Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty.
Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään avustuspäätöksessä määritellyn osuuden avustettavan toiminnan toteutuneista kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksiin voi esittää nuorten työpajatoiminnasta suoraan aiheutuneita, avustuksen myönnetyllä käyttöajalla syntyneitä kustannuksia.
Avustettavan toiminnan hyväksyttävät kustannukset määritellään avustuspäätöksessä ja sen liitteessä. Valtionavustuspäätöksessä voidaan mainita tarkemmin ne kustannukset, joihin myönnettyä avustusta ei saa käyttää.
Erityisavustuksella katetaan avustettavasta toiminnasta syntyvää alijäämää, joka muodostuu, kun hyväksyttävistä kustannuksista vähennetään muut avustukset ja toiminnasta saadut tuotot. Jos avustus on suurempi kuin muodostunut alijäämä, ylimenevä osuus tulee palauttaa aluehallintovirastolle.
Avustettavan toiminnan hyväksyttäviä kustannuksia ovat nuorten työpajatoiminnasta aiheutuvat, todennettavissa olevat kustannukset. Näitä kustannuksia voivat olla esimerkiksi valmentajien palkkakustannukset sivukuluineen, valmentajien matka-, koulutus- ja puhelin- yms. kustannukset, materiaali- ja välinehankinnat ja ostopalvelut, toimintaan osallistuvien vakuutukset ja kuljetukset, sekä kohtuulliset tilakustannukset silloin kun voidaan osoittaa niiden aiheutuneen avustettavasta toiminnasta.
Hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan palkoista tai palkkioista kutakin palkansaajaa kohden enintään määrä, joka vastaa 80 000 euron vuosipalkkaa lakisääteisine sivukuluineen. Palkka voidaan maksaa rahapalkkana tai luontoisetuina.
Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä.
Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti.
Avustuksen saajalta edellytetään kustannuspaikkakohtaista talousraportointia. Avustuksen saajan tulee kohdentaa toiminnasta saadut tulot ja toiminnasta aiheutuneet menot tilikartassa omalle, toimintaa varten perustetulle kustannuspaikalle tai projektille (kirjanpitolaki 1336/1997 ja kirjanpitoasetus 1339/1997). Kustannuspaikalta tulee selvitä kaikki nuorten työpajatoiminnan kustannukset ja tuotot.
Aluehallintovirastolla on oikeus tehdä valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia, jotka ovat tarpeellisia valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa (valtionavustuslaki 688/2001 16 §).
Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä, ja ottaa tämä toiminnassaan huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä.
- Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan.
- Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, saajan on tässä hankinnassa noudatettava hankintalakia. (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää 20 000 euroa.
Avustuksen käyttöön liittyy myös muita ehtoja ja rajoituksia. Katso avustusten ehdot ja –rajoitukset kokonaisuudessaan: https://aviavustukset.fi/avustusten-kaytto/avustuksen-kayttoa-koskevat-ehdot/
