Hankeavustukset etsivän nuorisotyön tukemiseen vuonna 2025

Avustuksen tavoitteena on vahvistaa nuoren elämänhallintataitoja ja vähentää nuorten syrjäytymistä ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää.

Avustusta haetaan aluehallinnon asiointipalvelussa lomakkeella ”Valtionavustukset etsivään nuorisotyöhön”.  

Hakemuksen tulee olla lähetettynä asiointipalvelussa viimeistään 16. joulukuuta 2024 klo 16.15. Hakijan tulee ottaa huomioon, ettei hakemusta pysty lähettämään määräajan umpeutumisen jälkeen. Vastuu hakemuksen saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla.

Asiointipalvelun käyttöohjeet:

Aluehallintovirastoista myönnettävien valtionavustusten hakemukset tehdään aluehallinnon asiointipalvelussa. Palvelussa käytetään Suomi.fi -tunnistautumista, jossa tarvitaan pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai sirullista henkilökorttia. Asiointipalvelun käyttöohjeet löytyvät asiointipalvelun oppaat ja materiaalit sivulta  

Hakija täyttää hakulomakkeen ja toimittaa hakemuksen liitteineen asiointipalvelun kautta. Tämän lisäksi asiointipalvelun kautta 

• tehdään mahdolliset hakemuksen täydennykset  
• toimitetaan päätös hakijalle 
• tehdään mahdolliset päätöstä koskevat muutospyynnöt 
• raportoidaan avustuksen käyttö.

Avustukset etsivään nuorisotyöhön ovat harkinnanvaraisia. Hakemusten keskinäinen vertailu perustuu kokonaisarviointiin. Hakemuksia arvioitaessa huomioidaan seuraavat perusteet:

1. Hakukohtaiset myöntöperusteet

Avustuksella tuetaan nuorisolain mukaista etsivää nuorisotyötä. Nuorisolaissa on etsivää nuorisotyötä ja avustuksen myöntämistä ohjaavat säännökset. Avustus voidaan myöntää kuntien ja muiden oikeuskelpoisten yhteisöjen ja säätiöiden järjestämään etsivään nuorisotyöhön. Avustuksen saajan tulee huolehtia siitä, että sen järjestämä etsivä nuorisotyö noudattaa nuorisolakia. 

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva 15–28-vuotias nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. 

Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivään nuorisotyöhön liittyvästä henkilötietojen käsittelystä vastaa nuorisolain mukaisesti rekisterinpitäjänä kunta.

Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä yhdessä toisten kuntien kanssa. Kun kunnat järjestävät yhdessä etsivää nuorisotyötä, tulee kuntien laatia asiasta yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksessa tulee olla tieto siitä, mikä kunta toimii varsinaisena valtionavustuksen hakijana ja mahdollisena saajana. Kunta, jolle avustus myönnetään, vastaa avustuksen käytöstä ja siihen liittyvän selvityksen tekemisestä myös yhteistyökuntien osalta. 

Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palvelua myös nuorisotyöllisiä palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään nuorisolain mukaisesti. Palveluntuottaja voi hakea ja sille voidaan myöntää avustus, mikäli kirjallisessa yhteistyösopimuksessa kunnan /kuntien ja palvelun tuottajan välillä on niin sovittu. Myönnetty avustus voidaan maksaa suoraan palveluntuottajan ilmoittamalle tilille tai se voidaan maksaa kunnan tilille, josta kunta maksaa sen edelleen palveluntuottajalle. Avustuksen käyttöä koskeva selvitysvastuu on sillä organisaatiolla, jolle avustus on myönnetty. Hakemukseen on liitettävä kopio yhteistyösopimuksesta. Tässä linkki yhteistyösopimusmalli.

