Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyyn kouluissa ja oppilaitoksissa lisää työkaluja
Kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan puuttumiseen on jatkossa tarjolla lisää työkaluja. Oikea-aikaisen puuttumisen mahdollistamiseksi muutetaan perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia sekä tutkintokoulutuksen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia. Valtioneuvosto esitti torstaina 10.3., että Tasavallan Presidentti vahvistaisi lait 11.3.
Muutokset liittyvät kouluissa tapahtuvan kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan vastaiseen toimenpideohjelmaan. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.8.2022.
– Kiusaaminen jättää sen uhriksi joutuvaan lapseen tai nuoreen syvät jäljet. Meidän on yhteiskuntana kyettävä toimimaan yhtenäisemmin ja voimakkaammin kiusaamista vastaan ja näin hallitus myös tekee. Nämä lakimuutokset tuovat lisää työkaluja puuttua kiusaamiseen ja tämän lisäksi hallitus lisää myös oppilaiden tukea ja koulujen resursseja puuttua kiusaamiseen ajoissa, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Perusopetuksessa opetus voidaan jatkossa evätä jäljellä olevan koulupäivän lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi laissa säädetyin edellytyksin. Perusopetuksessa ja toisella asteella epäämisen aikana oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilas- tai opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa, sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvittava tuki oppilaan tai opiskelijan palatessa kouluun tai oppilaitokseen. Oppilaalle ja opiskelijalle tehdään suunnitelma, jossa määritellään käytännöt toimet, joilla tuetaan oppilaan turvallista opetukseen paluuta.
Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa opettajalle ja rehtorilla on jatkossa velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Vastaava velvoite on myös perusopetuksen opettajalla ja rehtorilla.
Lapsen etu huomioon
Laeissa säädetään jatkossa lapsen edun huomioon ottamisesta. Perusopetuslain mukaista opetusta ja toimintaa suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on uuden säännöksen nojalla otettava huomioon lapsen etu. Vastaava säännös on jatkossa myös lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa sekä tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa.
Laeista kumottiin säännökset kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Aiemmin tapauksissa, joissa kiusaamis- tai väkivaltatapaus tai muu oppilaan tai opiskelijan toiminta koulussa tai oppilaitoksessa on johtanut rikosprosessiin, ei oppilaitosten sisäisiä kurinpitotoimia ole voinut käyttää yhtäaikaisesti. Muutos parantaa opetustoimen säädöksiin sisältyvien kurinpitotoimien käytettävyyttä, vaikka samassa asiassa olisi käynnistynyt rikosoikeudellinen prosessi. Tämä osaltaan lisää turvallisuutta kouluissa ja oppilaitoksissa.
Toimivalta määrätä kurinpitotoimia muuttuu
Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa ei ole mahdollista antaa enää toimivaltaa rehtorille päättää oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta, vaan päätösvalta on tältä osin koulutuksen järjestäjän asettamalla monijäsenisellä toimielimellä.
Eduskuntakäsittelyssä ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia muutettiin perustuslakivaliokunnan hallituksen esityksestä antaman lausunnon perusteella siten, että rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa olevan oppivelvollisen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän sijaintikunnan asettama monijäseninen toimielin. Toimielin ottaa asian käsiteltäväkseen ja päätettäväkseen rehtorin esityksestä.
Lisätietoja:
- hallitusneuvos Sami Aalto, puh. 029 533 0082 (toinen aste)
- erityisasiantuntija Jenni Nuutinen, puh. 029 533 0230 (perusopetus)
Lisätty 18.5.2022: Kurinpitosääntelyn keskeiset muutokset (PDF)