Audiovisuaalisten tuotantojen rahoituksen laajentamista selvitetään
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat asettaneet työryhmän selvittämään mallia, joka laajentaisi audiovisuaalisten tuotantojen rahoituspohjaa. Selvitettävänä on mahdollisuus velvoittaa av-toimijoita investoimaan kotimaisen sisällön tuottamiseen.
Työryhmän tehtävänä on selvittää audiovisuaaliseen mediapalveludirektiivin (AVMS) mediapalveluiden investointivelvollisuuteen liittyvät toteuttamismallit ja niiden vaikutukset. Direktiivin mahdollistaman sääntelyn kautta tuleva lisärahoitus olisi arviolta 6–20 miljoonaa euroa vuosittain. Käytännössä mediapalveluilta perittävät rahoitusosuudet voitaisiin toteuttaa sisällöntuotantoon ja oikeuksien hankintaan tehtävinä suorina sijoituksina tai kansallisiin rahastoihin maksettavina osuuksina.
– Pidän tärkeänä, että selvitämme kaikki keinot, joiden avulla voimme vahvistaa Suomen luovien alojen toimijoiden kilpailukykyä. Tavoitteena on vauhdittaa koko audiovisuaalisen sektorimme asemaa kansainvälisessä kilpailussa, toteaa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.
– Kotimaisilla sisällöillä on tärkeä rooli suomalaisille. Niiden kilpailukyvystä täytyy pitää huolta. Onkin hyvä, että työryhmä selvittää EU-lainsäädännön mahdollistamien velvoitteiden vaikutukset nyt tarkasti, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.
Työryhmä antaa selvityksensä elokuun 2022 loppuun mennessä. Työryhmän puheenjohtajana toimii johtaja Jorma Waldén opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Jäsenet ovat yksikön johtaja Emil Asp (liikenne- ja viestintäministeriö), erityisasiantuntija Sirpa Sillstén (liikenne- ja viestintäministeriö), kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä (opetus- ja kulttuuriministeriö), toimitusjohtaja Lasse Saarinen (Suomen elokuvasäätiö) ja lakimies Eliisa Reenpää (Liikenne- ja viestintävirasto Traficom). Työryhmän tulee kuulla ja osallistaa myös alan yrityksiä, tutkijoita, viranomaisia, järjestöjä ja muita keskeisiä toimijoita.
Tilausohjelmapalvelut, kuten esimerkiksi Netflix, Amazon tai HBO, ovat merkittävä osa kuluttajien median käytöstä. Useat maat Euroopassa suunnittelevat direktiivin 13.2 artiklan mahdollistaman investointivelvollisuuden käyttöön ottoa tällaisille mediapalveluille. Suomi ei toistaiseksi ole ottanut velvoitetta käyttöön.
Suomessa asiaa on pohjustettu vuonna 2020 Petri Kemppisen tekemässä selvityksessä. Selvityksessä ei tuolloin tarkasteltu eri sääntelyvaihtoehtoja tai niiden vaikutuksia eri toimijoille. Kemppinen ehdotti, että rahoitusvelvoite voitaisiin ulottaa myös muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin mediapalvelun tarjoajiin, joiden kohdeyleisöt sijaitsevat Suomessa. Maksu määriteltäisiin prosenttina mediapalvelun tarjoajan liikevaihdosta tai vaihtoehtoisesti Suomeen kohdistuvien tilausmäärien pohjalta.
- Työryhmän hanketiedot ja toimeksianto
- Selvitys kotimaisen audiovisuaalisen sisällöntuotannon rahoituspohjan vahvistamisen uusista mahdollisuuksista
Lisätietoja:
- kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä (OKM), p. 02953 30222
- markkinayksikön johtaja Emil Asp (LVM), p. 040 509 9757