Avustus kohdennetaan etsivän nuorisotyön työntekijän palkkauskustannuksiin. Avustus on enintään 27 500 euroa /yksi (1) kokonainen henkilötyövuosi eli htv.  Avustus myönnetään enintään 12 kuukauden ajaksi. 
Myönnettävä avustus ei kata kokonaan etsivän nuorisotyön palkkauskuluja, vaan hakijoiden edellytetään osallistuvan niihin myös omalla rahoitusosuudellaan. Omasta rahoitusosuudesta maksetaan myös etsivän nuorisotyöntekijän koulutus-, matka- ja työnohjauskustannukset sekä muut toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Etsivää nuorisotyötä tekemään voidaan palkata tällä hetkellä samassa organisaatiossa vakinaisessa tehtävässä oleva henkilö, jos etsivään nuorisotyöhön siirtyvän henkilön tilalle palkataan toinen henkilö (1:1). Etsivän nuorisotyön aloittaminen ei voi olla perusteena olemassa olevan vakinaisen tehtävän lakkauttamiselle. 

Aluekoordinaatiotehtävä

Etsivän nuorisotyön aluekoordinaation toteuttamiseen voidaan myöntää avustusta enintään 25 000 euroa / aluekoordinaatioalue.  Etsivän nuorisotyön aluekoordinaatiotehtävään voidaan esittää enintään 0,5 htv koordinaattoriksi nimetyn etsivän nuorisotyöntekijän työpanosta. Aluekoordinaatioavustus voi kattaa 100 % toiminnan kokonaiskustannuksista ja sitä voidaan käyttää aluekoordinaatiosta aiheutuviin kuluihin, kuten koordinaattorin palkka-, koulutus-, matka- ja työnohjauskuluihin. 

Avustus myönnetään yhdelle vuodelle. Valtionavustushakemuksessa kuvataan suunniteltu aluekoordinaatiotehtävän sisältö, toimintasuunnitelma ja kustannusarvio ja kuinka paljon työajasta aiotaan käyttää aluekoordinaatiotehtävän toteuttamiseen. Hakemuksen liitteenä tulee olla etsivän nuorisotyöntekijän osalta työnkuva, jossa on kuvattu aluekoordinaatiotehtävät. 

Valtionavustus etsivän nuorisotyön aluekoordinaatiotehtävän toteuttamiseen haetaan aluehallintovirastoilta samalla lomakepohjalla, jolla organisaatio hakee valtionavustusta etsivän nuorisotyön toteuttamiseen. (Rastitaan hakemuksen kohta 3.1.Haetaanko avustusta etsivä nuorisotyön aluekoordinaatioon?) Aluekoordinaatiotehtävän työpanosta ja kustannuksia ei esitetä varsinaisessa etsivän nuorisotyön valtionavustushakemuksessa.

Hakemusten keskinäinen vertailu

Hakemusten keskinäisessä vertailussa painotetaan erityisesti hakijan kuvausta etsivän nuorisotyön toiminnasta ja sen tarpeesta, sillä alueella, missä hakija etsivää nuorisotyötä tulee toteuttamaan.

Avustushakemuksen lomakkeella tulee esittää:

1. Tiivistetty kuvaus toiminnasta (julkaistaan aviavustukset.fi –sivuilla).
2. Toteutusalue: ne kunnat, joiden alueella etsivä nuorisotyö toimii.
3. Toimintaympäristö: Etsivän nuorisotyön tarve toiminta-alueella, esim. arvio ulkopuolella olevista NEET nuorten määrästä. Kuvaus etsivän nuorisotyön toimintapaikoista. 
4. Etsivän nuorisotyön tavoitteet rahoituskaudelle.
5. Toimintasuunnitelma, jossa on kuvaus siitä, mitä tehdään, missä ja miten?
6. Hakemuksen Arviointi, seuranta ja vaikuttavuus -kohdassa kuvaillaan, 
a. Miten etsivää nuorisotyötä arvioidaan ja seurataan?
b. Ovatko nuoret mukana arvioinnissa. Jos ovat miten?
c. Käytetäänkö PAR-järjestelmää ja SOVARI-mittaria?
d. Miten mitataan toiminnan vaikuttavuutta?
7. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma.

