiskustannuskerroin on 30 % ja henkilösivukulukerroin enintään 50 %.

Hankkeessa toteutettavat oppi- ja muut materiaalit on saatettava avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi esimerkiksi hyödyntäen avointa lisensointia. Hankkeessa mahdollisesti toteutettavat oppimateriaalit on saatettava avoimella lisenssillä oppimisen ja opetuksen hyödynnettäväksi kehitteillä oleva kansallisen avoimet oppimateriaalit -palvelun kautta. Palvelussa oppimateriaalit tulee lisensoida valitulla CC-lisenssillä.