Hakemuksen liitteet:
1. Etsivän nuorisotyöntekijän työnkuva/tehtävänkuva. 
2. Voimassa oleva yhteistyösopimus kuntien välisestä tai palveluntuottajan ja kunnan välisestä etsivän nuorisotyön toteuttamisesta.   

Yhteisöhakijoiden tulee liittää hakulomakkeelle tehtyyn hakemukseen:
1. Edellisen vuoden tilinpäätös (tuloslaskelma, tase, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus),
2. Kopio voimassa olevasta yhdistysrekisteriotteesta tai muusta vastaavasta otteesta.

2. Yleiset perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii strategiansa mukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; että yhteiskuntaa uudistetaan luovalla, tutkivalla ja vastuullisella toiminnalla; ja että merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti. OKM:n strategia on luettavissa verkkosivuilla. 

Hakemusten arvioinnissa ja vertailussa voidaan siten katsoa eduksi, jos toiminta osaltaan edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, osallisuutta, keskinäistä kunnioitusta ja kestävää kehitystä OKM:n strategian toimintalupauksen mukaisesti.

Lisäksi hakemusten arvioinnissa ja vertailussa kiinnitetään huomiota siihen, että avustettava toiminta vastaa nuorisolain tavoitteita ja arvolähtökohtia. 

3. Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset

Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät.  Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa.

Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 § 1 mom.):

• Tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä.
• Avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta.
• Avustuksen myöntäminen on tarpeellista, kun otetaan huomioon hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus.
• Valtionavustuksen myöntäminen vääristää vain vähän kilpailua ja markkinoiden toimintaa.

Mikäli avustus kohdistuu palkkakustannuksiin, voidaan avustus myöntää vain erityisen painavasta syystä (valtionavustuslain 7 § 2 mom.), jos:

1) valtionavustuksen hakija tai tämän rikoslain (39/1889) 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen mainitun lain 47 luvun 6 a §:ssä tarkoitetusta rikoksesta valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana;

2) valtionavustuksen hakija tai tämän rikoslain 47 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu edustaja on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rangaistukseen ulkomaalaislain (301/2004) 186 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana; tai

3) valtionavustuksen hakijalle on lainvoimaisella päätöksellä määrätty työsopimuslain (55/2001) 11 a luvun 3 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu valtionavustuksen myöntövuonna tai sitä edeltäneiden kahden vuoden aikana.

Jos hakija on saanut aiemmin avustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. 

Hakemus hylätään, jos se paperisena laadittuna saapuu määräajan jälkeen.

Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteissä.

Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia.

Aluehallintovirastoilla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia avustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa. Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä avustuksen käyttöön kohdistuvia tarkastuksia myös siinä organisaatiossa, joka kunnan ja palveluntuottajan välisen sopimuksen perusteella toteuttaa etsivää nuorisotyötä ja jolle kunta on siirtänyt sille myönnetyn valtionavustuksen (valtionavustuslaki 16 §).

Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä huomioon toiminnassaan. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.

• Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. 
• Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, se on velvollinen noudattamaan hankintalakia siinä hankinnassa.  (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 30 000 euroa.

Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan aluehallintojen sivuilta. 

Avustuksen saajan tulee tallentaa ja lähettää avustuksen käyttöä koskeva loppuselvitys aluehallinnon asiointipalveluun heti hankkeen tai toiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua avustuksen käyttöajan päättymisestä. Selvitykseen sisältyy sekä talousraportointi että tuloksellisuusraportointi. 

Avustusta saaneen etsivän nuorisotyön järjestäjän tulee vastata etsivän nuorisotyön arviointi- ja seurantakyselyyn. Kyselyn toteuttaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, joka toimittaa tiedot kyselystä avustuksen saajille.

Toiminnan seurannassa suositellaan käytettävän PAR-järjestelmää. Mikäli käytetään jotain muuta seurantajärjestelmää, sen tulee olla yhteensopiva PAR-järjestelmän kanssa. Järjestelmän käyttöönotto on maksuton ja siitä saa lisätietoja Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastosta (tuulikki.nieminen(at)avi.fi).